Satakahdeksankymmentä

IN MEMORIAM Pudotan aukosta sisään kaksi euroa. Viisi biisiä. Näppäilen huolellisesti hitaita numerokoskettimia. Jos aloittaisi Alma Coganin Tennessee Waltzilla ja jatkaisi Gilbert Bécaud’n Nathaliella? Sitten Narvan marssi ja heti perään Juicea, Vaasankin veri vapisee. Ja lopuksi, niin kuin joka kerta, baltiansaksalainen sopraano Miliza Korjus ja Theo Mabeckenin säveltämä, veret hyytävä Warum? Miten monta kertaa olen […]