Avainsana: vainoharha

  • Saattue Murmanskiin

    hakala

    Miespuolinen opettaja katsoo ryhmänsä viisitoistavuotiaita tyttöjä eikä pysty ajattelemaan mitään muuta kuin seksuaalista väkivaltaa näitä kohtaan. Hän ajattelee, kuinka heidät raiskataan. Hän ajattelee lenkkipolun pintaan iskeytyvää takaraivoa, repeytyviä vaatteita, vahvaa kättä, joka peittää suusta karkaavat kauhunhuudot toisen käden riisuessa väkisin pikkuhousut. Hän ajattelee voimakkaita sormia, jotka kovakouraisesti kaivavat tiensä sisään emättimeen. Hän ajattelee raiskaajan sisällä kiehuvaa verta, joka voimakkaiden sydämenlyöntien saattelemana pakkautuu suonikkaaseen, massiiviseen siittimeen. Hän ajattelee vavahtaen, kuinka tuo hirviö elimeksi työntyy herkkien häpyhuulten välistä sisään. Hän ajattelee valtavaa siemensyöksyä, joka vaahtopäänä vie miljoonat halukkaat siittiösolut neitseelliseen kohtuun.

    Hyvä Jumala, miten paljon näitä tyttöjä on! Aivan kuin heitä olisi yhtäkkiä paljon enemmän kuin ennen. Kaikilla napapaidan alla painovoimaa uhmaten pullistuvat rinnat, housunkauluksesta vilkkuvat narumaiset alushousut. Tuo paljastava pukeutuminen, joka suorastaan kutsuu tekemään pahoja. Opettajan syke nousee. Hän erittää hikeä. Bulbouretraalirauhaset tiristävät siittimen kärkeen pisaran.

    Eikö kukaan voi estää tätä silmitöntä raiskaamista? Opettaja huohottaa jo ääneen. Eikö kukaan?

    Ja yhtäkkiä vastaus on itsestään selvä. Alistair MacLean! Ai saatana, siinäpä mies. Saattue Murmanskiin. Jos olisi sellaisia miehiä paikalla, loppuisi raiskaaminen kuin seinään. Opettajan housunetumus tasoittuu, pulssi palaa normaaliksi. Hän kertaa kuuluisia Jäämeren taistelutapahtumia. MacLeanin kirja on fiktiota, mutta saattueet totta. Etenkin PQ 17 – sen opettaja muistaa. Sehän oli kuuluisa saattue Neuvostoliiton pohjoisiin satamiin. Samanlaista tarvittaisiin.

    Nyt siemennesteen tahrimina koulutien pinnassa makaavat alastomat teinitytöt vaihtuvat opettajan ajatuksissa yksi kerrallaan Barentsinmeren hyisissä aalloissa kuoleviin matruuseihin. Siellä he kaikki ovat vaipumassa hypotermian petolliseen uneen, nääntymässä kranaatinsirpaleiden ja ammusten avaamiin haavoihinsa, elleivät jo jauhautuneet hengiltä räjähdysten, vääntyvän metallin ja raivoavan meren suunnattomissa voimissa. Lopulta pohjoisen kesän yöttömän yön hiljaisuus, kun kuolevien tuskanhuudot ovat vaimenneet ja saksalaisten lentokoneet sekä sukellusveneet ovat palanneet tukikohtiinsa.

    Saksal… Helkkari, opettaja parahtaa. Tosiaan. Siksihän PQ 17 muistetaan, että se oli yksi toisen maailmansodan suurista sotilaallisista epäonnistumisista. Britit olivat toimittamassa tarvikkeita Neuvostoliittoon, mutta sössivät tiedustelunsa ja määräsivät saattueen hajaantumaan, jolloin saksalaisten oli helppo upottaa suurin osa aluksista.

    Opettaja istuu alas tutkimaan PQ 17 -analogiaansa. Jos koulutytöt ovat brittiläisiä ja amerikkalaisia rahtilaivoja kuljettamassa tarvikkeita Neuvostoliittoon ja kaupunginhallituksen palkkaamat turvamiehet näitä turvaava saattue, eikö se tarkoita, että turvapaikanhakijat ovat saksalaisia lentokoneita ja sukellusveneitä, jotka ovat juuri raiskanneet 22 kauppalaivaa?

    Toisaalta. Niin. Yhdistynyt kuningaskunta oli julistanut sodan Suomelle itsenäisyyspäivänä 1941 ja taistelu Neuvostoliiton kanssa oli jo muuttunut reippaasta hyökkäyssodasta jähmettyneeksi asemasodaksi. Saksalaiset olivat suomalaisten ainoat ja parhaimmat liittolaiset. Opettaja on isänmaallinen mies. Hyvä kun mokasivat, PQ 17 pitikin upottaa. Jokainen laiva kantoi mukanaan tuhoa ja kuolemaa Suomen kansalle.

    Mutta saattue tarvitaan, koska Kauhavalle on jonakin päivänä tulossa miespuolisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat täynnä sukupuolisia ja väkivaltaisia impulsseja. Toisin kuin me vakaat pohjalaiset, opettaja nyökkää itselleen. Me emme kuunaan seksualisoisi alaikäisiä tyttölapsia.

  • Susi hukassa

    Oletettavasti lähinnä fiktiivisistä jäsenistä koostuva Taajamasusi-niminen organisaatio on lähtenyt komeassa etunojassa ajamaan agendaa, joka kertoo syvimmällä mahdollisella tavalla, mitä ongelmia maanmuuttokriittisessä liikkeessä on.

    Kyllä, maahanmuuttokriittisessä.

    Pienikokoinen, mutta isoääninen porukka julistaa, että on olemassa koko kansakunnan olemassaolon vaarantava uhka: turvalliseen lintukotoomme on hiipinyt suomalaiselle arkikokemukselle vieras taho, jota kukaan demagogeista ei ole varsinaisesti nähnyt, mutta josta on olemassa lukuisia spekulatiivisia todisteita, toisen käden silminnäkijälausuntoja, kehäpäätelmiä ja ulkomaisia red herring -tilastoja.

    Kuulostaako tutulta?

    Ilmestyskirjamaisessa visiossa vilahtelevat sanat ”hallitsematon” ja ”lisääntyminen” – sekä ennen kaikkea lapsiin kohdistuva maaginen uhka. Verisen profetiansa ponneksi porukka ilmoittaa olevansa valmis suojelemaan viattomia kansalaisia tältä juuri keksimältään uhalta.

    Ongelman ytimessä on tosiasioiden täydellinen ja järkähtämätön torjuminen. Susijahtaajat ja maahanmuuttokriitikot elävät omassa lumetodellisuudessaan, jossa heidän mielipuoliset väitteensä ovat konkreettisia faktoja, joita mikään määrä fyysistä evidenssiä arkiulottuvuudesta ei kumoa. Se johtaa käsittämättömän outoihin ja joskus myös vaarallisiin kohtaamisiin.

    Elämänsä isänmaan puolustamiselle omistanut joukko saattaa olla valmis myös ennaltaehkäisevään väkivaltaan niitä suomalaisia kohtaan, joiden he kokevat vaikeuttavan suojelutehtäväänsä. Häiriköinti on yksi keino, sabotaasi on toinen. Viimeinen, looginen askel on suora toiminta terroristeja vastaan. Onhan kyseessä sota. Vasta iskun kohteesta voidaan yrittää päätellä, ovatko asialla maahanmuuttokriitikot vai sudenvastustajat.

    Maaliskuun alkupuolella sudentappoaktivistit onnistuivat tuhoamaan merikotkien ruokintapaikan Vakka-Suomessa Pöytyän Yläneellä. Ruokintapaikka ei ollut taajama-alueella eikä siellä ollut susia, mutta kaikkihan on aina mahdollista. Aivan kaikki. Ties vaikka hukat olisivat risteytyneet kotkien kanssa. Ei siinä auta leperrellä herttaisia luonnon monimuotoisuudesta, kun aarnikotka raatelee vauvoja. Jotka ovat kontanneet kymmenien kilometrien taipaleet ruokintapaikoille.

    Yhdysvalloissa – josta susivainokin on saatettu tuoda Suomeen – uskotaan laajalti erilaisiin hallituksen salaisiin ohjelmiin. Google Maps -kuvat vanhoista ratapihoista tulkitaan liittovaltion katastrofiavun keskitysleireiksi. Samalla tavalla suomalainen kotkanruokintapaikka alkaa vähitellen saada salaliittoteorian hehkua ympärilleen. Ehkä se ei olekaan viatonta linnunkiikarointia.

    Ehkä kotkanpesällä päivystivät susien ”siirtoistuttajat”, nämä valkoisilla pakettiautoillaan ja mustilla helikoptereillaan operoivat kasvottomat agentit.

    Salaliittoteorioita on kahta lajia: kylähullujen hourailua ja kylähullujen hourailua, jolla on toimittajan tuki. Väite susien siirtoistuttamisesta päiväkotien takapihoille on esimerkki jälkimmäisestä. Maaseudun Tulevaisuus -lehden päätoimittaja Lauri Kontrolle on nimittäin päivänselvää, että jossain kaiken taustalla on miljardien eurojen ”hämäräbisnes”, joka loisii rehellisten veronmaksajien kukkaroilla piittaamatta pätkääkään toimintansa seurauksista. Vastuuton, kyyninen koneisto tuottaa kärsimystä silkan vallanhalun takia. Apunaan sillä ovat hyväuskoiset tyttölapset, jotka silkkaa sinisilmäisyyttään alistuvat politrukkien välikappaleiksi.

    Susien ilmestyminen kansalliselle uhkakartalle kieltämättä yllätti useimmat. Tätä ennen sama on tehty somalialaisille turvapaikanhakijoille, muslimimiehille noin yleensä ja tietenkin pedofiileille. Loikka eläinkuntaan oli vaikeasti ennakoitavissa.

    Toki pohjaa on: hukka on tuttu satukirjoista. Mutta kun kanta on vain hiukan toistasataa ihmisarkaa yksilöä, olisi typerämpi saattanut ajatella vihankylvön vaativan jotain mehevämpää täkyä. Kuten vaikka hullun siperialaistiedemiehen jalostamat yliälykkäät telepaattisudet. Tai Tšernobyl-jäkälän saastuttamien porojen mutatoimat hirmuliskon kokoiset jättiläissudet, jotka syövät kokonaisia henkilöautoja matkustajineen.

    Muutaman tavallisen suden olemassaolo ei uhkaa ketään, vaikka eläimet sattuisivat olemaan oikeasti olemassa. Sen sanoo arkijärki. Mutta tolkulla ei olekaan mitään tekoa vihan ja pelon lietsonnan kanssa. Kourallinen ihmisiä onnistui nostamaan sudet keskusteluagendalle silkalla määrätietoisella hulluudellaan. Media ja poliitikot kyllä seuraavat, kun joku antaa materiaalia.

    Ymmärrettävästi susiviha lopulta aivan oikeasti yhtyy ulkomaalaisvastaisuuteen. Populistipoliitikolle vihakampanja on paras keino muistuttaa äänestäjiä siitä, että hän on Arkadianmäellä aina valmiina yhtymään mihin tahansa rintamaan, jossa soihdut ja talikot heiluvat. Argumentteja on turha vaihtaa, vaikka kohde vaihtuisikin.

    Kun Perussuomalaisia edustava Pentti Oinonen kertoi 30 000 suden olevan jo ”suunnittelemassa muuttoa Suomeen”, tavoitettiin jonkinlainen maahanmuuttokriittinen singulariteetti.

    Viehättävintä on ollut keskustalaisen kansantaiteilija Mikko Alatalon sujuva takinkääntö. Vielä muutama vuosi sitten keikkamuusikko taisteli hirviä vastaan, nyt niiden viholliset tukijoukkoineen ovat senaattorin tappolistalla. Varttuneemmat äänestäjät saattavat muistaa sellaisenkin Alatalon, joka suorastaan lässytti luomakunnan ihmeiden puolesta.

    Populistiselle argumentille eivät ole immuuneja ministeritkään, kuten Yleisradion helmikuinen uutinen osoittaa:

    Koskisen mukaan tilanteet, joissa susi pentuineen vierailee pikkulapsiperheiden pihoilla pitäisi ilman muuta pystyä välttämään.

    – Ihmisten huoliin ja pelkoon on syytä suhtautua kaikella vakavuudella.

    Eli laittomuudet voidaan hyväksyä, koska lapset.

    Susikeskustelu on vielä aluillaan, mutta koska susia oikeasti on todella vähän ja lopulta ongelma ratkeaa luonnollista kautta – haamususia ei enää voi ampua, joten metsästäjäjärjestöjen tuki kylähulluille lakkaa – pitää salaliittoteoreetikkojen kehittää jotain uutta. Esimerkiksi… vapaamuurarit? Joo, vapaamuurarit! Kaikki pelkäävät vapaamuurareita.

    Muualla maailmassa suosittu reptiliaanijahti ei ole routaiseen maaperäämme juurtunut, mutta eiköhän se vielä tavoita yleisönsä. Noita- ja juutalaisvainotkin ovat epäilemättä jo kynnyksellämme, kun valistuksen suuri takaisinkelaus saadaan päätökseensä.

    Muut lehdet:

    LISÄTTY 27.3., 16.00:

    Source: facebook.com via Javiera on Pinterest