Kadotetut rasistit

PLOKI SE ON MINULLAKIN

Ploki on minulle katkera pala. Puhetta tulee kuin rännistä kuraa.

Missä EU, siellä ongelma. Silloin korostuvat arvot ja asenteet. Ei pidä herkistyä, eikä hermostua.

Ploki jättää isomman hiilijalanjäljen kuin katumaasturi.

Tunnen iloa ja ylpeyyttä olla samassa porukassa. En arvosta valittamista.

Teksti luotu Vihreän Langan Plokinaattorilla

Toiseksi suurimman hallituspuolueen elinikäinen ja korvaamaton puheenjohtaja on kunnostautunut pitkästä aikaa erilaisissa solvauksissa. Timo Soinin blogissa – jota maisterisjätkä itse keksimällään Iivisniemen murteella kutsuu ”plokiksi” – on julkaistu liuta etenkin Vihreitä – De Gröna alatyylisesti halveeraavia kannanottoja. Oppositiossa mukavasti pöhöttyneelle ympäristöpuolueelle se sopii oikein hyvin. Vihatun ulkoministerin vasiten haukkumat puolueet saavat nostetta juuri, kun kuntavaalien ehdokasrekrytointi pitää käynnistää.

Osansa piiskaniskuista saavat myös demarit, mutta veret seisauttavaa vaalivoittoa kohti laajan kansansuosion aallonharjalla seilaava valtionhoitajapuolue ei luultavasti edes yritä piitata Soinin isällisistä neuvoista.

Vasemmistoliiton haukkuja pitänee odottaa seuraavaan puoluekannatusmittaukseen asti. Kyllä ne sieltä tulevat vielä.

Jytkypomon blogitekstien erikoisuus ovat loanheiton ohella aina olleet arvoitukselliset non sequitur -fraasit, joita hän ketjuttaa aivot nyrjäyttäviksi paradokseiksi parin–kolmen sanan virkkeistä koostuvissa proosarunoissaan. Hyvänä esimerkkinä olkoon aivan äskettäin julkaistu ”Ällöttävää naisvihaa” -artikkeli, jossa hän esittelee ällöttävää naisvihaansa toivomalla muun muassa, ettei kotona tapahtuvista asioista tarvitsisi kylillä hiiskua:

Perussuomalaiset luottavat perheiden omaan tahtoon. Perheen sisäinen elämä on pidettävä yhteiskunnan vaikutusvallan ulkopuolella. Tästä tulee suuri kuntavaaliteema.

Aivan selvää ei ole, millä tavalla Perussuomalaiset eli Timo Soini ”luottavat perheiden omaan tahtoon”, kun muistetaan, että Soini vastustaa joidenkin perheiden oikeutta olla perhe.

Ehkäpä Soinilla on mielessään Suomen rikoslaki, jota päivitettiin juuri niihin aikoihin kuin hänen puolueensa syntyi. Vuonna 1995 pahoinpitely ”yksityisellä paikalla”, siis kotona, muuttui virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Vuotta aiemmin oli todettu, ettei puolisoa saa enää pakottaa seksiin. Lakia täsmennettiin vielä jytkyvuonna 2011, jolloin lievätkin pahoinpitelyn ja seksuaalisen väkivallan muodot perheiden sisällä ja etenkin lapsiin kohdistuneina menettivät statuksensa asianomistajarikoksina.

Minkä Jumala on yhdistänyt – tai on ainakin jonakin päivänä aikeissa yhdistää – sitä älköön syyttäjänlaitos erottako!

Emme voi kuin spekuloida, kuinka paljon Timo Soinia riepoo tämä taannoinen oikeuden päätös, joka langetettiin siitä huolimatta, että perheväkivallan vastaanottava osapuoli oli kaikin keinoin pyrkinyt minimoimaan raa’an pahoinpitelijänsä saaman tuomion. Ammatillisen rikollisjengin johtaminen on stressaavaa työtä ja onko siitä aina tehtävä niin iso numero, jos moottoripyöräharrastajalla hiukan mopo keulii? Kyllä työmies on kopsunsa lisäksi ansainnut oikeuden ruhjoa maihinnousukengällä rouvansa kurkkua. Ja heittäköön ensimmäisen kiven hän, joka ei olisi joskus äkämystyksissään hieronut koiran ulostetta puolisonsa hiuksiin.

Kotiäidit ja perheiden valinnanvapaus ovat joutuneet käsittämättömän vihanpidon kohteeksi.

Suvaitsevaisto on kaikista suvaitsemattomin.

Tai ehkä kristilliskonservatiivinen ulkoministeri on harmissaan vanhemmista holhousvaltion oikuista, kuten sotkeutumisesta tämän kantahämäläisen nuorenparin perhe-elämään. Kansalliseksi ikoniksi ja talvisodan veriuhrin symboliksi noussut vuoden 2011 kultajuhlien torilla tavataan -mies on nyt vaarassa leimautua pahimman lajin rosvoksi, pahoinpitelijäksi ja jopa murhaajaksi. Ketäpä muutakaan siitä syyttäisi kuin poliisia. Ei ihme, että lätkähopeaan tarttui ikävä häpeän sivumaku. Saisi valtio pitää nokkansa ulkona täysivaltaisten kansalaisten lupsakasta kotirauhasta.

Välillä Soini kuitenkin eksyy retorisessa kikkailussaan aivan todelliseen päivänpolitiikkaan. Kuten arvostellessaan sosiaalidemokraatteja heidän vastenmielisestä tavastaan todeta faktoja:

Opposition tehtävä on arvostella hallitusta. Se kuuluu demokratiaan ja on normaalia politiikkaa.

Sen sijaan paikkansa pitämätön leimakirveen käyttö on likaista leimaamista. Siihen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sortuu, kun väittää Perussuomalaisten suojaavan rasisteja.

SDP:n puheenjohtajan tokaisu on tietenkin politiikan todellisuudelle tyypilliseen tapaan hiukan kulmistaan pyöristelty. Timo Soinin tuohtumus ei silti ole millään tasolla perusteltua, onhan hän itse ollut rakentamassa puolueestaan ulkomaalaisvastaisuuden linnaketta.

Silti, niin oudolta kuin se kuulostaakin, jytkymaisterin puolustuspuheenvuoro saattaa lähestyä totuutta ikään kuin takaperin: vaikka perussuomalaiset ovat kynsin ja hampain hyysänneet rasisteja, nämä kiittämättömät hylkäävät heidät. Näin reaalitodellisuus yrittää mukautua Timo Soinin propagandaan.

Puolue on uusimman HS-gallupin mukaan menettänyt jo 8,3 prosenttiyksikköä eduskuntavaalikannatuksestaan ja peräti 13,4 prosenttiyksikköä parhaimmasta kannatusmittauksestaan viisi vuotta sitten. Toisin sanoen vaalituloksen takaa on haihtunut liki puolet ja mittaushuipusta uskomattomat 60 %.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa annettiin karvan verran alle kolmemiljoonaa ääntä. Perussuomalaisten osuus, 17,6 prosenttia, on tästä potista 524 054 kappaletta. Nyt mitatun 9,3 prosentin kannatuksella persujen laariin sataisi enää 276 066 ääntä – siis mikäli kokonaisäänimäärä pysyisi ennallaan.

Kato on hirmuinen, lähes ennen kokematon suomalaisessa puoluepolitiikassa. Työmarkkinapoliittinen selitys, jota Timo Soini itse suosii, sisältää runsaasti muunneltua totuutta. Populismin ammattilaisena ja oppineena miehenä Soini tietää, että kymmeniä- tai satojatuhansia persuäänestäjiä tuskin on elähdyttänyt vaikeasti muotoiltu houre työväenpuolueesta ilman edunvalvontaa.

Perussuomalaiset saivat viime eduskuntavaleissa 524.000 ääntä. Antoivatko he äänensä rasistisista motiiveista? Kysymys on jo sinänsä pähkähullu. Ja vastaus on ei.

Yksi vilkaisu perussuomalaiseen eduskuntaryhmään todistaa Soinin puhuvan pötyä. Jengi koostuu voittopuolisesti aivan järjettömään ihmisvihaan yltävistä apartheid-poliitikoista tai maallikonkin silmin arvioituna vainoharhaisista hulluista. Heidät on nostettu valtiopäiville pitämään Suomi yksivärisenä. Se oli heidän vaalilupauksensa ja se sai soihtu- ja talikkokansan suurin joukoin vaaliuurnille.

Sitten jotain tapahtui.

Syksyllä 2015 Helsingin Sanomat selvitti, onko romahdusmaisesti huvennut persukannatus valunut mahdollisesti muille puolueille. Tuolloin jo tiedettiin, että yli puolet perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestäneistä ei ollut enää halukas äänestämään samaa puoluetta. Soinin otaksuma duunariäänestäjien ”palaaminen” demareiden riveihin kattoi kuitenkin vain kymmenesosan koko hävikistä. Liki kolmannes ilmoittautui nukkuviksi ja nelisen prosenttia oli löytänyt mielekkäämmän suosikin esoteeristen pienpuolueittemme riveistä.

Kadonneen kolmanneksen koostumusta voidaan arvailla. Tutkija Jussi Jalonen pöyhi joutessaan Helsingin Sanomain ja Suomen Kuvalehden vuosina 2011 ja 2015 tekemiä äänestäjäkyselyitä ja muistutti yleisöään, että perussuomalaiset ovat suurelta osin (ja kaikista muista eduskuntapuolueista poiketen) todellakin olleet rasistisia. Tätä mieltä olivat jopa persukannattajat itse: yli neljännes (27 %) perussuomalaisia äänestäneistä piti itseään rasisteina, kun koko kansasta luku jää puoleen tästä. Todellinen kuva on vieläkin selkeämpi. Vuonna 2011 teetetyn tutkimuksen mukaan yli puolet perussuomalaisisia äänestäneistä on uskonut, että ”joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset eivät kerta kaikkiaan sovi asumaan moderniin yhteiskuntaan”. Koko kansasta 29 % tunsi tuolloin samoin. Ero on huomattava.

Suomen Kuvalehti puolestaan osoittaa, että täsmälleen kolmasosa perussuomalaisia vuoden 2015 vaaleissa kannattaneista vaatii vaihtoehdottomasti, että Suomessa asuisi ”syntyperäisiä suomalaisia, jotka jakavat suomalaiskansalliset arvot”.

Nämä kaikki roturealistit järjestivät keväällä 2015 Perussuomalaisille lähes yhtä suuren äänisaaliin kuin neljä vuotta aiemmin – jopa ilman monia vanhoja vennamolaisia jytkyveteraaneja. Eduskuntaryhmän rasistisiipi vahvistui. Nyt tullut suosion romahdus on siis sidoksissa hallitusvastuun aiheuttamaan pettymykseen nimenomaan ulkomaalaisasiassa. Puolue ei ole kyllin ilmatiiviisti sulkenut rajoja ja ampunut sisälle livahtaneita.

Perussuomalaisten ongelma on täydellinen umpisolmu eikä sillä ole aivan äskettäistä ennakkotapausta. Puolue on hylännyt käytännöllisesti katsoen kaikki muut tavoitteensa voidakseen antaa hellää suuseksiä rakkaille rasisteilleen. Se on siunannut auliisti Euroopan keskuspankin ja Saksan ajaman, suomalaistakin yrittäjää kuristavan deflaatiopolitiikan, vaikka sen piti olla jollain tavalla eurokriittinen. Se on työntänyt vähävaraiset suomalaiset junan alle saadakseen nimensä samalla niihin papereihin, joilla turvapaikanhakijoiden eloonjäämisprosenttia leikataan. Ja silti uusnatsit hylkäävät liikkeen, jota he pitävät liian lepsuna, liian kompromissihaluisena, liian kokoomuslaisena.

Ensi kevään kuntavaaleissa Soinilla onkin miettimisen paikka. Puolueen kansanedustajien ja nuoriso- sekä paikallispoliitikkojen – näiden joukossa espoolainen Seppo Huhta ja tamperelainen Terhi Kiemunki – viestintä on suunnattu yksinomaan pakokauhun vallassa lähintä natsia äänestävälle ksenofobille. Kun tämä kohderyhmä on menetetty, persuilla ei oikein ole varasuunnitelmaa.

Nuivasta vaalimanifestista piittaamattomia konservatiiviäänestäjiä pakkomielteiset raiskausfantasiat, avoin yhteistoiminta radikaalien kansallisosialististen äärijärjestöjen kanssa sekä aivan mihin hyvänsä poliittiseen kysymykseen maagisesti kytkeytyvä salaliittoteoria kansakunnan olemassaoloa jäytävästä islamisaatiosta eivät sähköistä yhtä paljon kuin aivan todelliset huolet peruspalveluiden tasosta ja saatavuudesta, työpaikoista tai arvonlisäveron korotuspaineista. Keitä he äänestävät, jos ehdolla on pelkkiä minareettikielloista kiljuvia ”maahanmuuttokriitikkoja”?

Ehkä siksi Soinin puheissa tuppaa ylimielisten herjojen ja haukkujen lisäksi toistumaan sana ”paskalaki”. Kohta näet hänen puolueensa ainoat kannattajat ovat ne jälleenrakennuskauden asutustilojen geneettisesti perussuomalaiset perilliset, joiden ympärivuotisten kesämökkien jätevesihuollon päivittämiseen saatiin lisäaikaa juuri perussuomalaisten vahtivuorolla. Kyllä silläkin pari valtuustopaikkaa turvaa.

Muutoksia puolueorganisaatiossa

mvuutiset Talouden sopeutustarpeet iskevät myös puoluerahoitukseen. Tästä päivästä lukien valtioneuvosto on päättänyt leikata tuntuvasti eduskuntapuolueille myönnettävää toimintatukea. Tämä johtaa supistuksiin kautta puoluekentän, erityisesti pienissä puolueissa.

Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset aloittaa yt-neuvottelut tavoitteena sanoa irti koko henkilökunta. Vastaisuudessa vasemmistolainen poliittinen journalismi tilataan kilpailutuksen perusteella vapailta markkinoilta. Huhtikuun ensimmäisestä päivästä alkaen seuraavat neljä vuotta palveluntarjoajaksi on valittu yhteiskunnallisesta viestinnästään tunnettu espanjalais-suomalainen MV-mediakonserni.

Kaasuputki-blogi jatkuu myös uuden julkaisijan suojissa, mutta sen ylläpitäjä vaihtuu. Uudeksi bloggaajaksi on valittu oululainen Junes Lokka.

Puoluetuen leikkaaminen iskee myös puoluetoimistoihin, jotka aiotaan säästösyistä yhdistää. Eri puolueiden henkilökuntaa vähennetään eläkejärjestelyin ja irtisanomisin. Lakkautetut puoluetoimistot korvaava yhteinen yleistoimisto avataan Perussuomalaiset rp:n nykyisen puoluetoimiston tiloihin Helsingin Punavuoressa vuoden loppuun mennessä.

Vasemmistoliiton jäsenillä on tänään mahdollisuus käydä tutustumassa työmies Matti Putkosen opastamana uuteen puoluetoimistorakennukseen osoitteessa Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki. Ovet ovat auki 9.30–16.45. Ensimmäisille kolmellesadalle kävijälle on varattu ilmainen Vasemmistoliitto-ämpäri.

Kykypuolueen informaatiosota

Kansallisen Kokoomuksen julkaisema Verkkouutiset sai poikkeuksellisen kunnian olla ainoa iso uutismedia, joka julkaisi Suomessa räyhäoikeistolaisen Daily Caller -lehden sähkeen Murmanskissa tapahtuneesta joukkoahdistelusta ja sitä seuranneesta joukkoahdistelijoiden joukkopahoinpitelystä.

Lukuisissa tiedotusvälineissä maailmalla on uutisoitu Venäjän Murmanskissa tapahtuneesta väitetystä joukkoväkivallasta ulkomaalaisryhmää kohtaan. Muun muassa Daily Caller kertoo, että taustalla olisi ollut pakolaisiksi sanotun ryhmän oma toiminta.

Daily Caller – jonka omakin maine on mitä on – pohjasi uutisensa kahteen lähteeseen.

Ensimmäinen, Schweizmagazin, sai tietonsa murmanskilaiselta FlashNordilta. Raflaavasta nimestä huolimatta kyseessä on silti vähintään itse itsensä vakavasti ottava uutistoimisto. Se pitää jopa yllä kirjeenvaihtajaverkostoa toiminta-alueellaan, muun muassa Suomessa.

Uutisessaan FlashNord kertoo murmanskilaisiin viranomaislähteisiin perustuen, että lukuisia Lähi-idästä kotoisin olevia turvapaikanhakijoita on piesty Poljarnye Zorin kaupungissa. Tai ainakin viisi. Uutisessa myös muistellaan, miten Suomessa on tehty rikosilmoitus kahdestakymmenestä seksuaalisesta häirinnästä epäillystä turvapaikanhakijasta. Uutinen ei kerro, miten nämä asiat liittyvät toisiinsa.

Hyvää kansainvälistä tapaa noudattaen FlashNord on kuitenkin seurannut tilannetta ja lisännyt uutisartikkeliinsa melko pian linkin korjaukseen: viranomaisten mukaan mitään irakilais-venäläistä massapahoinpitelyä ei ole tapahtunut. Suomeksi saman on kertonut muun muassa Sputnik.

Toinen Daily Callerin ja sitä kautta Verkkouutisten lähde on FlashNordiakin eksoottisempi. Imola Oggi -niminen italialainen äärioikeistolainen nettijulkaisu tietää kertoa, että peräti 18 turvapaikanhakijaa sai pataan ja 33 pidätettiin. Nyt siis alkuperäisen viranomaislähteen mainitsemat – ja heti perään kiistetyt – viisi ovat muuttuneet jopa viideksikymmeneksiyhdeksi.

Italialaisrasistien lainaama lähde on venäläinen Fort Russ, joka äänekkäästi julistaa olevansa riippumaton uutispalvelu. Suuressa riippumattomuudessaan se muistuttaa hieman suomalais-donetskilaista Verkkomediaa. Toisin sanoen se on täydellisen vainoharhainen suhteessaan ”länteen”, jonka ”yhtiövetoinen valtamedia” pimittää yleisöltä totuuden – mikä se sitten ikinä on.

Fort Russ on erikoistunut kääntämään venäläisten viestimien uutisia englanniksi, pitäähän länsimaisen valtamedian sumuttamien massojen saada venäläisviestimiltä vaihtoehtoisia totuuksia. Listalla on rutkasti RT:n ja Sputnikin juttuja. Murmanskin kuulumisia on saatu myös edelllä mainitun FlashNordin kautta. Sen sijaan juuri tässä tapauksessa Fort Russ on ammentanut aivan erityisestä lähteestä: Newsli.ru-sivulta.

Newsli.ru-palvelua ”toimittavat” nimimerkkien takaa ahkeroivat kansalaisjournalistit. Kirjoittajia on melkoinen nivaska ja ahkerimmilla on nimissään tuhansia artikkeleita. Verkkouutisiin asti yltänyt tieto 18 pahoinpidellystä ja 33 vangitusta turvapaikanhakijasta on kotoisin Aleks 71 -nimisen samizdatistin raportista ”Мигранты в Мурманске пристали к русской девушке, теперь 18 из них в больнице, 33 в спецприемнике”. Tekstinsä päätteeksi Aleks 71 huomaavaisesti varoittaa, että uutinen perustuu sosiaaliseen mediaan. Sillä ei siis ole mitään uutisarvoa.

Vastuuvapauslausekkeesta huolimatta Aleks 71:n venäjäksi kynäilemä ja Fort Russin englanniksi kääntämä tarina levisi pikavauhtia uusnatsifoorumeille sekä äärioikeistolaisiin verkkolehtiin ja blogeihin. Suomeksi sen julkaisivat Ilja Janitskinin omistamat rasistiset verkkosivustot, jotka olivat saaneet sanatarkasti saman artikkelin haltuunsa, mielenkiintoista kyllä, slovakialaisen konservatiivilehti Hlavné správyn kautta.

Kokoomuksen äänenkannattaja on hyvässä seurassa.

Verkkouutiset ei toki ole ensimmäistä saati viimeistä kertaa. Lehti julkaisi vähän ennen Murmansk-uutistaan reippaammanpuoleisen uutisen Kölnin uudenvuodenyön joukkoahdisteluista ”tarkasti suunniteltuna terrori-iskuna”. Otsikolla ”Kölnin kaaoksen salaisuus – iljettävien rikosten vyöryn takana oli iso tarkoitus” varustettu lennokas raportti perustui suoraan kalifornialaisen FrontPage Magazinen telepaattisesti keräämään tiedustelutietoon.

Kyseessä on jyrkästi islamofobinen julkaisu, joka ekstrapoloi jokaisesta perhosensiiveniskusta kulttuurien yhteentörmäyksen. Sattuvasti saman uutisen tuuttasivat ilmoille uskollisesti samasta lähteestä ammentaneet Janitskinin MV-lehti ja Uberuutiset.

Ei siis ihme, että myös Vihreä Lanka huomioi Verkkouutisten omituisen lähdekritiikin – tai paremminkin sen puutteen.

Kokoomuslaiset eivät luovuttaneet. Muutamia päiviä Murmansk-uutisen jälkeen Verkkouutisten sivuille kohosi viiltävää vainoharhaa tihkuva otsikko: ”Arabian kieli haluttaisiin pakolliseksi oppiaineeksi”.

Otsikkoa klikannutta lukijaa ei tämän jälkeen enää kiinnostanut lukea alkuperäistä Die Zeitin verkkojulkaisussa kerrottua uutisjuttua. Reaalitodellisuuden puolella kukaan ei väittänyt, että saksalaiskoulujen pakkoarabialla olisi laajakin kannatus tai että moinen ohjelma olisi jo käynnissä. Kyseessä oli vain erään kanadansaksalaisen tietojenkäsittelytieteen professorin ajatusharjoitus, jonka Zeit julkaisi vieraskynäpalstallaan.

Muut tunnustetut suomalaismediat eivät tarttuneet mehevään skuuppiin, mutta Verkkouutisten toimittaja Juha-Pekka Tikan lohduksi juttu kopioitiin vikkelästi sekä Finnleaksiin että Hommaforumille.

Jos hiukan silmiä siristämme, huomaamme samannimisen toimittajan olleen vastuussa muistakin Verkkouutisten lähteistämättömistä kohu-uutisista, joiden pääsisältönä on toistunut islaminuskoisten ihmisten hirvittävä kataluus ja turvapaikanhakijoiden aiheuttamien tuhojen massiivisuus.

Tikan journalistisista motiiveista on ulkopuolisen vaikea sanoa mitään. Merkeistä päätellen hänen kristilliskonservatiivinen ristiretkensä on jatkunut jo vuosikausia. Syystä tai toisesta hallituspuolue Kansallisen Kokoomuksen julkisin varoin ylläpidetty pää-äänenkannattaja on ollut halukas rahoittamaan tuottajansa hämärää missiota ilman minkäänlaisia estoja.

Mutta älkäämme kajotko lehdistönvapauteen. Jos ja kun kokoomuslaiset mielihyvin tukevat rasististen huhujen kylvämistä kannattajiensa keskuuteen, kyseessä on yksinomaan heidän asiansa.

Ja ehkä ihan vähän myös Julkisen sanan neuvoston, jonka perussopimukseen Verkkouutisetkin on sitoutunut.

Me täällä äärikeskustassa olemme jo pitkään ihmetelleet

Tällaisia presidentillisiä viisauksia minä, iisalmelainen mieskirjailija, tuossa tuumiskelin, kun istuin työhuoneessani kauhistelemassa kaikkea hiukan liian monimutkaista.

Väitetään, että maahanmuuttokysymykset jakavat kansamme kahtia. Se on vale. Ääripäiden välissä on valtava enemmistö, tolkun ihmiset.

Tolkun ihminen ei kiistä maahanmuuton aiheuttamia ongelmia eikä hekumoi ajatuksella, että kansanedustaja tai hänen lapsensa raiskattaisiin.

En ihan tähän hätään muista, mistä olin saanut sen mielikuvan, että suomalaisessa turvapaikanhakijakeskustelussa olisi olemassa kaksi ääripäätä. Siis että Suomen perustuslain ja vaikkapa Geneven pakolaissopimuksen takaamien oikeuksien puolustaminen on jotenkin täsmälleen yhtä paha asia kuin ihmisten vainoaminen heidän uskontonsa tai ihonvärinsä perusteella.

Vielä vähemmän muistan todisteita sen puolesta, että yksikään poliitikko tai asiantuntija kiistäisi maahanmuuttoon liittyvän mitään ongelmia. Vähän koetin googlata netistä, jos vaikka joku punavihreässä kuplassaan näsäviisasteleva helsinkiläinen taistolaisnuori olisi lämpimikseen valehdellut, ettei 32 000 turvapaikanhakijan joukossa ole minkäänlaista uhkaa kellekään, mutta ei nyt osunut haaviin.

Mutta ei sillä ole väliä, onko väitteeni totta vai ei – näin nämä nyt vain koetaan.

Minä tällaisena tolkun ihmisenä olen äärimaltillinen ja vaadin, että viranomaiset toimivat täsmälleen niin kuin ovat koko ajan toimineet. Se, että kuorrutan nämä täydellisen yhdentekevät nollavaatimukseni sellaisilla kriisiajan paniikkitermeillä kuin ”rajalliset resurssit”, ”kaikista hädänalaisimmat”, ”todelliset turvapaikan tarvitsijat”, ”hallitsematon pakolaisvirta” ja ”yhteiskuntarauha”, on vain minulle kirjailijana suotu literääri tehokeino.

Sekin oli minulta vähän hassu ajatus, että turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja heidän niukimmin mahdollisin resurssein tapahtunut auttamisensa olisi voitu tehdä ”omien kansalaistemme kustannuksella”, mutta tulipa nyt tuolla tavoin muotoiltua. Emmehän me tolkun ihmiset tietenkään yleensä ajattele, että pakolaisten telttapatjat ja kauravellit olisi suoraan ulosmitattu sotaveteraanien hoitoon varatusta budjetista. Näin nämä nyt vain koetaan. Ei, kun tuonhan minä sanoin jo.

Kaltaiseni tolkun ihminen on aivan toisenlainen kuin raiskaajia rakastavat ”suvakit”. Me sentään tuomitsemme turvapaikanhakijoiden tekemän seksuaalisen häirinnän. Ja rikokset. Ja kaiken. Itse asiassa me tolkun ihmiset taidamme uskoa, että maahanmuuttoon ja turvapaikanhakuun liittyy pelkkiä mittavia ongelmia. Kun meille sanotaan ”turvapaikanhakija”, me kuulemme ”raiskaaja”.

En silti tarkoita, että olisimme rasisteja niin kuin nämä kaduilla partioivat räyhääjät. Me emme räyhää ja tappouhkaile, me vain ajattelemme niin kuin he. Se on aivan eri asia.

Tolkun ihminen ymmärtää, mitä rasistit yrittävät tehdä. He yrittävät vihaa ja pelkoa lietsomalla saada tolkun ihmisiä liittymään heihin, jotta viha, pelko, epäluulo ja turvattomuus lisääntyisivät. Tolkun ihminen ei tähän lankaan mene.

Nimittäin, kun me tolkun ihmiset pohdimme näitä maahanmuuttajia ja muita yhteiskuntaamme luonnostaan kuulumattomia asioita, me tiedämme – päinvastoin kuin rasistit – että kyllä tumminkin murjaani voi olla osa pohjoista kansaamme. Hänen pitää vain olla kiitollinen, nöyrä, katsoa maahan, mutta ennen kaikkea hänen on oltava sopeutuvainen.

Tolkun ihminen olettaa, että ihminen, joka saa maastamme turvaa ja suojaa, osaa antaa sille arvoa eikä ylenkatso tai halveksi kulttuuriamme tai uskontojamme. Tolkun ihminen haluaa, että yhteiskuntaamme sopeutumattomat käännytetään takaisin, mutta osaa myös antaa arvoa niille, jotka kotoutuvat ja osallistuvat yhteiskuntaamme sen täysivaltaisina jäseninä. Tolkun ihminen osaa kunnioittaa mutta myös vaatia kunnioitusta – sekä olla itse sen arvoinen.

Sopeutumattomat vierasmaalaiset ovat niitä pahimpia terroristeja. Sellaiset kuuluvat meidän tolkun ihmisten mielestä saunan taak…

Väärin äänestetty

Äärioikeistolaisen Itsenäinen Suomi 2015 -tapahtuman yhteydessä järjestetty Vuoden itsenäinen suomalainen -demokratiakokeilu törmäsi valitettaviin ongelmiin toteutuksensa suhteen. Totisten kansallismielisten sankarimiesten ja -naisen lisäksi oli rasistien kauneuskilpailuun menty lisäämään äärimmäistä nokkeluutta osoittaen kolme ”vastapuolen” edustajaa – Li Andersson, Anna Kontula ja Nasima Razmyar. Ideana kaiketikin oli häpäistä kirotut punahuorat osoittamalla, miten heidän saatanallinen aatteensa on näivettymässä dynaamisesti porskuttavien ristiretkeläisten rinnalla.

Harmillista kyllä kaikki kolme ovat parasta aikaa äänestyksen viiden kärjessä. Andersson kiitää omissa lukemissaan haastamassa ykkössijoitettua Junes Lokkaa, kun taas Kontula ja Razmyar pysyttelevät tukevasti Klamydia-yhtyeen Vesku Jokisen ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomitun James Hirvisaaren edellä. Väliin kiilaa ainoastaan alkuperäinen Mestari, palavia lähiöitä Eirasta asti haisteleva FT Jussi Halla-aho.

Ylläpito päätti viheltää pelin toviksi poikki. Facebook-tiedotteessaan järjestävä taho ilmoitti, että ”hakkerit” ovat häirinneet äänestystä.

Kuten odottaa saattoi niin äänestys joutui hakkerien hyökkäyksen kohteeksi. Kaikki ylimääräiset ”robotti” äänet tulemme poistamaan joukosta ja äänestystuloksen tulemme julkaisemaan totuuden mukaisesti.

Hiukan alempana Itsenäinen Suomi 2015 vielä täsmensi, että liipaisimella ovat Li Anderssonin äänet. Missään tapauksessa suurelle yleisölle täysin tuntematon Junes Lokka se ei ainakaan voi olla.

Todellakin, kuka on Junes Lokka? Marokkolaissyntyinen, mutta täydellisesti Oulun seudulla yleiseen eskatologiseen ajatteluun kotoutunut Lokka on laajimmin tunnettu Yleisradion toimittajasta tekemästään huoritteluvideosta, jonka hän julkaisi YouTubessa marraskuussa 2013.

Kaasuputken lukijoille Junes Lokka on tuttu ennen kaikkea palauteryöpystä, joka koski parin vuoden takaista blogimerkintää Itis-kauppakeskuksesta. Kuten tavallista, oululainen maahanmuuttokriitikko tuntee itähelsinkiläisen kauppakeskuksen ja metroaseman ympäristöineen telepaattisella havaintokyvyllään paremmin kuin alueella toistakymmentä vuotta liki päivittäin asioinut kontulalaisbloggaaja.

Pienelle mutta sitäkin fanaattisemmalle nettiseurakunnalleen Lokka on uuttera sananvapaustaistelija, joka vaivojaan säästämättä tilaa ja julkaisee kaiken ei-salaiseksi merkityn materiaalin, jonka millään tavalla voi kukaan kuvitella liittyvän maahanmuuttoon. Ja kun mielikuvitusta riittää, vain taivas on rajana.

Alatyylisestä ja ennen kaikkea hapokkaan misogyynisestä viestinnästään tavaramerkkinsä tehnyt Lokka on edustanut heikolla menestyksellä perussuomalaisten kaatopaikaksi muodostunutta Muutos 2011 -puoluetta. Eurovaaleissa 2014 hän keräsi 309 ääntä, eduskuntavaaleissa 2015 saalis jäi 271 ääneen. Silti Lokka on monen perussuomalaisiin pettyneen elämänkoululaisen viimeinen ja ainoa toivo tilanteessa, jossa nuoret vihaiset miehet Olli Immonen ja Sebastian Tynkkynen – myös oululaisia tuomiopäivän profeettoja – ovat taipuneet tai taittuneet Timo Soinin lempeän ankarassa käsittelyssä.

Se tosin on Lokalla ja hänen vantteralla entouragellaan yhä perustelematta, millä tavalla heidän viiteryhmänsä vihamielinen huoritteludiskurssi edistää naisrauhaa, jota he kiivaasti väittävät ajavansa.

Tässä otteita äänestyksen alla käydystä keskustelusta:

Huom! Äänestys jatkuu yhä, joten kliketi-klik, ääni Li Anderssonille on ääni idiotismia vastaan!

Lisäys (10.15): Äänestyksen järjestäjät vakuuttavat myöhemmissä Facebook-kommenteissaan, että yhtäkään ääntä ei sensuroida. Siinäpä lisäsyy klikkailla vasemmistoehdokkaita.

Talvisota 2015

Alexander Stubb limutetaan Tampereella. Kuva: Yle

Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb joutui maanantaina katalan nesteiskun kohteeksi vahvasta työväenliikkeestään tutun Tampereen kaupungin hämärässä. Iskunsa paikaksi äärivasemmistolainen terroristi oli paatunutta luontoaan todistaen valinnut Linkosuon kahvilan ikään kuin pilkatakseen Suomen yritysvihamielisissä oloissa kamppailevaa perheyritystä ja Kangasalan toiseksi suurinta yksityistä työnantajaa.

Poliisi on yhä vaitonainen attentaatin tekijän henkilöllisyydestä, mutta Kommunistisen nuorisoliiton tamperelaissolu otti vastuun iskusta amerikkalaisessa yhteisöpalvelussa julkaisemassaan tiedotteessa.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kommunistit hyökkäävät marraskuun 30. päivänä suomalaisen vapaan markkinatalouden kimppuun.

Sekä valtiovarainministerin että iskun kuvanneen kommunistinuoren mukaan Alexander Stubbin kasvoille viskattu neste oli Coca-Colaa. Viranomaiset eivät ole vielä vahvistaneet, ehtikö sokeripitoinen virvoitusjuoma vahingoittaa Stubbin hohtavan valkoisia hampaita.

Iskun yhteydessä valtiovarainministerin väitettiin olevan valehtelija, vaikka muun muassa tämän videoleikkeen perusteella Stubb on puhunut 90-prosenttisesti totta.

https://youtu.be/l28AReZMtZ4

Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Jari Ylitalon mukaan tehty nesteisku on vakava asia. Yleisradiolle antamassaan haastattelussa Ylitalo pohtii, voiko ministeriä enää päästää kansan pariin. Sinänsä limonadi-iskut ovat toistaiseksi harvinaisia, mutta jatkosta ei tiedä kukaan.

Tampereen kommunististen nuorten edustajan mukaan kola-attentaatin tekijät toimivat yksin ilman järjestön valtuutusta, mutta Ilta-Sanomien tietojen mukaan kahvilasta löytyi savuava ase: järjestön tiedote.

”En tiedä, liittyykö se tähän tapaukseen. Leikkauspolitiikkaa siinä kritisoidaan”, Linkosuon kahvilan myyjä kertoo Ilta-Sanomille.

Iskun motiivia ei vielä tiedetä. Sen arvellaan liittyvän Alexander Stubbin toistuvaan valehtelemiseen niin sanotun hallintarekisterilain suhteen. Kyseessä on Juha Sipilän hallituksen ja valtiovarainministeriön pyrkimys kätkeä suomalainen osakeomistus julkisuudelta ja verottajalta.

Pääministeri ehättikin jo ilmoittamaan, että hallintarekisterihanke etenee siitä huolimatta, että yksi hallituspuolueista vastustaa sitä ja että hanketta vetänyt vastuullinen ministeri on antanut asiasta väärää tietoa. Juha Sipilä ei nöyrry tutkittujen tosiasioiden tai terrorismin edessä.

Olli ”Kola-Olli” Hokkanen ei ole kommentoinut tapausta.

Pikkujouluista kontaten

Mainostelevision uutisista taisteltiin kovasti 1970-luvun lopulla. Varsinainen vääntö aiheesta aloitettiin vuonna 1977, mutta lupa myönnettiin vasta vuonna 1980 Keskustan puoluekokouksen jälkeen. MTV:n uutisia kannattanut Johannes Virolainen sai tahtonsa läpi, mutta hävisi puheenjohtajavaalit Paavo Väyryselle. Yleisradion hallintoneuvostossa istuneet sosiaali- ja kansandemokraatit vastustivat.

Kun ensimmäiset Kymmenen uutiset lähetettiin syyskuussa 1981, Timo Haapala oli vasta seitsemäntoista.

Nyt MTV Uutisten politiikan toimituksen esimiehen pikkujoulukausi vaikuttaa joka tapauksessa ottaneen lentävän lähdön – ainakin mikäli voimme luottaa hänen Twitter-tilinsä viserteisiin.

Pariisin terrori-iskut ovat käsittämättömässä julmuudessaan herättäneet monenlaisia reaktioita, joten ei mikään ihme, että myös ja etenkin Haapala huomasi maailman muuttuneen. Hän muisti vierailleensa Pariisissa kaikkine Schengen-kansalaisen etuuksineen. Ei ehkä enää.

Tovia myöhemmin Haapala huolestui vanhojen Pisa-testitulostensa jälkilämmössä päiväänsä paistattelevien suomalaisten typeryydestä. Eivät taida tässä maassa arvatakaan, että Ranska on myös EU-maa.

Sitten hiukan läikkyi. Merde!

Timo Haapala kysyy rehellisesti (päinvastoin kuin tavallisesti?), onko ”isis” Suomessa. Who’s your daddy, bitch? Vastaushan on tietenkin, että suojelupoliisin mukaan on, tosin yksittäisinä hahmoina. Ilmeisesti Haapalalle ei ole kerrottu, että jo vain.

Reilut kymmenen minuuttia myöhemmin Haapala muistaa jälleen, ettei hän vihaa mitään niin paljon kuin Neuvostoliittoa, ellei sitten sosiaalidemokraatteja. Hän vertaa terrori-iskua Neuvostoliiton hajoamiseen eikä kukaan oikein tiedä, miten saatanassa.

Taas kuluu kaksitoista minuuttia. Haapala kynäilee Twitteriin rakkauskirjeen Timo Soinille, joka on täydellinen ulkoministeri…

… sillä kyseessä ei ole Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen jäsen.

Emme voi vieläkään tietää, millä ja miten paljon glögiä on terästetty, mutta joka tapauksessa politiikan toimituksen esimies rupeaa tuntia myöhemmin muistelemaan, kuinka Erkki Tuomioja aina silkkaa demariuttaan kieltäytyy lopettamasta lomaansa, hyökkäsivät hyökyaallot eli niin kutsutut tsunanit sitten mihin hyvänsä Pariisin kaupunginosaan.

Kun Haapalalta perustellusti kysytään, mitä vit… ihmettä hän nyt hourii, vastauksena on päätön vastakysymys. Passiivis-aggressiivisen inttämiskierroksen jälkeen kysymys jätetään vastaamatta.

Sillä aivan niin kuin Jussi Halla-aho on muotoillut, ”on vaikea keksiä maailmankaikkeudesta alhaisempaa matelijaa kuin pohjoismainen sosiaalidemokraatti”.

Itse asiassa Timo Haapala ei ole Halla-ahon linjoilla vain arvioissaan SDP:stä. Vihollinen on muslimi ja Poitiers’n taistelussa nuo perkeleen saraseenit heitettiin ulos Euroopasta. Haapalaa silminnähden harmittaa, etteivät nykypäättäjät ymmärrä olevansa sodassa islaminuskoisia vastaan.

Lopulta entinen valtiosihteeri Esa Suominen huolestuneena muistuttaa Haapalaa työmies-Putkosen arvokkaasta ohjeesta sulkea Facebook, kun pullon korkki aukeaa. Seurannut lyhyt keskustelu huipentuu Timo Haapalan suorittamaan blokkaukseen…

… sekä Tuomas Saloniemen mestarilliseen vittuiluun.

Sillä muistammehan, kuinka ruotsalaispoliitikko joutui kesken Nelson Mandela -muistojensa yllättäen Setä Arkadian Sture Fjäder -kritiikin välikappaleeksi. (Perussuomalaisten puoluelehti on laatinyt tapauksesta mehevimman kuvauksen.)

Mutta kuten ulkoministeri Soini on joskus sanonut, kyllä hän ymmärtää, jos työmies raskaan viikon jälkeen kopsun ottaa. Kukapa meistä ei toisinaan marrasmasennustaan omin lääkkein koettaisi tasoitella?

Tekstiä on muutettu 16.11.2015 poistamalla 17-vuotiasta Timo Haapalaa käsittelevä lause.

Perussuomalaiset: Pelkäämme puoluekokouksemme aiheuttavan haittaa sivullisille

putkonen-1

Hallituspuolue Perussuomalaiset järjestää 20-vuotisjuhlakokouksensa Turussa 8.–9. elokuuta. Viimeaikaisten tapahtumien valossa puolue on kuitenkin päättänyt ottaa matalamman profiilin. Puolueen ainoan työmiehen, Matti Putkosen, nimissä annettu tiedote toteaa:

Perussuomalaiset ovat tehneet menestyksekästä politiikkaa ja kansalaiset ovat äänestämällä antaneet meille luottamuksensa. Meidän menestyksemme on joillekin liian kova pala purtavaksi. Tämä aiheuttaa lieveilmiöitä. Rähinöintiäkin.

Tekstissään Putkonen viittaa ilmeisesti muutamiin viimeaikaisiin välikohtauksiin, joista taannoinen kostopahoinpitely Jyväskylässä on vain jäävuoren huippu. Perussuomalaisten vahvasti ulkomaalaisvastainen maahanmuutto- ja kehitysyhteistyöpolitiikka ovat houkutelleet ennen kaikkea Suomen Sisun välityksellä väkivaltaisia ääriliikkeitä läheisiin väleihin puolueen kanssa.

Ymmärrettävästi puolue onkin siksi päättänyt perua puoluekokouksen yhteyteen kaavaillun toritapahtuman. Vaara Jyväskylässä aloitettujen pahoinpitelyiden jatkumisesta Turussa on ilmeinen. Äärioikeistolaisia taistelijoita on ilmoittautunut mukaan Imatralta asti.

Puoluekokouksen mahdollinen eskaloituminen täydeksi natsimellakaksi oli siis lopulta liikaa jopa kovaksikeitetylle Putkoselle.

Suojelupoliisin mukaan vaara ei kuitenkaan olisi ollut aivan niin suuri kuin väitetään.

– Sivullisten on turha pelätä kadulla kävelyä. Nämä Suomessa tapahtuneet väkivaltaiset hyökkäykset ovat kohdistuneet poliittisiin vastustajiin ja vähemmistöihin. Mitään oikeutusta se ei teoille tietenkään anna, koska ovathan vähemmistöt ja poliittiset vastustajat myös sivullisia, suojelupoliisin viestintäpäällikkö Jyri Rantala toteaa Iltalehdessä.

Tuskin siis Perussuomalaistenkaan toritapahtumassa olisi hakattu muita kuin kilpailevien puolueiden tai järjestöjen edustajia. Mutta vara on viisautta!

Äärivasemmistolainen katukahakka Jyväskylässä – miksi Paavo Arhinmäki ei pyydä anteeksi?

Jyväskylässä väitetään tapahtuneen pahoinpitely, josta ei ole ainuttakaan todistetta. Ei ainakaan uskottavaa todistetta. Muutamat silminnäkijälausunnot, ”uhrin” lausunto ja poliisin tiedotteet sekä joukkoviestimien artikkelit vaikenevat lähes täysin toisen osapuolen toiminnasta yhteenotossa.

Vihervasemmistolaisen valtamedian haastattelemat silminnäkijät ovat poliittiselta katsannoltaan arveluttavia, kuten eräs Vihreiden kolmen vuoden takainen kuntavaaliehdokas. Toinen silminnäkijä on toimittaja eli hyvin varmasti kommunisti, joka on todennäköisesti tuotu paikalle varta vasten levittämään kulttuurimarxilaista propagandaa. Videokuvatodisteita tuskin julkaistaan välikohtauksesta, jota ei ole tapahtunut.

Mikäli jokin tapaturma on muka oikeasti ilmennyt, on todennäköisintä, että äärivasemmistolaiset provokaattorit ensin hyökkäsivät rauhanomaisen isänmaallisen kulkueen kimppuun, jolloin mahdollinen ”pahoinpitely” tapahtui vain itsepuolustukseksi. Suomalaiset eivät koskaan pahoinpitele sivullisia niin kuin ulkomaalaiset. Monikulttuurisuuteen sitoutunut ja Demla ry:n talutusnuorassa kulkeva poliisi ei kerro, oliko tappelun toinen osapuoli mukana aktiivisesti. Joka tapauksessa Paavo Arhinmäen tulisi pyytää anteeksi, sillä Arhinmäki on syyllistynyt vihapuheisiin ja antanut kulttuuriministerinä palkintorahaa poliisisurmaajan mukaan nimetylle artistille. Arhinmäki on jopa osallistunut mellakkaan.

Tässä yhteydessä myös Li Anderssonin olisi syytä pahoitella väkivaltaan yllyttäviä lausuntojaan, jotka tuovat mieleen Neuvostoliiton.

Väitetyn pahoinpitelyn eli kahden osapuolen välisen tappelun uutisointi on ollut yllättävän laajaa, vaikkei tapahtumien kulusta ja tappelun aloittajista ole mitään tietoa. Kahakka on jo johtanut Suomen kansainvälisen maineen rapautumiseen. Median vasemmistolaisuudesta kertoo sekin, ettei yli 70 lasta henkihieveriin tai kuoliaaksi potkineesta maahanmuuttajajengistä ole tehty samanlaista juttua, vaikka nämä lukuisat monikulttuurisuudesta johtuvat rikokset ovat jokaista yksityiskohtaa myöten täysin verifioitua faktaa päinvastoin kuin väitteet ”pahoinpitelyn” aiheuttamista ”vammoista”.

Lisäksi ”uhri” on viimeisten tietojen mukaan väkivaltainen rikollinen ja vaarallinen narkomaani, joka kaksi vuotta sitten pakotti avoimeen yleisötilaisuuteen saapuneen aivan tavallisen kansalaisen turvautumaan sattumalta mukana olleen teräaseen käyttöön puolustustarkoituksessa.

Äärivasemmiston rettelöinti ei ole harvinaista Jyväskylässä. Luotettavien havaintojen mukaan kaupungissa on ilmennyt pyrkimyksiä neuvostomalliseen totalitarismiin. Poliisia nämä eivät kiinnosta – virkavalta vartioi ainoastaan muutamaa kansallissosialistia eikä puutu tummaihoisten tai vihervasemmiston toistuviin mellakoihin. Tämä johtuu siitä, että Suomi on sosialistinen dystopia, joka syrjii nuoria suomalaisia miehiä.

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10153389017569847&set=a.10151290914934847.492327.567709846&type=1&theater

Kansanedustaja Olli Immosta ja perussuomalaisia on vaadittu sanoutumaan irti kansallissosialismista, vaikka Immonen vain vahingossa osui Eugen Schaumanin haudalle siellä täysin sattumalta samaan aikaan olleiden Suomen Vastarintaliikkeen edustajien kanssa ja ajautui näitä tuntematta yhteiseen valokuvaan. Eihän yhteiskuvassa ole mitään rikollista. Missään tapauksessa Olli Immonen ei ole ikinä edes kuullut kansallissosialisteista ennen kuvaustilannetta eikä kuvaa ottaessa tullut nimiä kyseltyä.

Muistettakoon nyt, että vaikka Immosen kaverikuva kansallissosialistien kanssa oli pelkkä onneton sattuma, kirjastopuukotuksen ”uhrin” läsnäolo Jyväskylän Sokoksella ei missään tapauksessa sellainen ollut.

Tunnetusti kansallissosialismi on yksi sosialismin eli vihervasemmistolaisuuden laji – olihan Adolf Hitlerkin kasvissyöjä – joten kyseessä on korkeintaan maanpetoksellisten kommunistien välinen kärhämä. Miksi siinä olisi muuten sana ”sosialismi”? Jopa Hitler itse on sanonut olevansa sosialisti eikä Hitler ikinä valehtelisi. Tämän tähden ennen kaikkea Erkki Tuomiojan tulisi pahoitella aiheuttamaansa vaaratilannetta.

Ex-kansanedustaja James Hirvisaaren sanoihin onkin siksi helppo yhtyä:

”Itse olisin toki mielissäni, jos kansallisen edun nimissä Tuomiojan ja Arhinmäen ja Anderssonin ja muiden kommareiden ja äärivasemmistolaisten toiminta kiellettäisiin.”

Kateellisten kansanpuolue

Me täällä mediassa olemme tehneet karkean virhearvion. Myönnetään se tässä ja nyt, avoimesti. Se olisi pitänyt nähdä viimeistään ykkösjytkyssä, ehkä jo Halme-ilmiössä. Perussuomalaiset poliitikot kyllä nähtiin ja kuultiin korkealta ja kovaa, mutta kansaa ei. Vaikka kansahan ne äänet lapioi persujen laariin.

Virheen taustalla on oletus, että puolue kuin puolue on olemassa ensi sijassa ajaakseen peruskannattajaryhmänsä asiaa. Demarit marssivat parasta aikaa historian roskakoriin vakiduunissa työskentelevien palkansaajien nimissä. Kokoomus ajaa työnantajaliittojen, pankkiirien ja yleensä hyvätuloisten asiaa, keskusta on perustanut oman kannatuksensa maamme satoihin kirkko- ja kunnanvaltuustoihin ja vasemmistokin lyö henkitoreissaan rumpua pienituloisten tai kerta kaikkiaan tulottomien puolesta. Kristilliset puolustavat kansankirkkomme militantteja ääriliikkeitä ja ruotsalaisten tukijoukot voidaan lukea suoraan väestötilastoista. Jopa vihreillä on ympäristöasia ajettavanaan, vaikka puolue muuten ei tähtää yhdenkään ihmisryhmän välittömien etujen turvaamiseen.

Perussuomalaiset ovat yksin siinä, että he eivät aja kenenkään tai minkään etua – ei uusia etuja tai vanhojen säilyttämistä.

Tätä viestiä on hoettu siitä asti, kun Timo Soini ensimmäisen kerran yritti puhua pehmoisia työväenpuolueesta ilman sosialismia. Hallitusvastuussa puolue on käynyt sanoista tekoihin. Kukaan ei voi pahimmissa houreissaankaan väittää persujen kohentaneen edes isä-Vennamon ajoista asti mukana roikkuneiden ydinkannattajiensa hyvinvointia. Puolue on turvannut toiminnassaan tähän mennessä vain oman ja johtajistonsa talouden.

Me houkat olimme kuvitelleet punaisen eri sävyissä loimuavissa kuplissamme, että tokihan persuäänestäjä katsoo numeroita ja tekee johtopäätöksensä, mikäli eurot eivät virtaa kotiinpäin. Mikä idioottimainen arvio! Demareiden kannatuskehitys riippuu täysin kolmikannassa sovituista palkankorotuksista ja keskustan kannattaja on tarkka siitä, että etupihalle vedetään uusi moottoritie viikon päästä siitä, kun puoluetoveri on nimetty liikenneministeriksi, mutta perussuomalaista lämmittää vallan toinen ajatus. Persu ei halua itselleen mitään.

Persu on kuin tunnetun vitsin suomalainen. Kerrotaan, nimittäin, opettavaista kaskua, jossa vertaillaan amerikkalaista ja suomalaista. Kun amerikkalaisen naapuri ostaa auton, amerikkalainen ostaa itse samanlaisen tai kalliimman. Kun suomalaisen naapuri rakentaa saunan, suomalainen toivoo, että kunpa se palaisi.

Tämän Soini on oivaltanut ja tätä kateusrauhasta hän lypsää kuolemaansa asti.

Perussuomalainen on periaatteessa tyytyväinen elämäänsä sellaisena kuin se on, oli rahaa sitten säästöiksi asti tai ei. Enemmän vaurauden tavoittelu olisi vaivalloista ja tulisi oikeastaan melko kalliiksi. On helpompaa leikata naapurilta. Kun turvapaikanhakijalta otetaan pois loputkin sosiaalietuuksien jäännökset, joita loputtoman saita yhteiskuntamme on harvoille rajan yli päässeille luovuttanut, perussuomalaisen suhteellinen asema kohoaa. Kun taiteilijalta otetaan pois apurahansa, perussuomalainen ejakuloi saunassaan pelkästä vahingonilosta.

Tasa-arvoinen avioliittolaki kismittää perussuomalaista siitä riippumatta, onko hän piinkova ateisti vai sattuuko hän palvomaan helluntailaisten raivohullua Jumalaa. Ei hän siitä piittaa, miten lakia puolustellaan. Hän näkee silmissään jonkin ihmisryhmän saavan oikeuksia, joita sillä ei aiemmin ollut, ja se on väärin. Jotenkin se on pois häneltä.

Kreikan tukipaketit olivat perussuomalaisille aluksi kimurantti kysymys. Periaatteessahan siinä annetaan rahaa jollekulle toiselle eli kohennetaan jonkun muun asemaa. Mutta mitä enemmän vasemmistossa toitotetaan lainaehtojen kauheudesta ja Kreikan kansan lohduttomista tulevaisuudennäkymistä, sitä kernaammin persut allekirjoittavat kaikki EU:n faksaamat takauspaperit. Vaikka Suomi hyvin todennäköisesti menettää kaiken antamansa korkojen kera, se on halpa hinta Kreikan kansantalouden lanaamisesta. Meillä on ehkä yt-neuvottelut, mutta teistä luojan kiitos tehtiin kehitysmaa.

Viimeksi suomalaiset kansalais- ja ihmisoikeusaktivistit olivat tyrmistyksissään Timo Soinin kannasta, jonka mukaan Suomi ei voi ottaa vastaan 792 Välimeren turvapaikanhakijaa. Siis puolta prosenttia jo yksin siitä siirtolais- ja pakolaisjoukosta, joka on viimeisen puolen vuoden aikana rantautunut EU-maihin tai hukkunut yrittäessään. Ei edes, vaikka Suomella on kaksi vuotta aikaa osallistua taakanjakoon.

Pöyristyneinä olemme punaiset ja vihreät tahoillamme puhkuneet, eikö uskovaisella miehellä ole minkäänlaista lähimmäisenrakkautta. Tai olisiko edes hänen kannattajillaan omaatuntoa ja empatiantajua.

Onhan sitä, kyllä kylminkin persu empatiaan kykenee. Hän pystyy kuvittelemaan, miten syvältä viiltää lähteä sotaa ja köyhyyttä pakoon omasta kodista, hylätä isä ja äiti, käyttää kaikki perheen rahavarat vain voidakseen uhmata hukkumiskuolemaa, Kreikan ja Italian väkivaltaisia rannikkovartijoita ja lopulta koko EU:n ulkomaalaisvastaista maahanmuuttokoneistoa. Juuri se saa suomalaisen sydämen sykkimään. Hän tuntee iloa siitä, että itsellä ei ole noin paha olla. Hänen pienet vaikeutensa alkavat tuntua siedettäviltä, kun tietää, että kokonaiset kansat tuhoutuvat hänen kynnyksellään. Auta armias, jos siellä joku ojentaa kätensä hukkuvalle!

Muutamat parhaimman argumentin periaatteeseen uskovat loogikot taas saattavat hölmöyksissään ajatella, että perussuomalaisia äänestäneen pää olisi käännettävissä osoittamalla tilastoin ja anekdotaalisin esimerkein, ettei alle 800 hypoteettisen turvapaikanhakijan ottamisesta vastaan ole pienintäkään taloudellista haittaa Suomen kansantaloudelle. Puhumattakaan mahdollisista hyödyistä myöhemmässä elämässä. Järjetöntä, eivät suomalaiset laske sellaisia. Työlästä puuhaa ja tuloksiltaan epävarmaa. On mutkattominta varmistaa tässä ja nyt, että toiset, ketkä hyvänsä, kärsivät vähän enemmän.

Se on perussuomalaisuuden syvin oivallus. Ei minulle mitään, mutta kaikilta muilta pois.