Avainsana: alexander stubb

  • Sitä tikulla silmään

    Siihen kai havahtui ensimmäisen kerran sillä hetkellä, kun yhteisöpalvelu Facebookin nostalgiatyökalu ”On This Day” nosti esiin toissavuotisen kohun filosofi Pekka Himasen Kestävän kasvun malli -raportin julkaisutilaisuudesta.

    Tuli ikävä.

    Vielä kaksi vuotta sitten Suomea johti hallitus, joka kaikesta pahuudestaan huolimatta oli sitoutunut kunnioittamaan maamme perustuslakia ja Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien julistusta. Se oli hallitus, joka pisti sofistiselle käärmeöljykauppiaalle seitsemänsadantuhannen euron kaljastipendin kilpailuttamatta hanketta asiaankuuluvasti. Siitä nousi hirveä huuto ja mekkala, mutta yksi asia pysyy: silloinen pääministeri ihan oikeasti tilasi maailmankuulun ammattifilosofin johtamalta kansainväliseltä professorityöryhmältä akateemisen selvityksen valtion tilasta.

    Kaksi vuotta, ja maata johtaa kopla, joka saa ohjeensa turvapaikanhakijoita pahoinpiteleviltä elämänkoululaisilta.

    Valtiolaivan komentosillalla kempeleläisen lypsyrobotin ja kahden espoolaisen broilerin triumviraatti ohjaa alusta tavalla, jota Costa Concordian kapteeni voisi peukuttaa Facebookissa. Äärioikeistolaisen juntan tavoitteena on ilmeisesti aivan tarkoituksella rakentaa Suomesta hyväntekeväisyysyhteiskunta, jossa harjoitetaan apartheid-politiikkaa.

    Vaikka Juha Sipilä on ollut asiassa niin aloitteellinen kuin Turingin testissä reputtanut tekoäly vain voi olla, koko show saattoi alkaa jo ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja, kesäkuussa 2014, kun Alexander Stubb siirtyi käsittämättömän eurovaalivoittonsa siivittämänä Kokoomuksen puoluejohtajaksi ja uudeksi pääministeriksi. Eivät sitten menneet nekään 148 101 ääntä hukkaan. Tai jos sanotaan tasan 148 100 – pakkohan meidän on uskoa, että Stubbin kyvyt ovat ainakin siihen riittäneet, että tyyppi on sentään äänestänyt itseään.

    Jyrki Katainen oli kukaties ostanut filosofilta vision talouspolitiikkansa tueksi, mutta Stubb ei ole viitsinyt ensin pää- ja nyt valtiovarainministerinä teeskennellä olevansa mitään muuta kuin elinkeinoelämän rattopoika. London School of Economicsissa väitellyt tohtori on ollut yllättävänkin haluton kyseenalaistamaan valtiovarainministeriön ja EK:n antamia madonlukuja. Vielä oudompaa on ollut huomata ”yhden äksän ja kahden been” eurokraatin muuttuneen matkan varrella hallituksen pahimmaksi korkeakouluvastaiseksi populistiksi.

    Siis tämä Alexander Stubb, joka valehteli eduskunnalle päin näköä ja joka sai tekonsa anteeksi sekä lestadiolaiselta pääministeriltä että katolilaiselta ulkoministeriltä ja täten tietysti myös Jumalalta, joka tuskin lähtisi kahden näin hurskaan uskonveljen kanssa inttämään kymmenestä käskystä.

    Luultavasti tämä tunne – sentimentaalinen kaipuu vuoden 2013 onnenpäiviin – ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Uusimpien mielipidemittausten mukaan SSS-hallitus on niin käsittämättömän täydellisen epäonnistunut, että kansalaiset ovat valmiita kannattamaan seuraavissa eduskuntavaaleissa jopa Suomen Sosialidemokraattista Puoluetta.

    Tiedättehän, tuota Kansallisen Kokoomuksen ammattiyhdistyssiipeä.

  • Talvisota 2015

    Alexander Stubb limutetaan Tampereella. Kuva: Yle

    Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb joutui maanantaina katalan nesteiskun kohteeksi vahvasta työväenliikkeestään tutun Tampereen kaupungin hämärässä. Iskunsa paikaksi äärivasemmistolainen terroristi oli paatunutta luontoaan todistaen valinnut Linkosuon kahvilan ikään kuin pilkatakseen Suomen yritysvihamielisissä oloissa kamppailevaa perheyritystä ja Kangasalan toiseksi suurinta yksityistä työnantajaa.

    Poliisi on yhä vaitonainen attentaatin tekijän henkilöllisyydestä, mutta Kommunistisen nuorisoliiton tamperelaissolu otti vastuun iskusta amerikkalaisessa yhteisöpalvelussa julkaisemassaan tiedotteessa.

    Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kommunistit hyökkäävät marraskuun 30. päivänä suomalaisen vapaan markkinatalouden kimppuun.

    Sekä valtiovarainministerin että iskun kuvanneen kommunistinuoren mukaan Alexander Stubbin kasvoille viskattu neste oli Coca-Colaa. Viranomaiset eivät ole vielä vahvistaneet, ehtikö sokeripitoinen virvoitusjuoma vahingoittaa Stubbin hohtavan valkoisia hampaita.

    Iskun yhteydessä valtiovarainministerin väitettiin olevan valehtelija, vaikka muun muassa tämän videoleikkeen perusteella Stubb on puhunut 90-prosenttisesti totta.

    https://youtu.be/l28AReZMtZ4

    Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Jari Ylitalon mukaan tehty nesteisku on vakava asia. Yleisradiolle antamassaan haastattelussa Ylitalo pohtii, voiko ministeriä enää päästää kansan pariin. Sinänsä limonadi-iskut ovat toistaiseksi harvinaisia, mutta jatkosta ei tiedä kukaan.

    Tampereen kommunististen nuorten edustajan mukaan kola-attentaatin tekijät toimivat yksin ilman järjestön valtuutusta, mutta Ilta-Sanomien tietojen mukaan kahvilasta löytyi savuava ase: järjestön tiedote.

    ”En tiedä, liittyykö se tähän tapaukseen. Leikkauspolitiikkaa siinä kritisoidaan”, Linkosuon kahvilan myyjä kertoo Ilta-Sanomille.

    Iskun motiivia ei vielä tiedetä. Sen arvellaan liittyvän Alexander Stubbin toistuvaan valehtelemiseen niin sanotun hallintarekisterilain suhteen. Kyseessä on Juha Sipilän hallituksen ja valtiovarainministeriön pyrkimys kätkeä suomalainen osakeomistus julkisuudelta ja verottajalta.

    Pääministeri ehättikin jo ilmoittamaan, että hallintarekisterihanke etenee siitä huolimatta, että yksi hallituspuolueista vastustaa sitä ja että hanketta vetänyt vastuullinen ministeri on antanut asiasta väärää tietoa. Juha Sipilä ei nöyrry tutkittujen tosiasioiden tai terrorismin edessä.

    Olli ”Kola-Olli” Hokkanen ei ole kommentoinut tapausta.

  • Vain kuuden kansanedustajan tähden

    stubb-1

    Kristillisdemokraatit ovat äärikonservatiivinen, muutaman tuhannen fundamentalistikristityn asiaa ajava puolue, joka on saanut kaiken kuviteltavissa olevan maallisen vallan Suomessa. Eikä se riitä. He haluavat myös sen, mitä ei kuvitella saata.

    Päivi Räsäsen johtamalla puolueella on ainutlaatuinen asema. Se voi kiristää pääministeriä pidäkkeittä ilman, että yksikään muista hallituspuolueista edes yrittäisi reagoida. Tilanteella on syynsä. Alexander Stubbin hallitus kyykyttää Suomea lähes pienimmällä mahdollisella enemmistön diktatuurilla. Stubb tarvitsee Kristillisdemokraattien kuusi kansanedustajaa voidakseen vielä viime hetkellä jättää oman puumerkkinsä hyvinvointivaltion purkuprosessiin.

    Hinnan tälle saavat määritellä 1600-lukulaisen noitavainopuolueen ideologit.

    Stubb tietää, että hallitus ei voi jättää eronpyyntöään. Se tietäisi uusia hallitusneuvotteluita ja entistä pahempia lehmänkauppoja. Ennenaikaiset eduskuntavaalit nostaisivat tämänhetkisillä lukemilla valtaan kunta- ja sote-uudistuksen ensi töikseen kaatavat keskustalaiset. Ei, mieluummin pääministeri nojaa pieniin jihadisteihinsa.

    Hamassa menneisyydessä 1970-luvulla Suomea hallitsi ”mikä tahansa, kunhan ei Kokoomus” -puolue. Syynä ei ollut presidentti Kekkosen tai muiden puolueiden inho tai epäluottamus Kansallista Kokoomusta kohtaan, vaan ”yleiset syyt” eli Neuvostoliitto-niminen supervalta, joka sijaitsi nykyisen Venäjän paikalla.

    Ainakin kertaalleen Neuvostoliiton sanaton kielto kierrettiin neuvotteluteitse. Keskustan ja SDP:n varaan syksyllä 1976 muodostettu Miettusen III hallitus oli riitaisa eikä budjettia voitu hyväksyä ennen kuin keskustalaiset hakivat läpivientiä varten vaadittavat äänet oppositiosta, Kokoomukselta. Virallisesti hallitus oli perinteistä punamultaa, käytännössä se oli porvarihallitus. Mikään todellinen syy ei estä yrittämästä samankaltaista manööveriä nyt.

    Stubbin hallitus on jo hyväksynyt Kokoomuksen päätavoitteet, ennen kaikkea kannattamattoman ja potentiaalisesti vaarallisen ydinvoimalan rakentamisen Pyhäjoelle. Pääministeri voisi ilman huolta huomisesta antaa kristillisten lähteä ja keskittyä voittamaan äänestykset salissa asia kerrallaan. Tällä hetkellä eduskunnassa on viljalti Kristillisdemokraatteja suurempia ryhmiä. Vihreillä on 10-henkinen edustus ja Vasemmistoliitolla on peräti kaksi ryhmää, joista toisessa on 12, toisessa kaksi jäsentä. Kumpikin puolue jakaa yksimielisesti Stubbin arvoliberaalit ihanteet.

    Hyvin pientä ihmisjoukkoa koskeva ja helposti toteuttava translaki on tällainen sini- ja punavihreää rintamaa yhdistävä asia. Astuessaan voimaan laki ei vaatisi mitään uutta, vaan ainoastaan lopettaisi erään vanhan ja ihmisoikeuksia rikkovan käytännön.

    Tällä hetkellä Suomen laki edellyttää sukupuolensa korjanneilta kansalaisilta avioeroa ja todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä. Mikäli nämä vaatimukset poistettaisiin, ainoa muutos olisi se, että juridisesti miespuolinen henkilö saattaisi synnyttää lapsen.

    Kristillisdemokraatit ovat vastustaneet pakkosteriloinnin lopettamista sillä verukkeella, että se on salakavala yritys ujuttaa tasa-arvoinen avioliittolaki sisään takaovesta. Avioliittolaki kuitenkin saatiin voimaan kypäräpappien toivomuksista huolimatta selvin numeroin. Tämän jälkeen Räsäsen vastarinta on enää lähimmäisenrakkaudetonta kiusantekoa, ilkeyttä, joka kohdistuu yhteen pienimmistä vähemmistöistämme.

    Räsänen onkin ilmoittanut riskeeraavansa hallituksen, jos translakia aiotaan edistää. Pallo on tämän jälkeen pääministerillä, joka mielikuvituksettomasti ilmoittaa, ettei ota riskiä.

    Eduskuntavaaleihin on aikaa neljä kuukautta. Näiden neljän kuukauden takia Alexander Stubb heittää transsukupuolisten ihmisoikeudet junan alle. Vähemmistöhallitukselle ei anneta edes mahdollisuutta, eihän tämä mikään Ruotsi ole.

  • Suomen paras blogi

    Töölönlahden liepeillä on isohko lasikuutio, jonka sisällä ahertaa joukko tuotteliaita netinselaajia. Muhkeaa kuukausipalkkaansa vastaan he ovat julistaneet oudon kisan, jossa pyritään valitsemaan Suomen paras blogi.

    Nimetön raati nimesi kymmenen finalistia:

    YHTEISKUNNALLISIA:

    MUOTIA:

    HARRASTUKSIA:

    IHMISEN ELÄMÄSTÄ:

    KULTTUURIA:

    HUUMORIA:

    Mutta nämä eivät ole ainoat kisassa. Myös Kaasuputki nimettiin yhdeksi ehdokkaaksi. Ja vaikka se on ulkona kymmenen kärjestä, Helsingin Sanomain Kuukausiliitteen jehut sallivat mitä laupiaimmin sen olevan ”kuitenkin käytössänne” – mitä se ikinä sitten tarkoittaakin.

    Mikäpä sen mukavampaa kuin köllötellä takaa-ajoasemassa yhdessä Timo Soinin poliittisten haikujen ja Alexander Stubbin sä-passiivin kanssa.

    Jos joku keksii, miten kilpailussa on tarkoitus äänestää tai muuten vaikuttaa voittajan valintaan, yllytämme kaikkia kynnelle kykeneviä osallistumaan ja antamaan äänensä kaikua Kaasuputken puolesta. Mutta vaikka kärkikymmenikön ulkopuolelta ei enää saisikaan poimia yllätysvoittajaa, ei äänestäminen ole koskaan turhaa. Aina voi kannustaa esimerkiksi Milla Paloniemen mahtavaa sarjakuvablogia.