Joulukalenteri: Poikapari

9

Ajankohtaisen Kakkosen homoillan suuri jatko-osa, miljoonayleisön kerännyt Linnan juhlat 2010, järkytti kahta heteromiestä, jotka ovat molemmat tulleet tunnetuiksi etenkin univormufetissistä.

Nostoväen majuri Timo T. A. Mikkonen ehätti blogissaan harmittelemaan, kun homoseksuaaleja ei enää tuhota keskitysleireissä. Tai kuinka tämä pitäisi ymmärtää?

Sitä ajattelee jo muutenkin kauhulla 6.12.2010 juhlien otsikoita 7.12.2011. Setalaiset kun ovat rynnäköineet oikein ryminällä kaapeistaan “viimeinen pari uunista ulos”-meiningillä.

Profeettain tapaan arvoituksellisesti sanansa asetellut TTA arvelee, että vapaussodan kunniakkaiden veteraanien haudoilla tapahtuva tanssitilaisuus on aikeissa muuttua tulevana kesänä (?) sateenkaari-iloitteluksi. Miksi ja ennen kaikkea miten presidentti Halonen tämän järjestäisi, jää vaille selitystä. Mutta tämä lienee ensimmäinen kerta itsenäisen Suomen historiassa, kun kukaan voi toivoa VTM Timo Mikkosen olevan oikeassa.

Kultarannan kesäinen ilomeno puhkeaa taatusti täyteen kukkaan vuoden kuluttua kaikissa sateenkaareen väreissä oli maassa hanki tai ei. Kun millään ei ole enään mitään väliä, ei tarvitse tuskailla protokollasta, lehtiotsikoista eikä valitsijoiden ahtaista käsityksistä. Siispä aitoon BB-talon tyyliin kohti ensi vuoden itsenäisyyspäivää ja koko kansan sekahakua. Hepskukkuu vaan.

Samaan aikaan toisaalla Seitsemän päivää -lehden verkostossa blogattiin täsmälleen samasta aiheesta. Päät räjäyttävää vaalivoittoa kohti täydellä höyryllä seilaava Pokeripuolueen Aleksi Valavuori oli Timo T. A:n tavoin katsonut televisiota ja nähnyt, että maailmassa on liikaa homoja.

Tosin majuri Mikkosen hienostuneen ironian sijasta alikersantti Valavuori käytti karkeampaa retoriikkaa. Kehuksi naamioidun loukkauksen…

Homo- ja lesboparit – Loistavaa nähdä avoimesti kimpassa liikkuvia pareja Rohkeaa. Ensi vuonna kunnon kielarit tanssilattialla, pliis!

… jälkeen Valavuori vakavoituu niin paljon kuin vain sotaveteraanin lapsenlapsi kykenee:

Illan teema oli kokonaisuudessaan kovin floppi. Illan teema ei ollut mikään väri tai itsenäisyys. Teemana kutsuissa oli Setan jäsenyys ja siviilipalvelus. Pöyristyttävää toimintaa illan sankareita, sotaveteraaneja kohtaan. Hävetti.

Onneksi sentään juontaja-mainosäänen häpeä ei kestänyt liian pitkään. Valavuori muisti, näet, että lumilautavalmentajan kutsuminen olisi ilman muuta ollut teko, jota Suomen jäljellä olevat sotavateraanit Mauno Koivistosta Tuomas Gerdtiin olisivat kyyneleet silmissään ihastelleet.

Suomen lumilautailijoiden päävalmentaja jätettiin kylmästi kutsumatta. Koskela, joka on tehnyt vuosia töitä lähes ruokapalkalla ja vienyt Suomea maailmalle todella isossa lajissa. Peetu nappasi Vancouverista Pekan suojattina hopeaa. Se oli suomalaisten paras saavutus. Kutsumatta jättäminen oli vuoden munaus.

Homoja ja lumilautailijoita enemmän näitä korskeita heterosotureita on silti saattanut harmittaa se, että heiltä meni sivu suun Linnan juhlien jatkoilla ravintola Teatterissa ollut mainio tilaisuus ottaa osaa kansainväliseen verilöylyyn.

Missä oli majuri, missä alikersantti, kun rasistisesta nimittelystä väittämän mukaan tuohtunut mies pukkasi päänsä lasiovesta läpi?

Kyse ei ollut mistään pienestä baarinujakasta, vaan aivan aidosta Ragnarökistä. Parhaimman todistuksen paikallisesta maailmanlopusta antoi merkittävä yhteiskunnallinen kommentaattori, ”Ex-Salkkari-tähti” vain päivää Linnan juhlien jälkeen. Haastattelu annettiin MTV3:n viihdesivustolle otsikolla ”Ex-Salkkari-tähti silminnäkijänä Linnan jatkojen nujakoinnille: Se oli aivan järkyttävää”.

Kyseessä oli ollut once in a lifetime -kokemus nuorelle naiselle. Kahlatessaan kyynärpäitään myöten veressä Ex-Salkkari-tähti ajatteli, miten pahasti voivatkaan asiat mennä vikaan:

Se oli aivan kaameaa, että itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa tapahtui tällaista. Kaikilla oli hienot puvut ja kaikkea, ja sitten tapahtuu tällanen välikohtaus.

Voidaan vain arvailla, miten merkittäviä nämä asiat ovat Suomen sotaveteraaneille. Luultavasti erittäin.

Joulukalenteri: Juna tuli perille

8

IN MEMORIAM: Kari Tapio oli musiikkimies alusta loppuun ja lauloi itsensä monen sukupolven sydämiin.

Jos Kari Jalkasesta poistaisi Kari Tapion, jäljelle jäisi pitkätukkahippi, viinaan ja naisiin menevä liehuletti, joka ei koskaan hankkinut oikeaa ammattia. Nettipalstojen paremmintietäjien keskuudessa ei paljon rakkautta tunnettaisi mokomaa kohtaan. Maailmankaikkeuden Kari Tapiot eivät koskaan tee kännyköitä tai paperikoneita – itse asiassa he eivät tee mitään hyödyllistä, vaan lurittelevat lauluja fiiliksen mukaan surusta tai rakkaudesta. Eikä se ole oikein. Tämän päivän Suomessa hyödyttömyys on synneistä raskain.

Onnekseen Klabbi syntyi Suonenjoella jo vuonna 1945. Hän sai kasvaa viihdetaiteilijaksi aikana, jolloin muusikoita tarvittiin pitkin maata ravintoloissa ja tanssilavoilla. Ja hän täytti paikkansa, aloitti uransa laulamalla kaljapalkalla tai palkatta kaikkea, mitä eteen kannettiin: sietämättömiä euroviisurenkutuksia ja riipaisevan kauniita romansseja.

Lavan takana otettiin hapanta, joskus niin paljon, että lavalle asti ei päästy.

”Oikein käytettynä ihan hyvää”, sanoi Kari Tapio viinasta vielä keväällä 2010. ”Mutta minä en ole sitä aina osannut käyttää.”

Mutta tässä ei muisteltaisi Kari Tapiota, ellei hän olisi – toisin kuin lukemattomat kollegansa – kieltäytynyt hukkumasta alkoholiin. Ei hän silti pannut korkkia kiinni. Hän opetteli uimaan. Usein piti mennä käsipohjaa, mutta tarpeeksi matalassa sekin riitti.

65-vuotiaana Kari Tapio olisi voinut jo jäädä eläkkeelle. Selkävaivaisen miehen ei toimeentulonsa takia olisi tarvinnut ajella Suomea ympäri. Mutta savolaisukon juna kulki sinnikkäästi.

Kunnes viimein kuulutettiin pääteasema. Tiistaina 7. joulukuuta 2010 Kari Tapio menehtyi kotonaan sairaskohtaukseen. Musiikki onneksi jäi eloon.

Joulukalenteri: Dagen efter

7

Kaasuputken haltuun on päätynyt asiakirjoja Suomen itsenäisyyden alkutaipaleelta. Julian Assangen nimissä vuodetut dokumentit toimitettiin kontulalaisen ravintola Pub Parisin ovimiehelle joulukuun neljäntenä päivänä kenkälaatikossa, jonka päällä luki ”Teemun kumitossut”.

Laatikossa oli ostokuitteja (”tuššia 1 litra: 10 p.”), pesulalasku (”mahanesteiden puhdistus kelsiturkista 50 p”, päälle kirjoitettu punaisella kynällä: ”kuitattu 12/12 17, J. Castrén”) sekä joukko päivä- ja pöytäkirjoja ynnä muistioita.

7.12.1917 päivätty hyvin lyhyt promemoria valaiseekin mielenkiintoisella tavalla Suomen itsenäisyystaistelun vaietuinta tuokiota. Mitä tapahtui perjantaina 7.12. Armon vuonna 1917?

7/12 1917
kello 7:15 ip

Paikka: Arajärven residenssi (Museokatu 23)

Läsnä: Senaattorit Pehkonen, Talas, A. Castrén, Arajärvi, Setälä & Frey. Telefoonitse mukana Svinhufvud. Memorandumin kirjasi Frey.

Aihe: Eiliset

Keskusteltiin joulukuun kuudentena tehdyistä asioista. Ilmeisesti juhlaan oli ollut syytä, mutta muistikuvat olivat usvan verhoamat myös muilla kuin allekirjoittaneella. Poissa olivat useat senaattorit ja läsnäolijoillakin kuuluivat kuparisepät takovan otsaluiden alla.

Setälä totesi punssia kuluneen ”Porvoon mitalla”: Ei perkele, Hesarista luin, että eilen oli jotain asiaa eduskun…

Arajärvi: Malttaisiko veli olla laskettelematta vatsansa sisältöjä parketille?

Setälä: Pardon, käväisen toaletin puolella.

(Setälä poistui toviksi.)

Castrénin mielestä farmakologian tila Suomessa (Pehkonen: ”Itsenäisessä Suomessa!”) on tyydyttävä: Kotiapulaiseni sai ostettua aspiriinijauhetta heti aamulla.

Muut senaattorit yhtyivät Castréniin.

Castrén: Mutta samoin on laitani kuin Emilin (Setälä). Kalloni oli ratketa liitoksistaan ja mahalaukussani teutaroivat punssilasit kuin villit jukuripäät. Enkä lainkaan kykene palauttamaan ajatuksiini, mitä me teimme tähän tilaan joutuaksemme.

Talaan käsityksen mukaan seurue oli ollut eduskunnassa vielä päiväsellä, ennen iltapäivän teehetkeä. Käsitykseen yhtyivät Arajärvi ja Castrén. Allekirjoittanut liitti vakuudeksi mukaan laskun, jonka oli saanut Seurahuoneen hovimestarilta. Sen mukaan teetuokio oli päätetty korvata hehkuviinillä.

Tässä vaiheessa Setälä palasi ja pyysi saada käyttää telefoonia. Lupa myönnettiin.

(Setälä poistui toviksi.)

Pehkonen yritti ottaa osaa puheenpitoon, mutta nukahti.

Setälä: Veljet, Pehr (Svinhufvud) kertoi minulle, että Suomen valtiollinen itsenäisyys lopullisesti hyväksyttiin eilen.

Talas: Siis siksi Eero (Pehkonen) noin karjuskeli ennen vaipumistaan uneen.

Frey: Siis siksi olen ottanut kontolleni sadan markan punssilaskun Kämpistä.

Castrén: Hyvänen aika, mitä me olemme menneet tekemään?

Keskusteltiin itsenäisyysjulistuksen seurauksista. Todettiin, että asiaa pitää kosketella jossain muualla kuin Arajärven luona.

Arajärvi: Otin vapauden kutsuttaa vossikan.

Herätettiin Pehkonen.

Vakuudeksi:

A. Frey

Joulukalenteri: Itsenäisen Suomen leijonakimara

6

Työväenpuolue Kokoomus ja ympäristöpuolue Vihreät ovat haudanneet historialliset sotakirveensä. Suomalaisen puolueen yli satavuotinen hajaannus on tällä haavaa ohi. Edistyspuolue on omaksunut suomettarelaisten pää-äänenkannattajan nimen motokseen eduskuntavaaleissa ja jopa vanhasuomalainen kokoomuslogo kelpaa nusujen vaalitunnukseksi.

Oletettavasti nuorsuomalaiset haluavat viestinnällisillä uudistuksillaan osoittaa, että he ovat tyytyväisiä konservatiivien uusiin, liberaaleihin avauksiin sekä tiukkoihin Venäjä-kannanottoihin. Ja toisaalta he kertovat itse palanneensa pitkältä korpivaellukseltaan takaisin mitä porvarillisimman emäpuolueen helmoihin.

Muut puolueet, kuten Vasemmistoliitto, pohtivat vielä omia siirtojaan. Vassareiden tapauksessa paluu isänmaallisille juurille olisi vieläkin helpompaa, onhan punainen leijonalippu itsenäisen Suomen ensimmäinen valtiollinen tunnus.

Joulukalenteri: Pukkivahti

3

Joulupukilla on tunnetusti urkkija- ja ilmiantajaverkostonsa – ”tontut” – mutta Pohjois-Amerikan ilmapuolustusjärjestelmä NORAD hallitsee satelliitti- ja tutkavalvontakoneistoa, joka erottaa täin ikenetkin. Siksi on ymmärrettävää, että ”quis custodiet ipsos custodes” -kysymys saa vastauksensa ympäri pohjoisamerikkalaista kulttuurimaisemaa ripotelluista tutka-asemista, geostationaarisista vakoilusatelliiteista ja alati kaikkea tarkkailevista hävittäjälentokoneista.

Joulupukki ei pääse poroineen pitkällekään salaa. Isoveli valvoo.

NORAD Tracks Santa: http://www.noradsanta.org [engl.]

Joulukalenteri: Sysimökin joulu

2

Sysimökin joulu

Tuokiokuvia Suomen kansan kohtalonvuosilta

Osa 1.

Jo oli talvi hiipinyt Kainuun perimmäisiinkin korpiin. Kuukkelit olivat kieppiensä sopukoissa, teeret soitimella, vain uljas maakotka alati kyltymättömänä kaarteli lumihuntuisten honkien yllä tarkoilla silmillään jäniksenjälkiä hakien. Jokunen hukka jolkotteli yli Kyrpävaaran kohti Mätäsuota. Harmaaturkit tiesivät kiertää kaukaa Alatalon, vaikka vanha Susi-Ville oli jo vuoden päivät maannut vanhempiensa vieressä Saukkokankaan routaisessa povessa eikä kylmenneillä tiluksilla majailleet kuin lahoihin heinäkasoihin pesänsä nakertaneet myyrät.

Vaan Hyrsynsuon laidalla, mahtavan Mälsätunturin juurella paloi valo harmaan mökin räppänässä. Ikivanhat karhunsammaleet olivat jo alkaneet varista talonrähjän salvoksista, mutta vielä tovin riitti tuvassa lämpöä. Sisällä mökintapaisessa varautuivat Elsa ja Timo keittämään iltaseksi pettuvelliä. Adventtisunnuntailta oli vielä säilynyt höppävoikimpale, josta puurohinkaloihin kelpasi lusikoida viimeiset voisilmät.

– Eipä kehdanne Hanna tänäkään jouluna kotona käydä, Elsa mutisi soppaa hämmennellen. Tiesihän, hän ettei Timo mitään vastaa. Kuuro mies. Kunhan suutaan pieksi. Itku tuli silmään, kun tytärtä ajatteli.

Nälkävaaran isäntä oli vasta viikko sitten käynyt hätyyttelemässä vanhaa paria.

– Myykää torppanne minulle ja muuttakaa kunnalliskotiin, oli tuo muhkea herra sanonut.

Ei ollut Timo mitään kuullut, mutta oli arvannut puheenaiheen.

– Kunnalliskotiin ei mennä. Tyttö ottaa meidät syytingille, kun saa asiansa järjestykseen. Sitä ennen täällä ollaan ja pysytään!

Oli isäntä räjähtänyt nauruun.

– Teidän Hanna myy itseään etelän kaupungeissa, herralta toiselle menee, vai joko olisi niin alas vajonnut, että sällien kourissa parastaan antaa killinkiä vastaan! Unohtakaa tuollaiset maailman viemät. Myykää tönönne minulle ja turvatkaa yksin Jumalaan.

Mutta vielä Hanna tulisi kotiin, toisi ylkänsä mukanaan, rakentaisivat uutispirtin ja pitäisivät vanhasta parista huolta. Elsan kuivettuneesta rinnasta kohosi taivaisiin huokaus.

Harmin ja murheen kyyneleet maustoivat rukiista ja rohtimista keitetyn vellin.

Jatkuu…

Joulukalenteri: Olkipukkeja ja lentoemoja

1

Joulunodotus on käynnistynyt asiaankuuluvin hoosiannoin. Median kuvastimessa sesonki näkyy toistaiseksi melko huterasti, mutta ainakin kaamosmasennuksen generoima hulluus on jo päässyt otsikoihin.

Media

  • Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja – kukaan ei liene vieläkään määritellyt, mitä Matti Apunen siellä itse asiassa johtaa – luki Uuden Suomen kolumnia ja pahoitti mielensä. Suomen kansa ihmettelee, mistä on kysymys. | Tulot, menot ja tykkääminen (Helsingin Sanomat)
  • … Vaikka itse asiassa Matti Apusen olisi pitänyt katsoa, mitä muuta Uuden Suomen nimissä maailmalle tuupataan. | Rothschildit hamuavat alumiinin tuotannon kontrolliinsa (Uusi Suomi)

Matkailu

Joulu

  • Sentään yksi jouluinenkin uutinen täplittää jäätävää talousjournalismia. Ruotsin perinteiset pukinpolttajaiset pyritään hillitsemään Milton Securityn avulla. | Gävlen olkipukki sai henkivartijat (Ilta-Sanomat)