Avainsana: gävle

  • Joulukertomus

    bocken-1

    Kristinuskon salaisuuksiin vihityt kansalaiset ovat jälleen kerran suorittaneet Jumalan syntymän mysteerin. He ovat puhdistautuneet ja syöneet perimätiedossa määrätyn uhriaterian. He ovat koristaneet majansa, sytyttäneet lyhtynsä ja kokoontuneet pyhän puun juurelle muistamaan lasta, joka syntyi tähdenvalon osoittamassa luolassa. He ovat toistaneet lahjojen antamisen sakramentin.

    Joulukertomus on yksi useista talvipäivänseisauksen mysteereistä. Niitä on luvuton määrä. Me ajaudumme riitteihin ja seremonioihin joka käänteessä. Ne elävät ja muuttuvat aikojen mukana eikä niitä voi käskeä. Me olemme täynnä kertomuksia, jotka ovat sotkeutuneet toisiinsa, keränneet tuhansien vuosien ajan sedimenttikerroksia, jotka ovat kivettyneet pysyväksi osaksi sitä mitä olemme.

    Houkka tuohtuu siitä, kuten houkat aina. Hän saattaa ärähtää seimikuvaelman äärellä, että jos Jeesus ehkä olikin olemassa, ei tämä ainakaan joulupäivänä syntynyt. Ikään kuin mysteeri siihen kaatuisi. Vai uskooko hän ehkä enemmän tarinaan suuresta tuomaripukista, jonka vierailu takaa hyvän vuodentulon?

    On kahdenlaisia pölvästejä. Toiset haluavat poistaa tarinankerronnan tykkänään, toiset haluavat palata johonkin tarinan aiempaan versioon. Yhteistä molemmille on se, etteivät he käsitä mitään. Tarinaa ei voi ottaa kiinni ja suitsia. Jos jossain on narratiivinen tyhjiö, tarina imeytyy sinne. Jos jotain tarinan osaa yritetään palauttaa, palautusyritys itsessään lisää uuden kerroksen.

    Lumi peittää mustan maan. Seesteisen yötaivaan kimmeltävä tähtitarha heijastuu keskitalven hiljaisuudessa uinuville pelloille kinostuneiden jääkiteiden loputtomuudesta. Luomakunta jatkaa olemistaan.


    PS. Tänään kuuntelemme.

  • Rädda bocken

    lillbock

    Gävlen olkipukki on ennenkin ollut esillä Kaasuputkessa. Gävlen kunnan, Arbertabladet-lehden ja paikallisen yrittäjäyhdistyksen iso Gävlebocken on yhä hengissä, mutta pukin pikkuveli, Vasaskolanin Lillbocken, sai siipeensä Suomen itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta.

    bocken

    Blogissaan Gävlen iso olkipukki harmittelee välikohtausta:

    Sedan några vandaler slog sönder lillbrorsan har jag varit lite nere och lite arg.

    Vihainen ja alakuloinen 13 metriä korkea olkipukki on viimeinen asia, mitä kukaan voi joulultaan kaivata. Toivottavasti pukki ei suruissaan tee mitään tyhmää, kuten syty tuleen.

    Jättimäisen olkpukin idean keksi – tai ainakin väittää keksineensä – Stig Gavlén vuonna 1966. Nyt Gavlén uskoo, että alkaa olla aika päästää pukki ikuiseen lepoon. Arbetarbladetin haastetteleman Gavlénin mielestä pukkia ei pitäisi pystyttää enää vuoden 2016 jälkeen. Maailman suurin olkipukki täyttää tuolloin 50 vuotta. Jatkossa kunta voisi Gavlénin mielestä käyttää rahansa paremminkin.

    Pukkikomitea on tietenkin aivan toista mieltä. Komiteaa edustava Maria Nässert aikoo pystyttää pukin vielä vuonna 2066.

    Pukin suojeluun voi osallistua Rädda bocken -kampanjasivulla.


    PS. Pukkikamera: http://www.visitgavle.se/sv/gavlebocken

  • Gävlen olkipukki on kuollut

    In memoriam

    * 29.11.2013 –  21.12.2013

    Ruotsalaista Gävlen kaupunkia uskollisesti yli kolme viikkoa vartoinut olkipukki menehtyi traagisesti tulipalossa perjantain ja lauantain välisenä yönä 21. joulukuuta.

    Olkipukki varttui rakastavien vanhempien hellässä huomassa marraskuun lopussa. Se selvisi kriittisenä pidetyn Lucian päivän yli ehjin oljin, mutta talvipäivänseisaus oli liikaa. Pukkia jäävät kaipaamaan kaikki kunnon kansalaiset.

    Viimeisiksi sanoikseen olkipukki totesi:

    https://twitter.com/Gavlebocken/statuses/414248987764731904

    Olkipukista kerrottua:

  • Lucian päivän onnittelukimara

    Jokavuotiseen tapaan Kaasuputki-blogi ja koko Suomen kansa onnittelevat joulukuun kolmantenatoista kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäkeä syntymäpäivän johdosta.

    Lisäksi toivotettakoon lykkyä Elin Anderssonille, joka valittiin marraskuun lopulla Suomen Lucia-neidoksi, sekä Gävlen olkipukille, joka on vähintään tähän päivään asti urhoollisesti välttänyt tuhoutumisen pyromaanin uhrina.

  • Déjà vu

    Kaasuputki-blogi onnittelee 36-vuotiasta kulttuuriministeriä.

    Hyvää Lucian päivää kaikille! Obskuurit skandinaaviperinteemme ovat taas saaneet jatkoa. Lucia-neito on valittu jokaisessa koulussa, muutamilla työpaikoilla ja ainakin kahdessa valtiossa: ruotsalaisten Lucia on 23-vuotias Amanda Carlshamre, Suomessa puolestaan kynttiläkruunua käyttelee 18-kesäinen Julia Hanhikoski.

    Legendan mukaan Lucia oli nuori roomalaissukuinen nainen, joka kääntyi kristinuskoon ja antoi neitsytlupauksen. Asiasta seurasi monenlaista hakausta etenkin sulhaskandidaatin taholta, mikä lopulta johti oikeudenkäyntiin ja innovatiiviseen marttyyrikuolemaan.

    Lucian ympärille rakennettiin rovio, ja häntä valeltiin palavalla piellä ja kiehuvalla öljyllä. Tuli ei kuitenkaan pystynyt vahingoittamaan Pyhän Hengen täyttämää Luciaa.

    (Wikipedia)

    Valitettavasti Gävlen olkipukkia ei ollut täytetty samalla materiaalilla kuin Lucia-neitoa: pukkiparka tapettiin viime yönä. Viimeisiksi sanoikseen viaton eläinparka – todellinen syntipukki – twiittasi tämän:

    Sista timmen är slagen! Jag är ledsen att behöva lämna er nu.Tack mina vänner för i år! Jag önskar er alla en God jul och ett gott nytt år!

    Aftonbladet kysyi tihutyöstä suivaantuneiden ruotsalaisjulkkisten kommentteja. Toimittaja-kirjailija Täppas Fogelberg jäi pohtimaan asiaa siltä kantilta, että pukin on itse asiassa tarkoituskin palaa. Se on Gävlelle kekseliäs mainostemppu, ”markkinoijan märkä uni”. Ehkä pyromaani on lähempänä kuin arvataankaan:

    Jag har ingen aning om vem som tuttat på, men jag skulle inte bli förvånad om någon från köpmannaföreningen har ett finger med i spelet.

    Oli miten oli, Kaasuputki-blogi ei hyväksy olkipukin tuhoamista ja toivoo, että syylliset saatetaan edesvastuuseen.

  • Gävlen sota

    Vuosi sitten Gävlen olkipukki poltettiin jo joulukuun toisena päivänä. Nytkin yritettiin. Pohjoismaiden historian älyttömintä sotaa Gävlen kunnan ja pyromaanien välillä on käyty vuodesta 1966. STT:n tietojen mukaan pukki on onnistuttu polttamaan 24 kertaa, mutta tarina on kaikkiaan mehevämpi. Mer Jul i Gävle -sivulla on onneksi koottu olkipukin historian kohokohdat:

    Mainosmies Stig Gavlén keksi, että helvetin valtava olkipukki olisi hauska idea, joten näin tehtiin talvella 1966. Puoliltaöin saman vuoden uudenvuodenyönä pukki poltettiin. Syyllinen sentään saatiin kiinni.

    Seuraavan kerran pukki poltettiin vasta uudenvuodenaattona 1969. Radikaali 60-luku oli Ruotsissa melko hillitty.

    Vuonna 1970 kaksi känniteiniä poltti pukin, kun se oli ollut pystyssä vasta kuusi tuntia. Uusi pukki koottiin lahjoitusvaroin, tällä kertaa materiaalina oli järviruoko eli ryti. Tästä sai alkunsa sananlasku: ”Parempi kerta rytinä kuin ainainen kitinä.”

    Seuraavana vuonna pukkia ei tehty, sillä gävleläiskauppiaiden mitta oli tullut ilkivallan kanssa täyteen. Paikallisen Vasaskolanin luonnontieteellinen yhdistys askarteli oman versionsa, joka oli pienempi. Sekin rikottiin.

    Vuonna 1972 pukki romahti sabotaasin takia.

    Historiikin mukaan olkipukin kohtalosta ei aina ole ollut aivan selvää näkemystä. ”Ett oklart öde” toistuu vuosina 1973, 1975 ja 1977. Kelpo gävleläiset eivät tunnu piitanneen ainoan nähtävyytensä kuulumisista – olisiko taustalla piillyt Olof Palmen valtakauden sosialistinen tendenssi, jossa olkipukkien tapaiset tunteelliset pikkuporvarillisuudet olivat pikemminkin häpeän kuin ylpeyden aihe?

    Olkipukki paloi taas vuonna 1974. Kaksi vuotta myöhemmin se tuhoutui auto-onnettomuudessa ja 1978 se hajotettiin.

    Gävleläisten sinnikkyyttä koeteltiin pahimmin vuonna 1979, jolloin olkipukki poltettiin ennen kuin sitä oli saatu edes rakennettua. Uusi pukki saatiin tehtyä, mutta ressukka tuhoutui ilkivallan uhrina.

    1980 olkipukki poltettiin jouluaattona. Kaikkien iloksi ja onneksi pukki säästyi seuraavana vuonna tuolta kohtalolta.

    Pyromaanien suosikkipyhänä, Lucian päivänä, pukki roihusi jälleen sekä vuonna 1982 että -84. Välissä, vuonna 1983, olkipukilta tuhoutui vain yksi koipi.

    Juppi-ideologia ja kasinotalous alkoivat pumpata megalomaniaa myös Ruotsin kansantalouteen 1980-luvulla. Vuonna 1985 Gävlen olkipukki hyväksyttiin Guinnessin ennätyskirjaan. 12,5-metrinen ennätyspukki poltettiin tammikuussa, mutta viesti meni perille. Ei ihme, että Gävlen kauppiasyrittäjät palasivat takaisin pukkibisnekseen viidentoista vuoden tauon jälkeen vuonna 1986. Tuolloin alkoi kahden pukin perinne: yrittäjät ja lukiolaiset pykäsivät kumpikin omansa. Kauppiaiden pukki poltettiin jouluaaton vastaisena yönä.

    Olkipukki poltettiin joulua edeltävällä viikolla taas vuonna 1987. Vaikka luomus säästyikin tuholta seuraavana jouluna, se otettiin pelikohteeksi englantilaisille vedonlyöntilistoille.

    Jouluna 1989 pukki poltettiin jälleen ennen kokoamistaan. Uuteen pukkiin saatiin rahat kansalaiskeräyksellä, mutta tämäkin poltettiin tammikuussa. Kevättalvella 1990 kaupunkiin kohosi sattumalta vielä yksi pukki, kun paikkakunnalla kuvattiin elokuvaa ”Black Jack”, johon pukkia tarvittiin lavasteeksi. Saman vuoden jouluna pukki onnistuikin selviämään hengissä. Vapaaehtoisten pukkivahtien määrä oli suuri.

    Hulabalooksi olkipukkihanke meni vuonna 1991, jolloin eläinparka sai riesakseen luvattoman mainosreen. Konstruktio paloi jouluaattoaamuna. Pukki rakennettiin pian uudelleen, koska joku tuntui uskovan, että suunnattoman olkipukin vieminen Tukholmaan olisi mainio keino osoittaa mieltä paikallisen varuskunnan lakkauttamishanketta vastaan.

    Los Angelesissa mellakoitiin vuonna 1992 ja Gävlessäkin tuhottiin pukkeja oikein urakalla. Kirottu pyromaani onnistui tuikkaamaan tuleen sekä kauppiasyhdistyksen että Vasaskolanin pukit vain kahdeksan päivän jälkeen. Isompi olkipukki rakennettiin uudelleen, mutta sama roisto poltti senkin 20.12. Poliisi sai sentään tuhopolttajan kiinni.

    Pukkien taisto päättyi vuonna 1993 Vasaskolanin voittoon. 16-metrinen pukki pääsi ennätyskirjaan ja välttyi jopa tuholta. Seuraavanakaan vuonna pukkia ei vahingoitettu mitenkään.

    4 – 1! Lätkäkultavuonna 1995 pukki poltetaan jouluaamuna. Mutta se rakennetaan uudelleen, sillä kaupunki juhlii alkavana vuonna 550-vuotista olemassaoloaan.

    Seuraavana vuonna, 1996, Gävlen kovaonninen olkipukki siirtyy nykyaikaan: sitä aletaan vahtia web-kameralla. Nettipukki selviää ensimmäisestä digitaalisesta vuodestaan haavereitta. Myös 1997 pukki voi melko paksusti, mutta saa hiukan siipeensä ilotulitteista.

    Olkipukin palo 11.12.1998 todistaa myös tahdonvoimasta. Pukki onnistuttiin polttamaan keskellä lumimyrskyä.

    Myös vuotta myöhemmin oli tuhopoltto. Olkipukki paloi vain muutama tunti pystyttämisensä jälkeen. Se rakennettiin uudelleen Lucian päiväksi.

    Millennium-pukkia ei koskaan nähty. Vuonna 2000 olkipukki paloi vain pari päivää ennen uudenvuodenaattoa. Luultavasti juuri siksi eräs 51-vuotias amerikkalaisvieras tuikkasi seuraavana vuonna pukin tuleen jouluaatonaattona. Myytti Pohjoismaiden Burning Manista oli alkanut muotoutua.

    Vuonna 2002 pukki säästyi tuholta, mutta seuraavana jouluna tuhopolttaja iski pari yötä ennen Lucian päivää. Uusi pukki tehtiin viikkoa myöhemmin. Se kesti.

    Sekä vuonna 2004 että 2005 onnistuttiin pukki polttamaan. Koska jälkimmäinen tuhopoltto oli jo joulukuun alussa, ehdittiin jouluksi vielä tehdä uusi olkipukki. Se selvisikin. Samoin kävi vuonna 2006, jolloin yöllinen polttoyritys 15. päivä aiheutti vain pientä vahinkoa oikeanpuoleiseen jalkaan.

    Huipputekniikkaa lisättiin pukissa vuonna 2007. Olkien sijaan se täytettiin palonestoaineilla ja säästyi. Koska kyseessä kuitenkin on olkipukki, pumpattiin elukka vuotta myöhemmin täyteen palonestoaineita ja paikallisen viskitislaamon pahnoja. Pukki paloi 27. joulukuuta.

    Ei uskoisi, miten vaativia operaatioita tuhopoltot nykyaikana voivat olla. Vuonna 2009 olkipukki totuttuun tapaan poltettiin aatonaattona, mutta koska sitä vahditaan nettikameroilla, ne piti vaientaa ensin. Autenttiseen Lisbeth Salander -tyyliin etevät hakkerit estivät kameroita paljastamasta pyromaani-ilkimyksiä.

    Kuten tunnettua, pukki poltettiin jo 2. joulukuuta vuonna 2011. Mutta entä 2010? Tuolloin olkipukki säästyi tuholta, mutta sitä joka tapauksessa uhattiin: ties mikä porukka aikoi kaapata pukin helikopterilla.

    Tänä vuonna Gävlen olkipukki on toistaiseksi selvinnyt naarmuitta. Toivottavasti se kestää. Ei eläimiä saa rääkätä, olkisiakaan.

  • Pukki

    2

    Joulukalenteri 2011

    Kukaan ei varsinaisesti tiedä, miksi Gävlessä pystytetään vuosittain valtavan suuri olkipukki. Mutta koska näin joka tapauksessa tehdään, olkipukin polttaminen on kohonnut suorastaan jokajouluiseksi traditioksi Ruotsissa.

    Tänäkin vuonna pukinpolttajaisia on mahdollista seurata etevästä nettikamerasta, joka sijaitsee osoitteessa http://www.merjuligavle.se/Bocken/Bockenkamera/

    Päivitys (11.00):

  • Joulukalenteri: Olkipukkeja ja lentoemoja

    1

    Joulunodotus on käynnistynyt asiaankuuluvin hoosiannoin. Median kuvastimessa sesonki näkyy toistaiseksi melko huterasti, mutta ainakin kaamosmasennuksen generoima hulluus on jo päässyt otsikoihin.

    Media

    • Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja – kukaan ei liene vieläkään määritellyt, mitä Matti Apunen siellä itse asiassa johtaa – luki Uuden Suomen kolumnia ja pahoitti mielensä. Suomen kansa ihmettelee, mistä on kysymys. | Tulot, menot ja tykkääminen (Helsingin Sanomat)
    • … Vaikka itse asiassa Matti Apusen olisi pitänyt katsoa, mitä muuta Uuden Suomen nimissä maailmalle tuupataan. | Rothschildit hamuavat alumiinin tuotannon kontrolliinsa (Uusi Suomi)

    Matkailu

    Joulu

    • Sentään yksi jouluinenkin uutinen täplittää jäätävää talousjournalismia. Ruotsin perinteiset pukinpolttajaiset pyritään hillitsemään Milton Securityn avulla. | Gävlen olkipukki sai henkivartijat (Ilta-Sanomat)