Sarjassa seurataan Ruotsin
kruununprinsessa Victorian ja
prinssi Danielin vierailua
Turussa 19.–20.9.2011
Sataa. Koskaan ei saisi aloittaa kappaletta suomen kuluneimmalla yksisanaisella virkkeellä, mutta kun se on totta. Kaikessa harmaudessaan. Turku on kolea, tihkuinen ja hiukan tyly.
Turun kaupungintalolla avuliaat viranhaltijat antavat barettipäiselle blogistillemme lehdistöpakkauksen. On jotenkin hienoa nähdä sana ”KAASUPUTKI” tulostettuna ja laminoituna. Kulttuuripääkaupunki-kangaskassissa on myös sadetakki, mikrokuituliina, kartta, ohjelma ja – ah, kyllä – lounastiketit.
Helkama Hurmuri etsiytyy takaisin vahvojen reisien väliin. Aito, peittelemättömän innostunut rojalismi siivittää pohkeita, kun toimittajaa lennätetään kohti Tre Kronor -prikiä.
Kansanjoukot täyttävät rantaa. Tiedetään jo, että prinsessa, prinssi ja koko entourage ovat juksanneet: he ovat saapuneet Turkuun aamulla lentoteitse ja seilanneet kaksimastoisellaan vain viimeisen etapin.
MUTTA MITÄ VÄLIÄ?!
Victoria nousee maihin ja vaikuttaa iloiselta. Daniel myhäilee. Lapsikuoro kajauttaa ilmoille Muumi-laulun, joka kestää tuhat säkeistöä ja jonka aikana kruununprinsessa joutuu olemaan koko ajan tolkuttoman iloinen. Ehkä hän jossain sisimmässään onkin, kuoron lapset ovat joka tapauksessa megasympaattisia ja osaavat jossain määrin jopa laulaakin.
Kohta prinsessa kääntyy kohti Forum Marinumia. Hän taluttaa jotakuta Suloisen Lapsukaisen™ rooliin varattua viatonta pilttiä. Kamerat laulavat. Pääkallonpaikalla lehdistö ohjataan karsinaansa, jossa jo Rita Tainola odottaa tuiman näköisenä. Tältäkö lampaasta tuntuu osuusteurastamon portilla?
Ohjelma on muuten yksinkertainen. Prinsessa ja prinssi pönöttävät, kun heille luovutetaan jokseenkin iljettävän näköinen hyljepatsas ja Itämeren suojelulle omistettu muistolaatta. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja Forum Marinumin johtaja Jaakko Tikka esittävät hiukan onnahtelevalla tvångsvenskalla puheenvuorot.
Rita Tainola kommentoi taukoamatta. Kaikki on jotenkin turhaa ja väärin. Valokuvaajat ovat tuskissaan, kun tuon tuostakin jokin sanoinkuvaamaton olento – duunari! – peittää näköyhteyden prinsessan raskausmahaan. Pahansisuinen sanonta, jonka mukaan 98 % toimittajista pilaa kaikkien maineen, alkaa selvästi saada lihaa luidensa ympärille.
Ja niin ohjelma on paketissa. Itämerta on jälleen suojeltu kaksin käsin. Ihastuttava Victoria ja ikuisessa hyväntuulisuudessaan hymyilevä Daniel taputtavat itselleen ja yleisölleen. Iloisesti he vilkuttavat kansakunnalle ja poistuvat studiolta. Vain happamasti jupisevat, kyyniset valokuvaajat, toimittajat ja Rita Tainola jäävät pohtimaan, mihin tästä lähtisi seuraavaksi vaikkapa häppää ottamaan.
Prinsessavierailun jälkeen on vielä hetki aikaa vierailla Turun toisen suuren julkkiksen luona. Myllysilta on paikallaan niin kuin ei olisi koskaan pois ollutkaan. Kylläpä nyt turkulaisia hemmotellaan!
- Turun Sanomat: Myllysillan nettikamera
Viihdetaiteilijat eivät esitä mitä sattuu. Ohjelmisto vaihtuu aina sen mukaan, kenelle on viihdykettä ammennettava. Jokin sentapainen ajatus lienee hyrrännyt Pertti ”En ole rasisti, mutta…” Virtasen aivoissa, kun hän päätti hauskuuttaa perussuomalaisia 
Internetin syövereissä Virtanen ja joukko erilaisten pikkukuntien varavaltuutettuja vetoavat samaan kuin kuka tahansa rasisti kerrottuaan neekerivitsin. Sehän on huumoria! Ja te, hyvät suvaitsevaiset viherstalinistit, olette pahempia kuin Hitler kaikessa monikulttuurisessa huumorintajuttomuudessanne. Mitä pahaa voi olla alun perin Maikki Länsiön vuonna 1961 esittämässä renkutuksessa?