Sukupuutto

Heinäkuun helteillä eräs dosentti kirjoitti Helsingin Sanomiin arvelmansa muutaman pohjoisen maatiaisrodun sukupuuttouhasta:

Kuitenkin jo pelkkä kantasuomalaisia ja islamilaisia tarkasteleva ennuste osoittaa, että jos ainutlaatuinen suomalainen kulttuuri halutaan turvata ja säilyttää, maahanmuuttopolitiikkaan tarvitaan muutoksia.

Muutos 2011 -puoluetta edustava ja sen mukaan tiedettään tulkitseva dosentti Kyösti Tarvainen on lannistunut, suomalaisvastainen mies. Hän uskoo ja julistaa uskoansa, jonka mukaan suomalaiset ovat geneettisesti, moraalisesti ja kulttuurillisesti kelvoton kansakunta, joka on tuomittu häviämään maan kamaralta muutamassa vuosikymmenessä.

Suomalaiset eivät kestä minkäänlaista kilpailua.

Tarvainen on tutkinut asiaa ja päätynyt lopputulokseen, jonka mukaan suomalaiset ovat erillinen ihmislaji. Kuin neandertalilaiset, jotka vetäytyvät kohti Pohjolan perimmäisiä nurkkia yhä pienempinä ryhminä, kunnes päätyvät itseään etevämpien eteläisten tulokkaiden syrjäyttämiksi. Näitä maahantunkeutujia, 2000-luvun cromagnoneita, dosentti kutsuu ”muslimeiksi”. Hänen mukaansa nuo ihmiset ovat ajattelun notkeudessa, kätten taidoissa, sosiaalisissa suhteissa ja näiden kykyjen tehokkaassa hyödyntämisessä kaikin puolin ylivertaisia debiileihin suomalaisiin verrattuna. Kauas on tultu äärioikeistossakin 1930-luvun aatemaailmasta.

Pehmeäsydämisenä kukkahattutätinä Tarvainen näyttääkin vaativan, että Suomen valtio säätäisi lakeja, joiden avulla tätä evoluutioteorian umpikujaksi osoittautunutta ”Suomen kansaa” varjeltaisiin sukupuutolta. Ehkä ei olekaan sattumaa, että Tarvaisen tohtoriskollega Jussi Halla-aho on hakenut tuntumaa poliittiseen toimintaan kaupunginvaltuuston ohella Korkeasaaren eläintarhan johtokunnassa. Maahanmuuttokriitikkojen tavoitteena on aivan ilmeisesti aidata Suomesta ”ainutkertaisen suomalaisen kulttuurin” luonnonsuojelualue. Kirjaimellisesti kansallispuisto.

Vaan miten suomalaiset sitten tuhoutuvat? Jäämällä jalkoihin. Systeemianalyytikko Tarvainen on laskeskellut ugrilaisessa kallossaan, että tarunomaiset muslimit synnyttävät jälkeläisiä moninkertaisesti enemmän kuin suomalaiset. Se on heillä geeneissään. Tullessaan Suomeen asumaan he jatkavat sikiämistä, mutta koska muslimit ja suomalaiset ovat kaksi eri eläinlajia, Suomessa syntyvät muslimien jälkeläiset eivät ikinä muutu suomalaisiksi, vaan säilyvät polvesta polveen vieraina. Tämä on ikävä uutinen Vihreiden Husein Muhammedille ja toki myös kokoomusehdokas Fatbardhe Hetemajlle.

Finis Finlandiae! Vuoden 2170 Suomessa mämmiä eivät enää lusikoi suomalaiset, vaan peräti kuudennen polven maahanmuuttajat. Runebergintortut katoavat Suvivirsiä ja Hoosianna-hymnejä kailottaviin, etäisesti muslimitaustaisiin kurkkuihin.

Mutta – aina jossakin on mutta.

Kun dosentti Tarvainen aprikoi eri ihmislajien sikiävyysaste-eroja, pitäisikö hänen muistaa, että Suomessa on eräs porukka, joka tarjoaa jopa tunnustuksellisimpiin muslimeihin verrattuna muhkeita syntyvyyslukuja – nimittäin lestadiolaiset? Onhan heillä tunnetusti yli toistakymmentähenkisiä perheitä.

Suomessa on ollut lestadiolaisia ja muslimeja yhtä kauan, 1800-luvun puolivälistä. Niinpä vertailu on paitsi helppo, myös mielekäs. Mikäpä todistaisi Tarvaisen kuolettavan muslimihypoteesin voimakkaammin kuin juuri se, miten Suomi ja vallankin Pohjanmaa suorastaan tulvii islaminuskoisia tataareja siinä, missä lestadiolaisia koko maassa on vain kourallinen.

Miksi siis dosentti ei ole pukahtanut sanaakaan tataareista tai lestadiolaisista lukuisissa kirjoituksissaan? Olisiko rotutohtori sittenkin tarkoittanut muslimilla jotain muuta kuin ketä tahansa islaminuskoa tunnustavaa tai tunnustamatonta koraaninselaajaa? Voisiko hänen kulttuurirasisminsa olla – sittenkin! – ihonvärirasismia?

* * *

Vaikka kulttuuri on tunnetusti muuttumaton monoliitti, ihminen sentään voi taipua tuulen mukana. Edes FT Kyösti Tarvainen ei ole aina ollut pelkkä rasistidosentti. Villissä nuoruudessaan hän taisteli tiedemiehiä vastaan puolustamalla astrologiaa. Näin ainakin, jos on luottaminen Skepsis ry:n Skeptikko-lehdessä vuonna 1991 julkaistuun artikkeliin, jossa kuvaillaan erään ”dosentti Kyösti Tarvaisen” palavaa rakkautta tähdistä ennustamiseen:

Tarvaisen yritys antaa astrologialle kokemusperäisyyden leima vetoamalla tutkijoihin, jotka ovat osoittaneet astrologisten väitteiden olevan perättömiä, on psykologisesti mielenkiintoinen ja tuntuu vahvistavan sitä, että ”totuuden” omaava ihminen pystyy tulkitsemaan kielteisimmätkin havainnot oman vakaumuksensa tueksi. Lisäksi Tarvainen (1990) on muualla selvästi näyttänyt, että hän astrologian ”kokemusperäisyydellä” pikemmin tarkoittaa eräänlaisen subjektiivisen vakuuttuneisuuden saavuttamista kuin varsinaista empiiristä näyttöä.

”Kohtaat tumman muukalaisen”, sanoo Tarvaisen horoskooppi. Tehdäänpä ajatuskoe. Korvataan yllä olevasta skeptikkolainauksesta sana ”astrologia” sanalla ”maahanmuuttokriittisyys”.

Kas, kas.

Ota osaa keskusteluun

4 kommenttia

  1. Ehkä ollaan kaukana 1930-luvun äärioikeistosta, mutta ei suinkaan sen ajan länsimaisen ajattelun valtavirrasta. Tästä kirjasesta löytyy koko Tarvaisen ajatusmaailma ja enemmänkin. Asiasta toiseen, kirjailija oli myös mukana perustamassa luonnonpuistoja. http://en.wikipedia.org/wiki/The_Passing_of_the_Great_Race

    Hauskaa että mainitsit tataarit. Isoisovanhempani muuttivat Suomeen ennen Venäjän vallankumousta. Heidän sukupolvellaan oli kymmenpäisiä lapsikatraita – niinkuin monella suomalaisellakin 1910-luvulla – mutta jo seuraavan sukupolven aikana keskimääräinen lapsimäärä väheni 2-3:een, ja siinä se on pysynyt, mikäli minunkin vanheneva sukupolveni joskus kantaa kortensa kekoon (huonolta näyttää…). Ja jos joku hehkuttaa sitä miten tataarit ovat poikkeus joka vahvistaa säännön (bonuspisteitä saa sankarivainajien maininnasta) niin kyllä löytyy sisäpiirin tietoa siitä miten vaikeaa sopeutuminen sotien runtelemaan Suomeen joskus oli (sitähän saattoi joutua hankaluuksiin jos joku luuli juutalaiseksi ennenkuin näille suotiin kansalaisoikeudet 1918) – ja toisaalta, miten helppoa siihen aikaan kun suomalaisnaisetkin kulkivat huivi päässä.

  2. Hei Jami Järvinen,

    Puuttumatta tässä kirjoituksen älyttömyyksiin ja solvauksiin totean vain sen, että tataarien ja lestadiolaisten väestönkasvut ovat tulleet useasti esiin kirjeenvaihdossani.

    Ilmeisesti lestadiolaisten määrä on noussut ainakin joillain alueilla nopeammin kuin muiden suomalaisten. Mutta se, että heidän kokonaismääränsä ei ole kasvanut nykyistä huomattavasti suuremmaksi, johtuu ehkä seka-avioliitoista, joissa ei sitten ole enää synnytetty paljon lapsia. Tarkempi tutkimustieto puuttuu.

    Sama asia vaikuttaa, varmaan monen muun asian kanssa, myös tataarien kohdalla: he ovat olleet (ehkä pakosta) sallivia seka-avioliitojen suhteen. Joidenkin arveluiden mukaan tataarien määrä koko ajan vähenee.

    Nykyiset maahanmuuttaja-muslimit ovat aivan toisenlaisia kuin tataarit. Monessa perheessä jo kunniaväkivallan uhan avulla torjutaan seka-avioliittoja. Kuten Muutos2011.blogista (yllä sanana ”ugrilainen” edellä) käy ilmi, niin vaikka muslimien syntyvyys laskisi, niin se, että noin joka toinen hakee puolison ulkomailta, pitää heidän kasvuvauhtiaan yllä. (En muuten ole Muutos2011 jäsen: minulta pyydettiin kirjoitusta vierailijana.)

    Blogikirjoituksesta näkee, miten muissakin länsimaissa nykymuslimien määrä kasvaa.

    Ystävällisin terveisin
    Kyösti Tarvainen

  3. Toivottavasti tämä Jami Järvinen ei edusta Vasemmiston terävintä ajattelua…

  4. Diplon pokkarissa N:o XIII on luettavissa Sami Amgharin ja Patrick Haennin artikkeli Islamin pelko kumpuaa valloitususko nnon myytistä. Se sisältää _faktaa_ muslimimaiden väestönkasvusta ja on kaikki syy uskoa että sen tiedot pätevät Suomessa asuviin muslimeihin nähden korotettuna potenssiin 3. Koska artikkelia ei ole netissä, lainaan ilmaiseksi saatavilla olevasta englanninkielisen Le Monde Diplomatiquen artikkelinpätkästä. Koko jutun lukeminen edellyttää maksamista.

    ”Muslim countries have seen their birth rates drop greatly: the average fell from 6.8 children per mother in 1975 to 3.7 in 2005 . ” ( http://mondediplo.com/2010/01/07demography ) . Algeriassa lasku on ollut 8,4:stä 2,6:een ja jopa Saudi-Arabiassa 8,5:stä 3,6:een. Tunisia ja Iran salaavat teitonsa, mikä kertonee väkiluvun laskusta; kirjoittajat mainitsevat luvun pudonneen Ranskan tasolle, kahteen. (Diplo-pokkari XIII, s. 45).
    Arvattavasti seuraavaksi viitataan moniavioisuuteen, mutta uskallanpa epäillä, onko monillakaan miehillä varaa useampaan vaimoon, semminkään Suomessa. Yksi syy Pohjois-Afrikan levottomuuksiin on juuri työttömyyden ja köyhyyden aiheuttama mahdottomuus mennä naimisiin, kun kulttuuri edellyttää miehen elättävän perheensä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.