Kaasuputki

Avainsana: kuntaliitokset

  • Vuosikatsaus 2010

    Jo perinteinen vilkaisu kuluneeseen vuoteen.

    Tammikuu

    1.1. Jouni Backmanin rakkaudella perustamat läänit lakkautetaan. – Ruotsinpyhtää liittyy Loviisaan sinetöiden lopullisesti Haminan rauhan rajan Pyhtäiden välillä. – Aalto-yliopisto perustetaan, niin myös Itä-Suomen yliopisto. Jälkimmäinen kenenkään huomaamatta.

    8.1. Tony Halme kuolee. Pääkirjoituksissa väkivaltaisen narkomaanin katsotaan edustaneen suomalaista sotaveteraania, koska nenä lumessa hänkin taisteli talvisotansa.

    Kaasuputkessa:

    Helmikuu

    12. – 28.2. Talviolympialaiset Vancouverissa. Suomen sisupuukotetun joukkueen vahvin lenkki on Jaajo Linnonmaan ja Extreme Duudsoneiden rakkauslapsen näköinen Peetu Piiroinen, joka voittaa lumilautailun halfpipessa hopeaa. Pronssimitalit pokataan naisten 4 x 5 km viestissä sekä naisten ja miesten jääkiekossa. Aino-Kaisa Saarinen hiihtelee vielä kolmenkympin perinteisellä niin ikään himmeimmälle mitalille. Samaan aikaan Kanadan oma olympiajoukkue saa 14 kultaa, 7 hopeaa ja 5 pronssia.

    17.2. Helsingin peruskoulujen kasvisruokapäivää vastustetaan mm. Ilkka Taipaleen ruusukaaliposkilla.

    Kaasuputkessa:

    Maaliskuu

    Kuva ei oikeastaan liity mihinkään, mutta ISÄNMAA, ISÄNMAA!

    14.3. Urpo Leppäsen kuoleman myötä ulkomaalaisvastaisten osuus perussuomalaisista on tasan sata prosenttia.

    17.3. Facebook-ahtaajat luovat suomen kieleen uutta sanastoa.

    30.3.  Sofi Oksasen Puhdistus saa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon. (Kuvittele tähän jokin sinua erityisesti huvittava puhdistusaiheinen sanaleikki.)

    Kaasuputkessa:

    Huhtikuu

    10.4. Lech Kaczyński kuolee Smolenskin lento-onnettomuudessa. Lech Kaczyński! Niin kuin Jeesus Kristus! Myös 95 muuta ihmistä saa surmansa.

    15.4. Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkaus pysäyttää koko universumin lentoliikenteen. Mikä on ihan oikein.

    21.4.  Hallitus myöntää luvat kahteen uuteen ydinvoimalaan, koska miksi ei.

    22.4. Meksikonlahden öljyturma luo kipeästi kaivattuja työpaikkoja moniin Yhdysvaltain eteläisiin osavaltioihin.

    Kaasuputkessa:

    Toukokuu

    29.5. Eurovision laulukilpailut voittaa Saksan Lena Meyer-Landrut kappaleellaen Satellite. Suomalainen Kuunkuiskaajat -duo oli yrittänyt jatkoon murrepakinalla ”Työlki ellää”, mutta onneksi karsiutunut.

    Kaasuputkessa:

    Kesäkuu

    18. – 20.6. Vasemmistoliiton puoluekokous Jyväskylässä. Puolue ottaa kannan, jonka mukaan se on melkein jotakin mieltä, mutta pohjoissuomalaisten tovereitten pyynnöstä ei olekaan.

    19.6. Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel menevät naimisiin kesken Vasemmistoliiton puoluekokouksen.

    Kaasuputkessa:

    Heinäkuu

    1.7. Eduskunta siunaa auliisti hallituksen ydinvoimaluvat, koska miksi ei. – Tommy Tabermann kuolee.

    2.7. Risto Kuismasta tulee uusi Tabermann.

    29.7. Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys Liperissä: +37,2 astetta. Ilmastonmuutosdenialistien mukaan tämä ei todista mitään.

    Kaasuputkessa:

    Elokuu

    16.8. Newsweek valitsee Suomen maailman parhaaksi maaksi. Suomalaiset kiistävät tiedon valkohehkuisella raivolla.

    29.8. Mauno Kuusisto kuolee. ”Luulin sen kuolleen jo 70-luvulla”, sanoo joka toinen suomalainen.

    31.8. Lapin Kullan valmistus päättyy Torniossa, mikä on vain luonteva seuraus sille, että lappilaisistakin suurin osa on jo vuosia asunut Uudellamaalla.

    Kaasuputkessa:

    Syyskuu

    10.9. Nokian uudeksi toimitusjohtajaksi valitaan kanadalainen Stephen Elop. Nimestä päätellen kyseessä on The Yes Men -hahmo

    28.9. Dmitri Medvedev erottaa Moskovan pormestari Juri Lužkovin virastaan, mikä on enemmän kuin mihin Vladimir Putin on koskaan pystynyt.

    29.9. Valelääkäri tuomitaan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa puoleksitoista vuodeksi vankeuteen. Minkä kakun hän olisikaan saanut, jos olisi ollut oikea lääkäri?

    Kaasuputkessa:

    Lokakuu

    8.10. Nobelin rauhanpalkinto kiinalaiselle Liu Xiaobolle. Kukaan ei tiedä, mitä hän vastustaa tai puolustaa, mutta onko sitä tiedetty aina muistakaan voittajista?

    12.10. Äärikonservatiivinen poliitikko tuomitsee homoseksuaalit televisiossa ja tuhoaa ohimennen suomalaisen kansankirkon.

    Kaasuputkessa:

    Marraskuu

    Victoria ja Daniel vilkuttelivat 2.11. Helsingissä.

    22.11. Tampereen ravintolapalo, kolme ihmistä kuolee. Motiivina on vakuutuspetos, mitä maahanmuuttokriitikot pitävät kaikkien paitsi suomalaisten kulttuuris-geneettisenä erityspiirteenä.

    24.11. Paperiliitto antaa puheenjohtaja Jouko Ahoselle potkut, ei myötätuntolakkoja.

    Kaasuputkessa:

    Joulukuu

    2.12. Helsingin kaupungin liikennelaitos työllistää kainuulaisia Helsinki-inhoajia tilaamalla Transtechilta 40 raitiovaunua.

    7.12. Kari Tapio kuolee. Seuraa irvokas mediaspektaakkeli.

    23.12. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Hong Kong -tavaratalo tuhoutuu tulipalossa Vantaan Kuninkaalassa.

    Kaasuputkessa:

  • Längelmäki

    Längelmäellä oli suunnilleen 1700 asukasta, kun se poistettiin Suomen kartalta. Se oli käynyt pitkän ja hirvittävän kuolinkamppailun väen vanhetessa ja vähentyessä. Kasvukeskukset Tampere ja Jyväskylä olivat sittenkin liian kaukana. Koulut oli suljettu yksi kerrallaan, yksityiset kaupat olivat lopettaneet heti perässä. Minkä maaltapako säästi, sen lama nitisti. Länkipohjassa oli vielä 90-luvulla neljä baaria ja kolme kauppaa, nyt kumpaakin on vain yksi.

    Längelmäveden rannoille kaavoitetut luksusalueet alkoivat houkutella varakkaita tamperelaisia vuosituhannen vaihteessa, mutta liian hitaasti. Maanitellakseen kuntaansa lisää lapsiperheitä längelmäkeläiset ehtivät lahjoitusvaroin ja talkootyönä rakentaa jopa jäähallin – lautaverhoillun, vaatimattoman rakennelman, mutta jäähallin joka tapauksessa.

    Vaan aika loppui. Valtio määräsi pitäjästä tapporahan. Aiempien kuntaliitosten pöhöttämät naapurikaupungit Orivesi ja Jämsä tarttuivat haasteeseen ja repivät kunnan kahtia.

    Längelmäen ikivanhat kylät päätyivät pieniksi, tuskin näkyviksi osasiksi pinta-alaltaan suuria, mutta väkiluvultaan vaatimattomia naapurikaupunkeja. Eikä ole kirkossa (1772, Antti Piimänen) kuulutettua, etteikö lisää kuntaliitoksia olisi tekeillä. Harvaan asuttu Orivesi saattaa jonakin päivänä olla Tampereen itäisin kaupunginosa. Tai pala Kangasalaa, Ruovettä – tahi Jämsää. Kehitys näyttää hyytävällä tavalla historian takaisinkelaukselta.

    Kaikki tämä siksi, koska suomalainen kuntarakenne on kelvoton.

    Mikä on kunta? Muutamasta kylästä koostuva, demokraattisesti johdettu itsehallinnollinen yhteisö, jolla on veronkanto-oikeus ja muutamia julkisia velvollisuuksia. Kuntien autonomia on vahva ja rikkomaton; se suojaa kuntalaisia Helsingin herrojen mielivallalta. Suomi on liittovaltio, joka täyttää Euroopan unionin subsidiariteettiperiaatteen kauniisti. Omassa kunnassa tiedetään parhaiten, mitä paikalliset olot vaativat. Tästä voisi jatkaa loputtomiin.

    Paitsi että.

    Kuntien tulisi tuottaa valtion määräämät palvelut sekä kuntalaisten äänestämät lisät, mutta vain usean kymmenentuhannen asukkaan yhteisöistä saadut verokertymät ovat riittäviä. On siis pakko rakentaa suunnattomia usean kunnan palveluorganisaatioita ja samalla lisätä verokertymää muodostamalla liki yhtä suuria kuntaliitoksia.

    Syntyy Salon tai Kouvolan tapaisia megakaupunkeja, joissa on pieniä hylättyjä keskuksia ja yksi toimiva kunnantalo. Sitä kutsutaan tehokkuudeksi. Tietenkin. Sitä voisi kutsua myös stalinismiksi. Suuruuden ekonomia on Neuvostoliiton kestävin perintö länsimaissa. Se, ja demokratian korvaaminen virkavallalla.

    Kun kuntapalvelut tuottaa yli viidenkymmenen tai sadan kilometrin päässä kököttävä etähallinto pelkkien satelliittikuvien ja kalliilla palkattujen ”asiantuntijoiden” perusteella, koko kunnallisdemokratiasta jää pelkkä naurettava irvikuva. Entiselle längelmäkeläiselle on täysin sama, sulkeeko Jämsän kaupunki vai Suomen valtio hänen kotikylänsä kirjaston. Puhumattakaan sellaisista kunnista kuin Helsinki, jossa Tampereen kokoiset alueet saavat alle kymmenen edustajaa valtuustoon päättämään kouluista ja terveyskeskuksista.

    Syntyy numeropäätöksiä. Asukkaita voidaan kuulla, mutta he todellakaan eivät saa päättää. Vinkiäläinen pientilallinen vaikuttaa vuonna 2020 omaa kotiseutuaan koskeviin päätöksiin vähemmän kuin koskaan ennen sitten torpparivapautuksen.

    Ja kyllä, tähän on jo olemassa eräs ratkaisu. What would Jesus do? Kukaties paljon parjatusta kansankirkosta olisi nyt esikuvaksi.

    Seurakunnilla on käytössään yksi pelimerkki enemmän kuin kunnilla, nimittäin kahden tason paikallishallinto. Suurten kuntaliitosten yhteydessä seurakuntienkin määrä vähenee, mutta yhä niitä on yli 500. Päinvastoin kuin kunnat ne voivat muodostua seurakuntayhtymäksi. Tällöin paikallinen lähiseurakunta jatkaa toimintaansa oman, vaaleilla valitun seurakuntaneuvostonsa johtamana. Ja ylintä valtaa käyttää paikallinen liittohallitus, koko seurakuntayhtymän kirkkovaltuusto.

    Seurakuntaneuvostojen tapaiset kaupunginosavaltuustot pitäisivät hylätyt taajamat kartalla. Asiat menisivät valmisteluun pontevammin, puhumattakaan psykologisesta vaikutuksesta. Oma kotipaikka olisi edelleen olemassa omana, omalaatuisena itsenään. Ja olisihan se vieraankin edelleen mukava tulla mökille Längelmäelle.

    Niin kuin ennen vanhaan.