Kategoria: uutiset

Eyjafjöllin selibaatti päättyi

Tällä kuvalla orjattaresta ei ole tarkoituksellisia yhteyksiä blogin tekstisisältöön.

Suomalainen ylivertaisuus maailman kansojen keskuudessa on ottanut aimo askeleita eteenpäin. Neuvokkaat sisugeenit ovat aina osanneet taistella elintilasta idän ja lännen välissä, pohjoisen paukkupakkasissa. Ei siis ihme, että missä suomalainen, siellä ratkaisu.

Helsingin Sanomain mukaan lentoliikenteen syöksykierteeseen sysännyt katala tulivuorenpurkaus olisi voitu jotenkin ennakoida, ehkäpä estääkin, jos tylsämieliset indoeurooppalaiset olisivat huomanneet uskoa suomalaistaustaista geologineroa. Näin ei käynyt ja seuraukset ovat tunnetut.

Inhimillisesti katsoen julminta Eyjafjöllin ”ennakoimattomassa” purkautumisessa oli Lions Club Vantaankosken keskimääräistä sivistyneemmän dokausmatkan peruuntuminen. Olisiko joukkokanne Yhdysvaltain tiedeyhteisöä vastaan paikallaan? Oppivatpa boikotoimaan suomalaisaivoja.

Me kaikki jaamme vantaalaisleijonien tuskan.

Mutta ei yksinomaan keskushermosto ole tehokkaampi suomalaisilla kuin muilla. Myös ars amatoria on poikkeuksellisen kehittynyt järvisuomalaisissa korpimetsissä siinneillä yli-ihmisillä.

Tuoreimmat uutiset kertovat, että eräänkin jäyhän pohjalaismiljonäärin arktinen vetovoima oli liikaa Naomi Campbell -nimiselle ghanalaisneidolle. Kerkeästi riensi tuleva rouva Keskinen antautumaan ugrilaiselle nahkakurikalle köyhän kotinsa perintömatolla.

Tai, siis ”tähän sai päättyä pitkä selibaattini”, kuten Vesa Keskinen itse asian muotoilee. Kuka sanoi, ettei suomalainen mies osaisi ilmaista itseään puhuessaan rakkaudesta?

Kuin kruunuksi kaikelle Voima-lehden Fifi-verkkoliite tietää kertoa, että suomalaiset ovat suunnattomassa viisaudessaan onnistuneet puijaamaan ulkomaalaiset tekemään Suomen työt. Täten yliälykäs kantaväestö voi keskittyä ydinosaamiseensa eli ulkomaalais- ja naisvastaisiin nettiromaaneihin.

Elin ei kestänyt

Elin ei kestänyt

Sillä välin Suomessa:

Viihdeuutisia

Tämä kuva on haettu Flickristä hakusanalla 'WTF'. Kuva: stjnky / Flickr

Kaikki alkoi, kun Pohjanmaan tunnetuin kaappikello jäi toverillisen lemmenkiihkon uhriksi keskellä pimeintä Afrikkaa. Suudelma mäiskähti kera hellien sanojen kauppiaan otsalle. Muista ruumiinosista tarina ei kerro.

”Rakastan sinua, vaimoni!”

Herkästi oli huonekumppani sanansa asettanut. Kuin lääkäriromaanissa. Kuinka moni osaisi samassa tilanteessa muotoilla yhtä taidokkaan lauseen? Usealla tavallissuomalaisella saattaisi koiravahdin hämärässä, kiihkon vallassa vähintään unohtua possessiivisuffiksi. (Sana tarkoittaa omistusliitettä, ei kondomia.)

Anekdootti möreä-äänisestä kauppiassuuruudesta on uutinen, mutta samalla se kutittelee mukavasti nauruhermoja. Yhdistelmässä ei ole mitään outoa, sillä uutiset viihteellistyvät. Eikä se ole huono juttu. Kun varsinainen viihde on tappavan tylsää, tarvitsemme jotain itseämme hauskuuttamaan. Käyköön siis uutisjournalismi viihteen housuihin.

Ilman uutisviihdettä ihmiskunta masentuisi hengiltä sillä hetkellä, kun paavi toteaa kirkossaan vellovan pedofilian johtuvan siitä, että yksinomaan miehistä koostuvassa yhteisössä ei voi lapsiin sekaantumatta toteuttaa homoseksuaalisia impulsseja.

Ja aivan erityisesti vapauttavan naurun tarpeessa ollaan nyt, kun olut ja makkara sekä remakka vappupöhnä uhkaavat jäädä työtaistelun jalkoihin.

Eräs viihteen syvimmistä ominaisuuksista on sen apinatarhamaisuus. Ihminen ei naura eläintarhassa apinalle siksi, koska se on niin loistava vitsinkertoja. Apinassa naurattaa se, että eläinparka muistuttaa niin paljon ihmistä itseään kaikessa tosikkoudessaan. Eikä hulluimmankaan julkkiksen toilailu niin paljon huvita, etteikö se vähän vihlaisisi sieltä itsetunnon kohdalta.

Mutta voi pojat, miten paljon niitä apinoita piisaa!

Pääsiäisen jälkeen suomalaisia varoitettiin Topi Sukarista, joka aikoi pyrkiä eduskuntaan. Ja päivää myöhemmin lupaavasti urjennut ura parlamentaarikkona kaatui – arvatenkin moraaliseen dilemmaan: voisiko Sukari ottaa itseltään vastaan vaalirahoitusta?

Ja tietenkin medianarkomaanin päivittäinen fiksi: Marja Tiura, tuo Suomen Jeanne d’Arc! Viimeisimmässä tiedotteessaan Tiura löysi sisältään Jeesuksen lisäksi lotan (ja hiilen) sekä kokonaisen talvisodan. Lisää meheviä juonenkäänteitä kaivataan, mutta tuskin saadaan, sillä suunnattoman harmillisesti kokoomusjohtaja Jyrki Katainen sattui juuri nyt menettämään muistinsa.

Eikä unohdeta sitä seksiä! Suomalainen Iltalehti on päättänyt käydä taisteluun siveyden puolesta. Anna Kontulan seksiä tihkunut kohumatka Kaakkois-Aasiassa oli liikaa Juha Veli Jokiselle, jonka mielestä ns. indonesialainen malli olisi ollut kai parempi.

Nääs maassa maan tavalla.

Makkaranmuotoista politiikkaa

Kyllä olisi tässä hotellissa kelvannut korruptoida kansanedustajia! Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston lehdistökuvat

Helsingin Katajanokan design-hotellin kaavahanke kaatui valtuustossa. Kaupunginvaltuutetut olivat arvatenkin huolissaan, että valtakunnan paraatipaikalle ängetty ristinmuotoinen olisi kokenut saman kohtalon kuin Oulun yliopistollinen sairaala – parempi olla varmuuden vuoksi kokonaan rakentamatta. Sitä paitsi Helsingissä on jo design-Kela, minkä luulisi tyydyttävän laman runtelemia esteetikkoja sekä aistillisesti että sisällöllisesti.

* * *

Mutta mitäpä arkkitehtuurista, homojen hommaa sellainen.

Heteromiehen – sitävastoin – tunnistaa siitä, että hän vihaa naisia eikä halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä.

Miesliike on vähän niin kuin suomalainen kateus. Tunnemme tapauksen: kun naapuri tekee saunaremontin, se ei saa perussuomalaista kilpailemaan hänen kanssaan ja investoimaan uusiin lauteisiin omissa märkätiloissaan, vaan toivomaan, että naapurin sauna palaisi.

Aivan samalla tavalla miesasiamiehet ovat lähteneet siitä, että tärkeintä ei ole miehen vapauttaminen ahdistavasta mieskuvasta, vaan sota naisia vastaan. Viimeksi tätä alaluokilla opittua tyttöbakteerikammoa on hehkuttanut eräs lystikäs ukkeli peräti kahdessa julkaisussa.

Mutta kenties mielenkiintoisinta tässä avauksessa ei ole sen kiimainen misogynia, vaan eräs taloustieteen paradigman haastava väite: työ onkin sitä tehokkaampaa, mitä enemmän siihen käytetään aikaa!

Naiset eivät tätä tietenkään ymmärrä, vaan ovat valmiita jopa lakkoon voidakseen tehdä vast’edeskin kymmenen tunnin työt kahdeksassa.

(Toki, SEL ry on vain hentoisesti naisvaltainen. Kaksilahkeisia on likimain 40 % jäsenistöstä. Sikäli tämän vitsin kärki meni kokonaan ohi.)

* * *

Maineikkain työaikaansa vähennellyt suomalaisnainen on Marja Tiura, joka päätti pienentää käyttämäänsä tuntimäärää valtakunnan hallitsemisessa. Vapautuneen aikansa hän on omistanut Arto Merisalon kanssa luomalleen käsitetaiteelle.

Tiuran ja Merisalon tapaus lienee niitä harvoja, missä sponsoroinnin kohde kannustaa mesenaattiaan julkaisemaan taideteoksia sen sijaan, että käyttäisi saamiaan tukiaisia omaan tuotantoonsa. Valitettavasti kohutaiteilija Merisalon kokeelliset ääninauhat ovat vaarassa tuhoutua ylikehittyneen itsekritiikin alla.

Kansanedustajaa tämä tilanne pännii niin kuin se pännisi ketä tahansa, joka on jäänyt kiinni jostakin epämääräisestä, joka ei ole mitenkään rehellistä toimintaa, muttei oikein poliisiasiakaan. Luottamus meni yhtä hyvin kuin se olisi mennyt miljoonakavalluksesta tai vakoilusta.

Harminsa Tiura purki mediaan ja liikekumppaniinsa lyömällä pöytään naiskortin. Mikä oli virhe, koska ei planeetan suosituinta pirkanmaalaispoliitikkoa ole kivesten puuttumisen takia jahdattu, vaan vilpistelystä kiinnijäämisen. Mutta tämän Kaarina Hazard sanoo paremmin kuin kukaan muu, joten: voilà!

* * *

Ilman Marja Tiuraakin naisasia on taas hiukan horjahtanut palliltaan. Naisethan ovat tunnetusti kasvissyöjiä – oraanpurijoita ja viherpiipertäjiä – siinä, missä miehiset miehet sentään tavataan asettelemassa huuliaan rehellisen lenkkimakkaran ympärille. Kettutyttöjen epäonneksi heidän luomutuotettu superfoodinsa ei ainoastaan ole tosi huono estämään syöpää, se jopa aiheuttaa tuota tautia itseään. Siispä, naiset, hampparin käyrää popsimaan! Ajatelkaa terveyttänne.

Siis jos vain lakko ei tyhjennä kaikkea makkaraa kaupasta.

Miesten ruoassa ovat muodot kohdallaan.
Kuvassa makkara. Tiedossa ei ole, verrattiinko juuri tätä herkkupalaa Marja Tiuraan.

UPDATE (9.4.): ”Kiimainen misogynia” Googleen syötettynä antaa lystikkään tuloksen.

ADWORDS FAIL

Marja Tiura sihisi hississä

Pääsiäinen on lusittu. Mämmit on syöty, munat maalattu. Vaan uutisotsikoilta ei ole voitu pyhimpienkään pyhien aikoina välttyä:

Ricky, Sofi ja Tuksu

Pikainen katsaus hiljaisen viikon puolivälin otsikoihin:

Ydinjätepizzaa David Beckhamille

Iltalehti ei vastusta ingressejä. Se on vain ingressikriittinen.
Iltalehti ei vastusta ingressejä. Se on vain ingressikriittinen.

Satamatyöntekijät pahastuivat lakonmurtoyrityksestä siinä määrin, että marssivat vielä kerran ulos. Tästä mielensä pahoittaneena työnantajat ilmoittivat kyseessä olevan terrorismin, joka edellyttää mittavia perusoikeuksiin kajoavia lainuudistuksia.

Laivaukset Guantanamoon alkavat heti, kun etevät Facebook-ahtaajat saapuvat paikalle ja passittavat AKT:n ilkimykset vesikidutettaviksi.

* * *

Väkivaltaiset edesottamukset ovat muutenkin nyt framilla. Yhteisöpalvelu Facebookin viharyhmien keskuuteen on viime aikoina virinnyt kansanliike, jonka vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan tulevat olemaan dramaattisia.

Nimellä osoitellen niin maahanmuuttoasioista vastaavalle ministeri Astrid Thorsille kuin Tasavallan Kuningas Jyrki Kataisellekin on mennyt viesti, jonka mukaan kansa ei halua lisää ”BEGHAMEJA SUOMEEN KIRURGI-HOITOON”.

Uutiskynnyksenkin ylittänyt Begham-kriittinen ryhmä tekee arvokasta työtä muistuttaessaan suomalaisia siitä, millainen vaara rajojemme yli holtittomasti vyöryvissä ”bemuissa” piilee. Vuoden 1995 MM-voittajaveteraanien selkänahoista riistetyillä verovaroilla ylläpidetyn suomalaisen terveydenhuollon hedelmistä nauttinut David Beckham saattoi ehkä kuvitella, että isäntäväki katsoo hyvällä pizzanmaiskutusta, kun Myllysilta romahtaa ja vanhukset jäävät kotihoidotta. Mietipä kahdesti ensi kerralla, David, ennen kuin tulet Suomeen teettämään silpomisiasi!

* * *

On selvää, että Suomen kansan hauraan yksikulttuurisia hermoja on nyt koeteltu katkeamispisteeseen asti. Kossupullo jäätyi parvekkeella, vaikka piti olla ilmastonmuutos, ja kaikenlaiset ulkomaalaisetkin tulevat naureskelemaan.

Onneksi ahdistuneita viisikymppisiä voidaan lohduttaa ajatuksella, että Suomen kohtalo on heidänkin jälkeensä hyvissä käsissä. Kokoomuksen ja SDP:n nuorisojärjestöt ovat yhteisessä julkilausumassaan ilmoittaneet, että maamme turvataan puhtaalla, riskittömällä, aidosti kotimaisella ydinenergialla, josta ei jää edes ydinjätettä. Ei ainakaan vaarallista.

Pensselisedät

Minkä ilmanvastuksessa häviää, sen asenteessa voittaa!Huulenlämmittimet tekevät tuloaan takaisin kansalliseen diskurssiin. Jos koskaan, niin nyt on helppo yhtyä erään iltapäivälehden lukijoiden kannanottoihin. Janne Ahosen ja Matti Hautamäen viikset on säilytettävä kansallisena monumenttina ja kunnianosoituksena menneiden aikojen räkäjarruille. Suomen kansa muistaa 80-luvulta siloposki-Nykäsen ja viiksi-Weissflogin eeppisen taistelun mäkiherruudesta. Puhumattakaan brittiläisestä Eddie Edwardsista ja hänen kalapuikoistaan.

Muillakin tavoin naamakarvat ovat pinnalla tämän päivän talviurheilussa. Vastikään valittiin slovenialainen leninistifilosofi Slavoj Žižek Suomen alppimaajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi. Parta huurussa laskettelutiimiämme tsemppaava psykoanalyytikko… Mitä?

* * *

Maamme kuuluisin viiksipari kiertää Suomea Ebdo Mihemmedin nenän alla. Sentään tätä kiertuetta kukaan ei näe ongelmana, sillä ”Pensseli-setä” ei aio jäädä tänne myötyriksi. Suomalaisten on näet vaikea sietää sitä, että kukaan ihminen koko planeetalla haluaisi viihtyä karussa isänmaassamme. Mitä pikemmin kaikki lähtevät pois, sitä parempi se on viimeiselle Suomeen jäävälle asukkaalle.

Ei niitä vieraita liikaa kaivata. Tulevat poimimaan marjamme ja hymyilemään. Metrossakin oli kerran huntu yhdellä naisella.

* * *

Verkkorasistien eli ihonväri- ja uskontoperustaisten perusturvankieltäjien suunnaton aktiivisuus on tehnyt vaikutuksen poliitikkoihin, jotka eivät malta olla tätä vapaaehtoistyöntekijöiden verkostoa hyödyntämättä.

Ensimmäisenä tontille riensi Kansallinen Kokoomus, mutta pian sen myös demarit päättivät, että heille ilman muuta kelpaavat rasistien äänet. Jutta Urpilaisen ”maassa maan tavalla” -aloitteen perimmäinen tavoite lienee ollut muistuttaa äänestäjiä siitä, että sosiaalidemokraattien sosialismikäsityksessä on aina flirttailttu kansallis-etuliitteen kanssa.

* * *

Eräänä maailman suurimmista maastamuuttokansoista suomalaisilla ei luulisi olevan varaa kuittailla. Onneksi meillä finnjäveleillä voi pian olla taas tilaisuus päästä treenaamaan muuttoa ruotsalaisen sosiaaliturvan varaan.

Tai kuten Petja Jäppinen on muutaman kerran huomauttanut, joskus voisivat myös umpisuomalaiset yrittää kotoutua.

* * *

Talouden saralla on sentään hyviä uutisia. Supisuomalaiset Facebook-ahtaajat saivat duunia! Nyt, toverit, muistakaa pitää kiinni oikeuksistanne – henkilöstövuokrausyhtiöt ovat aika pahamaineisia.

Mitä muuten tuohon patrioottiseen uhrautumiseen tulee, se taisi olla vähän turhaa puuhaa. Kun nyt jälkeenpäin katsotaan, niin eihän tässä mitään hätää ollut. Mutta ajatus on tärkeintä.

Pitäisikö Björn Wahlroosin veroja korottaa?

Oho, kun pierettää.

Uhhuh, taisi tulla oikein varren kanssa.

Äitii, tuu pyyhkimään!

Kaikki alkoi, kun Björn ”Nalle” Wahlroos pohti maahanmuuttokeskustelua ja ilmoitti vakaasti harkittuna mielipiteenään, että Suomen tulisi ulottaa vihainen suhtautumisensa ulkomaalaisiin myös Suomen valtionrajojen ulkopuoliseen maailmaan.

Kehitysyhteistyö on näet turhaa ja se riistää leivän lastemme suista, päinvastoin kuin konsernijohtaja Wahlroos.

Kevyesti verotettu, yhteiskunnan tuella vaurautensa rakentanut ruotsinkielinen kartanonherra on harvoin jos koskaan saanut yhtä paljon umpisuomalaisia ystäviä kuin nyt, ehdotettuaan rahojen takavarikointia niiltä, jotka eivät voi tapella vastaan. Uutinen levisi oitis kaikkiin viestimiin. Maa järisi, kun kiimaiset ulkomaalaisvihaajat klikkailivat äänestysnappuloita työpaikoillaan ja peräkammareissaan.

Aivan erityisellä intohimolla Suomen kansa on jyrähtänyt Iltalehden nettisivuilla. Tieteellisesti pätevän ja kaikinpuolin validin tutkimuksen perusteella suomalaiset eivät halua ensisijaisesti turvallista elämää, vakaita tuloja, tilavia asuntoja tai rauhallisia eläkevuosia. Ei, he haluavat ennen kaikkea ruskeiden ihmisten kuolevan ja äkkiä.

Värikoodi sinänsä on sattumaa. Suositun hokeman mukaan ruskeiden ihmisten epäinhimillisyys ei missään tapauksessa johdu heidän ihonväristään, vaan heidän kulttuuristaan. Tämä kulttuuri – päinvastoin kuin kulttuurit yleensä – on kuitenkin hämmästyttävän geneettinen ja siten täysin muuttumaton.

Kansanäänestyksen tulos on yllättävä, sillä iso osa suomalaisista itse asiassa kannattaa kehitysyhteistyöhön varattujen määrärahojen lisäämistä. Siis näiden, joita Suomi maksaa suurelta osin itse itselleen.

Kysymys, jota ei ole esitetty, on tämä: jos Suomi yllättäen sanoutuisi irti kansainvälisistä vastuistaan, lakkaisi ottamasta vastaan pakolaisia ja rahoittamasta liike-elämänkin tarpeita varten räätälöityjä kehityshankkeita, mitä näille säästyneille miljoonille tapahtuisi?

Nettikeskustelijoiden kannoista päätellen ei mitään, sillä sekä haukilahtelaiset toimitusjohtajat kolmenkymmenentuhannen euron kuukausipalkalla että kontulalaiset työkyvyttömyyseläkeläiset pullonpalautusautomaatilla ovat täysin yksimielisiä siitä, että ainakaan tätä rahaa ei tule jakaa yhteiskunnan loisille: työttömille, opiskelijoille, sairaille tai yksinhuoltajille – tai edes eläkeläisille, koska tokihan vanhusten hoitaminen kuuluu heidän lastensa vastuulle, ei veronmaksajalle.

Jätetäänpä siis kysymys roikkumaan ilmaan. Kommenttiosioon voi itse kukin jättää oman ehdotuksensa siitä, mihin lakkautetusta hyvinvointivaltiosta säästyneet varat voisi laittaa.

Pihkalan kaarti 2.0

Martti Pihkala. Facebook-aktivisti. Kuva: Wikipedia

AKT tiedottaa sivuillaan yksinkertaisen asian, joka on osoittautunut äärimmäisen monimutkaiseksi. Mistä ahtaajien lakossa on kysymys? No tietysti…

Muutosturvasta, josta sovittiin työnantajan kanssa työehtosopimusneuvotteluissa 2 vuotta sitten. Nyt työnantaja kieltää yhdessä neuvotellut asiat.

Facebookissa AKT:n lakkoa murtamaan on rekrytoitu rikkurityövoimaa. Ryhmän kuvauksessa huokuu talvisodan henki (so. kommunistit vankilaan). Vai mitä tästä näennäisestä puolueettomuudesta voisi ajatella? Onko lakossa vain yksi osapuoli?

Suomen talouden orastava käänne voi katketa satamalakkoon.

AKT:n järjestämä lakko alkoi 4.3. Työnantajapuolen mukaan lakko on täystuho, joka kääntää talouden taas laskuun. Jo nyt kansainväliset yritykset ovat peruuttaneet sen takia tilauksiaan ja tehtaita on jouduttu sulkemaan. Kansainväliset yritykset harkitsevat lakon takia myös tuotantonsa siirtämistä pois Suomesta.

”Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi ahtaajaksi -facebook-ryhmä” on poliittisesti ja taloudellisesti sitoutumaton ryhmä.

Kaikesta päätellen joka tapauksessa osa konteista liikahtaa kuin liikahtaakin laivoja kohti nettiaktivistien avulla. Tapaus osoittaa hyytävällä tavalla, miten vihapuheella ja yllytyksellä saadaan isänmaalliset sohvaperunat liikekannalle taistelemaan vaikka venäläisen suurpääoman puolesta. Kuka vielä väittää, että verkkokirjoittelu on harmitonta puuhaa?

Tilanne on jo paikoitellen alkanut eskaloitua. Osapuolet ovat ottaneet yhteen, ainakin jos työnantajapuolen tiedotteisiin on luottaminen. Ei ihme, että keskusteluissa on jo viitattu vuoden 1918 rintamalinjoihin. Enää puuttuu, että joku verkkobolševikki aloittaisi punakaartien nettivärväyksen kaikkialla vyöryvän uuskonservatiivisen oikeiston pelossa.

* * *

Lakosta käyty dialogi on luokkaluonteestaan huolimatta ollut tyystin luokatonta. Lakkokenraalin esikunnassa käydään jatkuvaa tiedotussotaa, joka olisi tuomittu häviämään, ellei vastapuolellakin tehtailtaisi muutamia kansaa hämmästyttäviä aivopieruja.

Eräs toimittaja-kirjailija kiteyttää koko asian kommentissaan – tietysti Facebookissa:

Joku Facebookista värvätty rikkuri sanoo Hesarissa, että tuli ahtaamaan, koska piti käsittämättömänä että pieni porukka kyykyttää koko maata. Käsittämätöntäkö ei ole se, että ns. talouselämä kyykyttää koko maata?

* * *

Mikäli satamatyöntekijän ammatti kuitenkin kiinnostaa, mikään ei estä vapaaehtoisahtaajia pyrkimästä tuohon ammattiin lakon päätyttyä. Siihen asti suurikokoisia työkoneita on syytä keskittyä seuraamaan vain dvd:ltä.

* * *

UPDATE (19.3.2010):