Mannerheimin kuohkea sohva

Marskilla oli kotonaan – on vieläkin Mannerheim-museossa – matala pöytä ja sen takana matala ja pehmeä sohva. Itse hän istuutui pöydän toisella puolen olevalle jakkarantapaiselle. Kun vieras istuutui eikä tuntenut sohvan erikoisominaisuutta, saattoi etenkin raskaamman sarjan istujalle käydä niin että hän suorastaan tärähti permantoon. Taru ei kerro, ovatko näin syntyneet tilanteet ruokkineet isännän leikkimieltä – arvattavasti. Ne vieraat, jotka ennestään tunsivat sohvan pehmeän ”vastaanottavaisuuden”, istuutuivat varovasti aivan sen reunalle.”

– Marski läheltä ja kaukaa. Kirjayhtymä, Helsinki 1964.

Suosittu ja toivottu sunnuntaisten Gustaf Mannerheim -anekdoottien sarja jatkuu taas. Tällä kertaa lystikkäät kertomukset rakastetusta Suomen marsalkasta on poimittu Ea Rahikaisen, Tauno Majurin ja Reino Tuonosen vuonna 1964 toimittamasta kaskusikermästä Marski läheltä ja kaukaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.