Kategoria: työllisyys

  • Sääty-Suomi

    Suomen on aika palata säätyvaltaan

    Petteri Orpo halusi ja kutsui väkivaltaiset rasistit hallitukseensa täysin tietoisena siitä, että he ovat väkivaltaisia rasisteja. Tietenkin. Minkäänlaista yhteistyötä poliittisen vasemmiston kanssa ei kokoomuksessa harkittu eikä harkita.

    Tälle on syynsä ja siihen palataan kohta.

    Vielä kuusi vuotta aikaisemmin perussuomalaisten räikeät natsisympatiat olivat ainakin olevinaan liikaa kokoomukselle. Kainalontuulettelun pelättiin karkottavan käytöstavoista tarkkoja konservatiiviäänestäjiä, jotka eivät kaikenlaista alatyylistä riekkumista sulata.

    Aika ja amerikkalaiset kulttuurisodat tekivät kuitenkin työnsä ja kokoomuksen takki kääntyi lopulta melko nopeasti. Jos se koskaan oli toisinpäin ollut.

    Perussuomalaiset eivät toki ole hekään seisseet tumput suorina. Puolueen aktiivit ovat auttaneet kokoomusta omaksumaan entistä räikeämmän ulkomaalais- ja naisvihan siirtämällä Overtonin ikkunaa systemaattisesti oikealle. Kulloinkin esiintymisvuorossa olleen kontrastihenkilön käyttämiä ”onnettomasti valittuja” käsitteitä on surullisesti pahoiteltu samalla, kun sanojen kuvaama epäkohta on vahvistettu. Rasismi on ikävä asia, mutta niin ovat maahanmuutonkin aiheuttamat ongelmat.

    Suomalainen lehdistö on yhtynyt kansallistalkoisiin takertumalla yksittäisten erikoissuomalaisten vilauttamiin natsisymboleihin.

    Päinvastoin kuin luulisi tämä ei iske perussuomalaisiin mitenkään – se auttaa heitä. Sosiaalisen ja perinteisen median natsijahti on tarjonnut perussuomalaisten ja kokoomuslaisten spin doctoreille mainion tilaisuuden osoitella samoja maagisia symboleita ja julistaa, että heidän puolueensa eivät näiden symbolien alla marssi. Parhaimmillaan samaan lauseeseen onnistutaan ujuttamaan silmänisku puolueiden natsikannattajille.

    Suunnattomalla poliittisella teatterilla kasaan väännetty ”Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa” on malliesimerkki keskustelun ohittamisesta: kaikki on kunnossa ja hallitus aikoo noudattaa lakia.

    Hallitus torjuu tehokkaasti toimintatapoja, joilla kiihotetaan syrjintään, vainoon, vihaan tai väkivaltaan yksilöä tai ryhmää vastaan etnisen alkuperän, kansallisuuden, uskonnon, tai muun vastaavan tunnusmerkin perusteella.

    Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa

    Sillä ei ole merkitystä, miten julkilausuma ja todellisuus liittyvät toisiinsa. Oireellista on, että edes muste ei ollut vielä kuivunut Sebastian Tynkkysen kolmannessa sakkotuomiossa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, kun rasisminvastainen asiakirja nuijittiin kokoon.

    Jonkinlainen huipennus tiedonannossa oli äärioikeistolaisen – ja vasemmistolaisen! – symboliikan kriminalisoinnin pohdiskelu. Kun tälläkään hetkellä uusnatsit eivät löyhyttele avoimesti hakaristilippuja, koko symbolikielto on pelkkä farssi. Miten punalippujen kielto liittyy rasismin torjuntaan, ei aukene toisellakaan lukemisella.

    Selvitetään mahdollisuudet ainakin natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin kun niitä käytetään aatteiden edistämistä tavoitellen.

    Kaikki tietävät ja Petteri Orpo tietää, että semanttinen saivartelu ei tee perussuomalaisista pätkääkään vähemmän rasistisia naisvihaajia. Sillä vain ei ole enää mitään merkitystä. Perussuomalaiset ovat hyvin avoimesti juuri sellaisia kuin ovat. Ottamalla heidät hallitukseensa Orpo osoitti, ettei hänellä ole vaikeuksia tehdä yhteistyötä haittaisänmaallisten kanssa. Porvarin paras ystävä on perussuomalainen, jolla on pullea rikosrekisteri.

    Kokoomuksella on tarkoitus, joka pyhittää keinot. Se ei liity valtionvelkaan tai rasismiin.

    Kokoomus haluaa mitätöidä työväenluokan sekä poliittisena voimana että identiteettinä.

    Työ on ollut jo pitkään hyvällä alulla ja valmis toimintasuunnitelma kassakaapissa odottamassa.

    Tuloeroista halutaan tehdä nykyistä huomattavasti jyrkemmät ja pysyvämmät. Vähävaraisilta riistetään kaikki, minkä he vielä omistavat, ja rikkaille annetaan kaksin käsin lisää. Sosiaalinen nousu pysäytetään vaikeuttamalla opiskelua ja tekemällä asumisesta kasvukeskuksissa liian kallista

    Projektia johtamaan Petteri Orpo on nimittänyt thatcherilaista talouspolitiikkaa tutkineen Arto Satosen kokoomuksen likaisten temppujen osastolta.

    Nykyisin toimeentulotukea myönnetään henkilöille, joilla on kiinteää varallisuutta. Selvitetään, miten varallisuus nykyistä laajemmin huomioitaisiin tulona toimeentulotukea myönnettäessä.

    Hallitusohjelma

    Parlamentarismin puitteissa Satosen diktatuuria ei voida estää. Sinimusta hallitusrintama pystyy omalla määräenemmistöllään viemään läpi kaikki vatsaanpuukotuslait. Siksi tavoitteen viimeinen ja ainoa todellinen este on vasemmistolainen työväenliike. Sen kimppuun Satonen käy ensimmäisenä koko voimallaan.

    Hänen kaksivuotiskaudellaan aiotaan viedä läpi merkittäviä työmarkkina­uudistuksia, kuten lisätä paikallista sopimista, heikentää irtisanomis­suojaa, rajoittaa lakko-oikeutta, muuttaa työttömyys­turva­järjestelmää sekä lakkauttaa aikuiskoulutus­tuki ja vuorottelu­vapaa­järjestelmä.

    Lakko-oikeuden rajoittamisen ja paikallisen sopimisen laajentamisen valmistelu on jo alkanut.

    Ilta-Sanomat

    Kiskottuaan hampaat heikoilta tai järjestäytymättömiltä toimialoilta Satonen voi vapaasti polkea suohon kokonaisia kansanryhmiä. Kauppiaan poikana – kuten hän rehvastelee olevansa – hän tietää hyvin, miten surkea neuvotteluasema palvelualan työntekijöillä on.

    Vuokranormin kustannukset ylittävälle hakijalle annetaan kolmen kuukauden aika edullisemman asunnon hankkimiseen työssäkäyntialueelta, jonka jälkeen kieltäytyminen tarjotusta edullisemmasta asunnosta johtaa tuen kohtuullistamiseen.

    Hallitusohjelma

    Toki, toisinaan pääkirjoituksissa puhutaan lempeästi sivistysporvareista, näistä sadunomaisista tasa-arvon ja kansalaisoikeuksien puolustajista, mutta niin kulturellia luonnonsuojelijakokoomuslaista ei olekaan, etteikö puolueen suuri köyhäinkyykytysprojekti menisi aina kaiken muun edelle.

    Kun liberaalia oikeistolaista pyydetään valitsemaan liberaalin vasemmistolaisen tai konservatiivisen oikeistolaisen välillä, hän valitsee systemaattisesti konservatiivisen oikeistolaisen.

    Lisäksi selvitetään mahdollisuutta lisätä velvoittavuutta tekemällä mahdolliseksi toimeentulotuen epääminen hakijalta, joka on kieltäytynyt tarjotusta työstä, koulutuksesta, palvelusta tai velvoitteesta.

    Hallitusohjelma

    Sysimällä kansantalouden painopisteitä siten, että palkkatyötä tekevät ihmiset menettävät vähitellen oikeuksiaan – jotka samalla sidotaan heidän työpaikkoihinsa ja töissäoloaikaansa – kokoomus tekee palkansaajista ”palkollisia”, julkisen vallan herkeämättömän kurinpidon kohteena olevaa osatonta liikaväestöä. Työttömyys sanktioidaan tavalla, joka alkaa muistuttaa palveluspakkoa.

    Pahinta raippakuuria on luvassa niille, jotka jo nykyjärjestelmässä ovat hyväksikäytön kohteena, kuten sosiaaliturvan varaan jääneet maahanmuuttajat. Heille Satonen työntää aseen ohimolle: katkeamaton työsuhde on maahan jäämisen ehto. Tämä tarkoittaa käytännössä orjuutta maastapoistamisen uhalla. Tai niin kuin Satonen valehtelee:

     ”Ensimmäinen asia on se, että hallitusohjelmassa ei ymmärtääkseni ole mitään rasistista, eikä ymmärtääkseni hallituksen toimiaikana kukaan ministeri ole omissa lausunnoissaan antanut rasistisia lausuntoja.”

    Arto Satonen, Ilta-Sanomat

    Harmaan talouden tutkimiseen kohdistettavien leikkausten kanssa tämä tietenkin tietää ulkomaisen halpa- ja ilmaistyövoiman tulvaa etenkin ravintola- ja rakennusalalle.

    Työttömiä kannustetaan kokopäivätyöhön poistamalla työttömyysturvan suojaosat ja uudistuksen vaikutuksia seurataan.

    Hallitusohjelma

    Samaan aikaan orjalakien vastapainoksi säädetään rikkaimmille etuoikeuksia: verovapauksia ja luokka-asemaan perustuvia oleskelulupia. Perintöveron poistaminen on keskeinen osa tätä prosessia, jossa omistava luokka sementoi yliherruutensa.

    Tuloverojen alennus antaa eniten niille, jotka tienaavat nyt yli neljätoistatuhatta euroa kuussa. Niiltä leikataan, jotka elävät perusturvan varassa neljälläsadalla.

    Esimerkiksi Helsingissä vuokralla asuvaan, osa-aikatyötä tekevään yksinhuoltajaan osuvat indeksijäädytykset, työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poistaminen, asumistuen ja toimeentulotuen leikkaukset sekä asiakasmaksujen ja lääkkeiden hintojen nousu. Lisäksi indeksijäädytykset tosiasiallisesti pienentävät tukien tasoa.

    Soste

    Esimerkkejä voisi jatkaa loputtomasti, mutta se ei muuta tapahtunutta ja lähiaikoina tapahtuvaa toiseksi. Emme demokratian puitteissa voi estää kokoomuksen projektia – tai edes vaikuttaa sen suuntaan. Arto Satosen panssarikolonnan voisi pysäyttää vain hallituskriisi eikä sellaista tule vaikka puoli valtioneuvostoa alkaisi käyttää Ku Klux Klanin kaapua työasunaan.

    Räikeän sortopolitiikan aikana voimme vain tehdä siitä mahdollisimman näkyvää, antaa sille oikean nimen. Se on aristokratiaa, ylimysvaltaa.

    Työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta säädetään työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu laittomaksi tuomittuun työtaisteluun osallistumisesta.

    Hallitusohjelma

    Aristokratiaa ja etenkin sen lakipistettä, monarkiaa, vastustetaan laajalti niin sanotuissa edistyksellisissä piireissä. Syynä ihmisten asettaminen keskenään eriarvoiseen asemaan sekä tämän aseman periytyminen. Ihmisoikeuksen kannalta on väärin, että valtionpäähenkilö tai muu juhlallinen ylimys korotetaan muiden yläpuolelle pelkän syntymäoikeuden perusteella, kun joku toinen syntyy maaorjaksi. Eihän ihmistä voida perhetaustansa tähden tuomita joko köyhyyteen tai kirkkauteen. Tämä Ranskan suuren vallankumouksen uskontunnustus kaikuu nytkin kaikkialla, mutta todellisen synnynnäisen eriarvoisuuden korjaamiseksi ei ole liikaa mustetta tuhrittu edes silloin, kun giljotiinit lauloivat aatelisvallan loppua.

    Kun kreivit luopuivat titteleistään, he eivät luopuneet tiluksistaan. Itse asiassa jopa päinvastoin: vallankumouksen seurauksena yleiseen käyttöön vapautunut – enimmäkseen kirkolle kuulunut – maaomaisuus yksityistettiin hyvin samalla tavalla kuin sittemmin Neuvostoliiton romahtaessa. Lopputuloksena maanomistuksen keskittyminen ja yleinen eriarvoisuus lisääntyi.

    Omaisuusvalta ja säätyvalta ovat sukua toisilleen. Myös kuningassukujen ja aatelin vallan ytimessä on aina kiinteä omaisuus. Tilukset, joilla torpparit tai maaorjat ahertavat. Erotus teollisuus- tai palvelutyönantajaan työntekijöineen on pohjimmiltaan olematon.

    Äveriään liikkeenharjoittajan puoliso tai lapsi perii omaisuuden ja sen mukana päätösvaltaa kaikissa yhtiöissä, joiden osakkeet perintöön sisältyvät, sekä kaikissa yhtiöissä, joiden osakkeita voi perityllä omaisuudella ostaa. Peritty valta on ehkä epäsuoraa, kätketty rahastojen ja osakesijoitusten alle, mutta se on silti valtaa.

    Perintöruhtinaat käyttävät nykyään verkkareita ja lenkkitossuja, smart casual -pukuja, eivätkä poseeraa kärpännahkaviitat yllään palatseissaan. Espoolaisessa edustuspientalossa ei ole vaakunakilpiä portinpielissä. Niinpä he, keskellä jumalallisia valtaoikeuksiaan, kernaasti esiintyvät vapauden, veljeyden ja tasa-arvon sanansaattajina.

    Sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu.

    Hallitusohjelma

    Ei ole sattumaa, että vallankumouksen retoriikka keskittyy tavallisesti oikeuksiin, ei mahdollisuuksiin.

    Pohjoismainen malli, jossa työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan yhdessä säätelemä hyvinvointivaltio työskentelee kohottaakseen ihmiset pois köyhyydestä, on aidosti vallankumouksellinen projekti verrattuna pelkkään ylimyssäädyn lakkauttamiseen. Siksi kokoomus vihaa sitä. Siksi siihen kohdistetaan ”välttämättömiä säästötoimenpiteitä” – näitä ilmiselviä tekosyitä, joilla pyritään raivaamaan sosialismi luokkaerojen kasvattamisen tieltä.

    Koska emme voi neuvotella vallan uusjaosta, voimme vain yrittää ratifioida uuden yhteiskuntasopimuksen.

    Omistava luokka vapautetaan veroista, omistamattomat alistetaan heidän mielivaltansa alle. Luokat valetaan betoniin ja jäykistetään säädyiksi. Kovapalkkaiset toimihenkilöt nimitetään virka-aateliksi, rikkaat saavat kilpensä Ritarihuoneeseen.

    Koska Petteri Orpo haluaa palauttaa feodaalivallan, se on myös sanottava ääneen. Kokoomus oli kuningasmielinen puolue vuonna 1918 ja on sitä nyt.

  • Sisu

    Talousjournalismi pysähtyi kuin seinään palindromipäivänä 11.2.2011. Maailmanhistorian suurin matkapuhelinvalmistaja Nokia ja sen uuden toimitusjohtajan entinen työnantaja, Microsoft, ilmoittivat kihlauksestaan. Häät on tarkoitus pitää pikapuoliin. Pahat kielet ovatkin jo epäilleet, että suomalaista nuorikkoa olisi ns. pantu halvalla ja että miehelään on kiire luonnollisista syistä.

    Itse asiassa kukaan ei vielä tiedä, mitä näiden kahden firman strateginen allianssi tarkoittaa. Ainoa selväsanainen viesti on ollut teknistä lajia: Nokia alkaa käyttää Microsoftin Windows Phone 7 -nimistä käyttöjärjestelmää mutkikkaammissa kännyköissään, mutta toisaalta ei aio lopettaa Symbian– ja Meego-järjestelmienkään kehittämistä. Eli Nokia siirtyi kahdesta järjestelmästä kolmeen. Tosin kahta jälkimmäistä systeemiä jatkokehitetään vastedes ilman henkilökuntaa.

    Yleisesti ottaen uutinen on tulkittu siten, että 5 000–10 000 ihmistä sanotaan joka tapauksessa irti. Varmin merkki suurkatastrofista on, että Mauri Pekkarinen lupaa luoda poispotkituille uudet urat.

    Potku-uhan alla olevat käyttöjärjestelmätyöläiset ja ties ketkä – kriisithän ovat yleensä mainio tekosyy lopettaa kokonaisia tehtaita – saavat toivon mukaan pientä lohtua taloustoimittajien patrioottisista orgasmeista. Kukapa ei tuntisi empaattisen ilon läikähdystä rinnassaan lukiessaan Taloussanomista parasta uutista sitten Normandian maihinnousun: ”Suomalaiset säilyttivät paikkansa Nokiassa”. – Lehti tietenkin viittaa johtokunnan kokoonpanoon, jossa vain jokin arveluttava jalkapalloilija sai tehdä tilaa uusille yrittäjille:

    Yksikään suomalaisista johtajista ei menettänyt paikkaansa Nokian johtokunnassa. Lähtemään joutui sen sijaan Alberto Torres ja mukaan tulee uusia kansainvälisiä jäseniä.

    Mitä onkaan tuo etäinen kohina? Kas, hurraahuudothan siellä kaikuvat Myllypuron leipäjonossa. Kansalaiset juhlivat, kun Esko Ahon maaginen kosketus ei katoakaan tulevasta Microsoftin kännykkäyksiköstä.

    Samaisen lehden sisarjulkaisu IT-Viikko myös hehkutti tietoa, joka ei voi olla koskettamatta jokaista suomalaista sylivauvasta sotaveteraaniin: Suomen Nobel-prinssi sai töitä! ”Marko Ahtisaaresta tulee Nokian design-johtaja”, kertoo sanomalehti. Koska Ahtisaari jo nyt vastaa nokialaisten muotoilusta, voidaan Xbox-kännyköiden olettaa menestyvän vähintään samalla tavalla.

    Mauri Pekkarinen ei ole ainoa, joka lupaa lämmintä kättä työvoimareserviin siirtyville. Mitä vastuullisimpana yrityksenä Nokia itse vakuuttelee auttavansa työllistymisessä kaikin muin keinoin, paitsi työllistämällä. Tiedottaja Päivyt Tallqvist muotoilee asian näin:

    Kun vaikutukset täsmentyvät, olemme vahvalla panoksella mukana kehittämässä hankkeita ja edistämme vaihtoehtoja työllistymismahdollisuuksille.

    Työntekijöiden ja vasemmistopoliitikkojen tekemiin ehdotuksiin potkujen hyvittämisestä jollakin tavalla työntekijöille ei ole vielä vastattu. Nokian Saksan Bochumin tehtaan tapaisiin raha- ja koulutustarjouksiin ei toki Suomessa liene rahkeita, routaisessa maassa kun ei vauraus kasva , mutta vaikkapa vyöhön kiinnitettävät kännykkäkotelot jokaiselle irtisanotulle voisi olla kaunis ele.

    Niin, vaikka massairtisanomiset ovat Suomen lain puitteissa pelkkä ilmoitusasia, on huomattava, että toimitusjohtaja Stephen Elop ei selvästikään halua olla vain inhottava saneeraaja, joka panee legioonittain koodaajia kilometritehtaalle. Se ei sopisi kanadalaisjohtajan lupsakkaan imagoon – hänhän sentään on ”avoin, maanläheinen, helposti lähestyttävä, suorapuheinen ja hyvä kommunikoimaan”. Ei, Elop lähettää ahkerat muurahaisensa maailmalle motivoivin terveisin.

    Näin Iltalehden mukaan:

    Ei siis ihme, että Kauppalehden blogipalveluun ilmestyi lohduton öinen päivitys. ”Risto Nurkkalaksi” itseään nimittävä henkilö (näinä identiteettivarkauksien aikoina kenestäkään ei voi olla oikeasti varma) päätti purkaa mielipahansa pariin riviin:

    Mitään tulevaisuutta ei ole tässä maassa, kiitokset homoille kun ovat pilanneet tämän maan !

    Noksu lähtee, metsä lähtee, tänne jää pelkästään velat, vanhukset, ja muut köyhät !

    Niin se menee. Metsäkin lähti.

    Nurkkalaa, Pekkarista ja muita lohduttanee kuitenkin tietoturvayhtiö F-Securen tiedote. Vaikka koko Suomen teollisuus ja luonnonvarat vietäisiin, ainakin kännykät toimivat:

  • Kiitos 2009–2010

    Kuva: Kansallinen KokoomusTyöelämävalmennus on työharjoittelua niille, jotka ovat jo kokeilleet siipiään työelämässä ja joilla on vaikkapa oikeus työttömyyspäivärahaan. Se on siis tukimuoto, jota etenkin aikuiset ihmiset käyttävät vaikeassa työllisyystilanteessa. Aivan erityisesti silloin, kun he yrittävät päästä uudelle alalle tai muuten hankkia työnsaannille välttämätöntä kokemusta.

    Vielä vuonna 2009 työ- ja elinkeinotoimiston myöntämä tuki työelämävalmennukseen oli 43,88 €/työpäivä. Tuntipalkaksi tuli siis 5-6 euroa. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto saattoi myöntää 8 tai 16 euroa ylläpitokorvausta, jota myös ateriatueksi tai ruokarahaksi kutsuttiin. Työelämävalmennus oli hyvin suosittu työllistämisen muoto etenkin valtion omissa työpaikoissa.

    Täysipäiväistä työskentelyä tällä 877,60 euron (plus mahdollinen ylläpitokorvaus) palkalla kutsuttiin jopa työnantajien keskuudessa häpeälliseksi orjuuttamiseksi ja työvoiman hyväksikäytöksi. Vuonna 2010 sitä kutsutaan vanhoiksi hyviksi ajoiksi.

    Tammikuusta alkaen työelämävalmennus romutetaan. Valmennettavien työllistämistuki haudataan ydinjätteiden ja hyvinvointivaltion mukana peruskallioon. Uuden mallin mukaan aikuiselle ihmiselle kaikkine velkoineen ja laskuineen riittää vallan hyvin peruspäiväraha (25,63 €) sekä ylläpitokorvaus. Viimeksimainittu on Jyrki Kataisen uskomattomassa jalomielisyyden puuskassa korotettu kahdeksasta yhdeksään euroon päivässä.

    Suomeksi uudistus tarkoittaa, että kuukauden ahkeralla työskentelyllä ihminen ansaitsee 180 euroa enemmän kuin makaamalla peruspäivärahalla toimettomana vuokrakaksionsa sohvalla. Tuntipalkaksi tästä tulee hiukan yli euro.

    Päätös on linjassa Kataisen ja Jyri Häkämiehen tavoitteiden kanssa. Suomeen saadaan viimeinkin työvoimareservi, jossa aikuiset, akateemisesti ja ammatillisesti koulutetut työttömät kilpailevat verissäpäin jopa alle kuuden euron tuntipalkasta. Ehkä se lisää innovointia. Jos ei muussa, niin toimeentulotukihakemuksissa. Ja rikollisuus – se alkaa pitkästä aikaa näyttäytyä houkuttelevana vaihtoehtona lainkuuliaiselle elämälle; olisiko siinä uusi Nokia?

    Tätä noin 200 euron leikkausta kuukausituloihin on markkinoitu suunnattomana kädenojennuksena Suomen työttömille. Kiitolliset kansalaiset ovatkin jo teroittaneet kynänsä raapustakseen äänestyslippuihinsa kokoomuslaisille mehevän vaalivoiton vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.