Avainsana: hallitus

  • Sitä tikulla silmään

    Siihen kai havahtui ensimmäisen kerran sillä hetkellä, kun yhteisöpalvelu Facebookin nostalgiatyökalu ”On This Day” nosti esiin toissavuotisen kohun filosofi Pekka Himasen Kestävän kasvun malli -raportin julkaisutilaisuudesta.

    Tuli ikävä.

    Vielä kaksi vuotta sitten Suomea johti hallitus, joka kaikesta pahuudestaan huolimatta oli sitoutunut kunnioittamaan maamme perustuslakia ja Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien julistusta. Se oli hallitus, joka pisti sofistiselle käärmeöljykauppiaalle seitsemänsadantuhannen euron kaljastipendin kilpailuttamatta hanketta asiaankuuluvasti. Siitä nousi hirveä huuto ja mekkala, mutta yksi asia pysyy: silloinen pääministeri ihan oikeasti tilasi maailmankuulun ammattifilosofin johtamalta kansainväliseltä professorityöryhmältä akateemisen selvityksen valtion tilasta.

    Kaksi vuotta, ja maata johtaa kopla, joka saa ohjeensa turvapaikanhakijoita pahoinpiteleviltä elämänkoululaisilta.

    Valtiolaivan komentosillalla kempeleläisen lypsyrobotin ja kahden espoolaisen broilerin triumviraatti ohjaa alusta tavalla, jota Costa Concordian kapteeni voisi peukuttaa Facebookissa. Äärioikeistolaisen juntan tavoitteena on ilmeisesti aivan tarkoituksella rakentaa Suomesta hyväntekeväisyysyhteiskunta, jossa harjoitetaan apartheid-politiikkaa.

    Vaikka Juha Sipilä on ollut asiassa niin aloitteellinen kuin Turingin testissä reputtanut tekoäly vain voi olla, koko show saattoi alkaa jo ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja, kesäkuussa 2014, kun Alexander Stubb siirtyi käsittämättömän eurovaalivoittonsa siivittämänä Kokoomuksen puoluejohtajaksi ja uudeksi pääministeriksi. Eivät sitten menneet nekään 148 101 ääntä hukkaan. Tai jos sanotaan tasan 148 100 – pakkohan meidän on uskoa, että Stubbin kyvyt ovat ainakin siihen riittäneet, että tyyppi on sentään äänestänyt itseään.

    Jyrki Katainen oli kukaties ostanut filosofilta vision talouspolitiikkansa tueksi, mutta Stubb ei ole viitsinyt ensin pää- ja nyt valtiovarainministerinä teeskennellä olevansa mitään muuta kuin elinkeinoelämän rattopoika. London School of Economicsissa väitellyt tohtori on ollut yllättävänkin haluton kyseenalaistamaan valtiovarainministeriön ja EK:n antamia madonlukuja. Vielä oudompaa on ollut huomata ”yhden äksän ja kahden been” eurokraatin muuttuneen matkan varrella hallituksen pahimmaksi korkeakouluvastaiseksi populistiksi.

    Siis tämä Alexander Stubb, joka valehteli eduskunnalle päin näköä ja joka sai tekonsa anteeksi sekä lestadiolaiselta pääministeriltä että katolilaiselta ulkoministeriltä ja täten tietysti myös Jumalalta, joka tuskin lähtisi kahden näin hurskaan uskonveljen kanssa inttämään kymmenestä käskystä.

    Luultavasti tämä tunne – sentimentaalinen kaipuu vuoden 2013 onnenpäiviin – ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Uusimpien mielipidemittausten mukaan SSS-hallitus on niin käsittämättömän täydellisen epäonnistunut, että kansalaiset ovat valmiita kannattamaan seuraavissa eduskuntavaaleissa jopa Suomen Sosialidemokraattista Puoluetta.

    Tiedättehän, tuota Kansallisen Kokoomuksen ammattiyhdistyssiipeä.

  • Tänään tuohdumme näistä

    Kristillinen Ilon Polku -verkkokauppa pilasi lasten joulumielen poistamalla 179 euron arvoisen orjantappurakruunun myyntivalikoimastaan.
    Kristillinen Ilon Polku -verkkokauppa pilasi lasten joulumielen poistamalla 179 euron arvoisen orjantappurakruunun myyntivalikoimastaan.

    Vaikka joulukuu on jo pitkällä, hektinen planeettamme ei ole tauonnut vetämään henkeä ja pohtimaan joulurauhaa. Monenlaiset kouhot kilpailevat perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa siitä, kuka syrjii ja ketä eniten peruskoulujen joulujuhlien kristillisten sisältöjen käännyttäessä voittajameemin vastustamattomuudella vapaa-ajattelijavanhempien viattomia pilttejä Herra Sebaotin marttyyriarmeijaan.

    Vasta toissavuonnahan pohjoisen kansakuntamme kristilliset perusarvot oli tallottu lokaan, kun ”joulujuhlat” muuttuivat melkein yhdessä koulussa ”puurojuhliksi”. Niin vain ne suhdanteet äkkiä kääntyvät päälaelleen.

    Mutta Facebook-raivon ohella suomalaisia on järkytetty monin muinkin tavoin. Tässä katsaus taannoisiin uutistapahtumiin, joissa jokaisessa on unohdettu veteraanit:

    Itsenäisyytemme kohtalonhetket

    Presidentinlinna peruskorjataan, jotta valtakunnan isällä ja äidillä olisi valtakautensa lopussa edes jotenkuten siedettävät juhlatilat. Tämä on herättänyt valtavasti kuhinaa Suomen provinssikaupungeissa, joissa haaveksitaan itsenäisyyspäivän vastaanoton hajasijoittamisesta.

    Ventrilokvismi – avain naisen arvoitukseen

    Toistaiseksi muut kuin Turku, Lahti ja Jyväskylä eivät ole tarjonneet itseään juhlapaikaksi. Viimeksi mainitulla on kenties parhaimmat syyt toivoa Salen ja Jennin visiittiä: he voisivat tuoda vanavedessään kaupunkiin naisen, joka ei ole koskaan käynyt Jyväskylässä.

    H*lvetin tyhmät vastaan h**vetin tyhmät

    Politiikan saralla on otettu looginen askel kohti uutta superhallitusta, jossa istuvat kaikki puolueet, paitsi Perussuomalaiset ja kenties kaksi Vasemmistoliiton kansanedustajaa. Keskustan Juha Sipilän rakkauskirje Jyrki Kataisen uusliberalistiselle bolševikkihallitukselle yllätti koko maan. Paitsi ehkä Pieksämäen kaupunginjohtajan.

    Ulkomaat

    Ulkomailla ei ole tapahtunut mitään. Paitsi yksi juttu, mutta se on sitten sitäkin isompi jytky.

    Loppukevennys

    Suomen voitokas talvisota-armeija pyörii sankarihaudoissaan katsellessaan puolustusvoimain joulutervehdystä. Tuolla hiihtotahdilla 9. divisioona olisi yhä jossain Ylikiimingin kohdalla matkalla Oulusta Raatteentielle.

  • Paha Paavo

    Jyrki Kataisen kipparoima uusliberalistinen bolševikkihallitus tekee kaiken väärin. Se nostaa Kokoomuksen suosiota toteuttamalla sosiaalidemokraattista, holhoavaa politiikkaa, jossa kaikki kiva kielletään, veroja korotetaan ja velkaakin otetaan.

    Erityisen kauhea hallitus on Vasemmistoliiton kannalta. Jokaisessa äänestyksessä puolue repeää kahtia ja vähintään kaksi edustajaa perustaa oman eduskuntaryhmän. Ja oli miten oli, Paavo Arhinmäki on ihan kauhein kaikista, kaikille, omille ja vihollisilleen.

    Kun kulttuuriministeri Arhinmäki jakoi Suomi-palkinnon viime joulukuussa kotimaisen rap-musiikin uranuurtajalle, valtakunnan tekohurskaimmisto odotti huolellisesti maaliskuulle 2012 ennen kuin älähti. Eräs väsynyt eläkeläinen Oulusta vuodatti mojovimmat krokotiilinkyyneleet vertaamalla kulttuurialan tunnustuspalkinnon myöntämistä sekä ammoiseen Kauko Juhantalon velkakoplaukseen että hiukan tuoreempaan Suvi Lindénin niin sanottuun itserahoittamiseen:

    Ministeri Kauko Juhantalo rikkoi ministerivastuulakia ollessaan Esko Ahon hallituksen ministeri, joutui valtakunnanoikeuteen ja tuomittiin, kun oli sotkenut omat ja valtion rahat.

    Kulttuuriministeri Suvi Linden antoi valtionavustusta eli siis rahaa Oulun golfkentälle, jossa ministerillä oli golf-osake. Asiasta nousi kohu. Niinpä Linden erosi ministerintyöstä oma-aloitteisesti.

    Arvatenkin Tuulikki Ukkola yrittää omalla tavallaan sanoa, että muusikot pois vaalityöstä. Odotamme siis paheksunnan paskamyrskyä Oulun suunnalta jälleen joulukuussa, mikäli rap-artisti Cheek, Apulannan Sipe tai Maki Kolehmainen ja Kurre Westerlund tavataan kättelemästä Sauli Niinistöä itsenäisyyspäivän vastaanotolla.

    Mutta tuskin olivat pikselit ehtineet Paavon iPadin ruudulla kuivua, kun jo ministeri aiheutti uuden skandaalin. Tällä kertaa myöntämällä veikkausvaroja nuorisotyöhön.

    Ensimmäisenä havahduttiin siihen, että mokoma lurjus antoi rahaa taiteilijoiden leipää nakertaville Piraattinuorille. Sekunnissa unohtui taannoinen hyvitysmaksuselkkaus – entinen luddiitti-Paavo olikin nyt 1337 h4x0r. Helsingin Sanomat repi aiheesta niin ison otsikon niin kuin kehtasi. Ja Sanoma Oy:ssähän tunnetusti kehdataan.

    Heti kintereillä muistettiin, että vielä äskettäin Arhinmäki oli uhannut leikata tukia homofobisilta hihhuliorganisaatioilta. Mutta vielä mitä: Twitter-journalistit äkkäsivät oitis, että sittenkin valtiovalta on kippaamassa kottikärrykaupalla viisisatasia eheyttäjäroistoille.

    Ja täsmälleen samaan aikaan toisaalla uskovaiset homonkorjaajat kiristelivät hampaitaan. Arhinmäki oli kuin olikin mennyt leikkaamaan viidenneksen rahoituksesta Opiskelija- ja koululaislähetykseltä.

    Fundamentalistit ovat molemmilla puolella samanlaisia. Koetun vääryyden tunteessa mukava lämmitellä. Se on kuin laskisi pakkasella housuihinsa.

    Varsinainen jytky oli silti vielä nurkan takana. Iltalehti sen äkkäsi. Paavo Arhinmäki oli ilmiselvästi vetänyt kotiinpäin poliittisten nuorisojärjestöjen tuessaan. Tokihan porvaripuolueet saivat leijonanosan ja partioliike päälle miljoonan, mutta että pioneeritkin!

    Järkyttävässä kohuartikkelissa Iltalehti etäännyttää oman aiemman kohu-uutisensa passiivimuotoon ja tivaa, mikä on, kun sama ministeri näin alvariinsa saa rapaa.

    Viime viikolla esiin nousi epäilys siitä, suosiiko ministeri Arhinmäki itseään lähellä olevia tahoja. Esille nousivat muun muassa Arhinmäen ystävän ja erityisavustajan valitseminen Veikkauksen hallitukseen sekä kymmenien tuhansien eurojen palkinto vasemmiston vaalikampanjointia tukeneelle levy-yhtiölle.

    Tietenkään Iltalehti ei välitä vertailla absoluuttisia rahasummia, joista ilmenee muun muassa se, että SDPL:n tuki on vuodessa tippunut 368 000:sta 347 000 euroon, siis pudotusta on reilut 20 tuhatta. Arhinmäki itse asiassa leikkasi pioneerien tukea.

    Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että useille – myös Iltalehden toimittajalle – pahinta koko veikkausrahanjaossa on 35 000 euron summa Suomen Rullalautaliitolle. Stalinistista pahuutta huokuen Arhinmäki korotti avustustoimikunnan ehdottamaa summaa tonnilla, mikä johti siihen, että mokomien kaduillavetelehtijöiden ja lättähattujen porukka saa vuonna 2012 saman rahan kuin Dragsvik-Wallinin kaudella.

    Perussuomalaisille Nuorille Paavo Arhinmäki antoi vain 15 000 euroa, mikä kirvoitti kokonaisen Twitter-päivityksen hallituksen jäsen Teemu Lahtisen näpeistä.

    Hommaforumilla veikkausvarojen osoittaminen nuorisotyöhön johti normaalin haukkumakierteen jälkeen mittavaan spekulointiin Suomen historiallisesta roolista Neuvostoliiton osana. Mikä on täysin normaalia.

    LISÄYS 9.45:

    Äärimmäisessä oikeistossa ajatus poliittisesta nuorisotyöstä herättää närää. Tyypilliseen kaksinaamaiseen populismiin sortuvassa retoriikassa Vihreiden Aleksi Laine, Perussuomalaisten Simon Elo ja Kokoomuksen Anssi Häkkänen vaativat yhteisessä rintamassa nuorisotyön tukemisen sijaan puoluetukea, joka ei liittyisi itse nuorisotyöhön.

    Yleisradion tavoittamien vihaisten miesten täydellistä tekopyhyyttä uhkuvassa vaatimuksessa ei tietenkään ole muuta motiivia kuin saada omalle puolueelle enemmän rahaa – ja ennen kaikkea leikata vasemmistolaista rahoitusta niin paljon kuin suinkin. Oman puolueen nuorisotoiminnan lisäämistä tätä lisärahaa varten ei  olla valmiita kokeilemaan.