” Eräänä uudenvuodenpäivänä taas marski oli yllättäen pistäytynyt Luolaan, Naisvuoressa sijaitsevaan viesti- ja puhelinkeskukseen toivottamaan hyvää uutta vuotta ja kiittämään kuluneesta. Vuorossa olleet lotat olivat niin mykistyneitä, etteivät juuri saaneet sanaa suustaan. Seisoessaan puhelinpöydän ääressä marsalkka kysäisi rauhoittavasti: ’Mistäs se läppä sitten aukeaa, kun minä soitan.’ Asiaa selostaessaan lotan puhekyky palasi.” – Marski läheltä ja […]
Kategoria-arkisto:sunnuntai-marski
Marskin suklaakonvehdit
” Kunnioittavat ystävyydenosoitukset ylipäällikön ja Lokin lottien välillä risteilivät molemminpuolisina. Lotat lähettivät ruusuja marsalkan syntymäpäivinä, marski puolestaan kiitti kohteliaalla sähkösanomalla. Näin kertyneet sähkeet arvottiin lottien kesken historiallisina muistoesineinä, samoin ne kuusi marskin valokuvaa, jotka hän jouluksi lähetti Lokin viestilotille hyvän joulun toivotuksin. Kerran tuli marskilta upea suklaarasia ’Luolan’ lotille ja kun makeiset tasattiin, jokainen sai […]
Mannerheimin paloöljy
18 Joulukalenteri 2011 ” Tarkastaessaan Itä-Syvärillä kenraali S:n divisionaa marski lähtöhetkellä kysyi, oliko kenraalilla vielä jotakin erikoista sydämellään. Kenraali lausui silloin hartaan toivomuksen, että paloöljyä olisi saatu enemmän, sillä miehet joutuivat oleskelemaan pienissä korsuissa ja valoa tarvittiin monessa pisteessä. Kenraali kertoi käyneensä eräässä poterossa, jossa ainoana valonkeinona oli hylsystä tehty tuikku. Kun hän oli valittanut […]
Mannerheimin viinuri
11 Joulukalenteri 2011 ” Marski seurueineen, johon kuuluivat mm. kenraalit Walden ja Suolahti, tuli kantaravintolaansa syömään. Tilausta tehdessään hän pyysi hovimestarilta omaa viinimerkkiään. Tämän oli pakko ilmoittaa sen olevan lopussa. Lähellä oli viinuri Björklöf, joka oli usein palvellut marskia. Marski sanoi hovimestarille: ’Pyytäkääpä tuo poika tänne.’ Hän uudisti tilauksensa Björklöfille, joka myönsikin varanneensa lokeroonsa kaksi […]
Mannerheimin saappaat
4 Joulukalenteri 2011 ” Toisinaan saappaankiillottaja sai kiitosta, toisinaan moitetta. Jos marski oli huonolla tuulella, moitteet saattoivat tulla aiheettomasti ja täysin epäjohdonmukaisesti. Näihin ’sirkuspäiviin’, joita silloin tällöin sattui, osattiin varautua, ne olivat ohimeneviä rajuilmoja, voimakkaan ihmisen purkautumishetkiä. Taustana olivat usein suuret ja vakavat asiat, esimerkiksi kesällä 1945 valtioneuvostossa käsitellyt sotasyyllisyyskysymykset. Se oli raskasta aikaa, ja […]
Mannerheim ja savolainen römpsä
” Eräs savolainen sotamies kuurasi rantahiekalla mukiaan, ja kun oli saanut sen mielestään kelvolliseen kuntoon, kaatoi römpsästään sen täyteen korviketta, meni marskin eteen sanoen käsi ojossa: – Ottaskos se herra sotamarsalkka korviketta. Sotamarsalkka otti ja kiitti. Poika kaivoi taskuaan, otti sieltä pari melko harmahtavaa sokeripalaa ja antoi ne vielä kestittävälleen. Marsalkka joi korvikkeen hiljaa nautiskellen […]
Mannerheimin etiketti
” Marski oli tavattoman tarkka etiketistä ja sen noudattamisesta. Kerran päämajassa oli korkeita saksalaisia vieraita, mm. erään rintaman komentajana toimiva kenraalieversti. Hän istui marskin vasemmalla puolella, ja oikealla oleva paikka oli varattu entiselle sotaväen päällikölle, kenraali Vilkamalle. Marski ei ollut vielä ennättänyt lausua vierastaan tervetulleeksi, kun kenraali Vilkama kohotti ensimmäiseksi lasinsa ja esitti maljan saksalaiselle […]
Mannerheimista Guggenheimiin
” Luutnantti Akseli Gallen-Kallela oli vapaussodassa ylipäällikön adjutanttina. Miehet ystävystyivät, ja sodan jälkeen professori maalasi valkoisen kenraalin muotokuvaa. Tällöin istunnon aikana muuan sivullinen kenraali oli läsnä ja sanoi: – Kenraali Mannerheimin silmät eivät ole tuon väriset. Gallen-Kallela sai mallin hymyilemään: – Kenraali Mannerheimin silmät ovat sen väriset kuin miten minä ne maalaan.” – Marski läheltä […]
Mannerheimin kuohkea sohva
” Marskilla oli kotonaan – on vieläkin Mannerheim-museossa – matala pöytä ja sen takana matala ja pehmeä sohva. Itse hän istuutui pöydän toisella puolen olevalle jakkarantapaiselle. Kun vieras istuutui eikä tuntenut sohvan erikoisominaisuutta, saattoi etenkin raskaamman sarjan istujalle käydä niin että hän suorastaan tärähti permantoon. Taru ei kerro, ovatko näin syntyneet tilanteet ruokkineet isännän leikkimieltä […]
Suuret herrat
” Marski nousi seurueineen erästä Syvärin maisemien mäkeä linnoitustyömaan tarkastukselle. Hänellä oli yllään sadetakki, joka lienee ollut liikaa, koska hän riisui sen ja puolittain heittäen antoi sen minulle, joka lähettiupseerina astelin marskin rinnalla. Kun heilautin takin käsivarrelleni, marski huomautti, että taskussa oli helposti murtuvia sikareja. Kuinka lienenkin ajattelemattomuuttani lausahtanut, että ne olivatkin harvinaisia tähän aikaan. […]