Kuukausi: helmikuu 2011

Sukupuutto

Heinäkuun helteillä eräs dosentti kirjoitti Helsingin Sanomiin arvelmansa muutaman pohjoisen maatiaisrodun sukupuuttouhasta:

Kuitenkin jo pelkkä kantasuomalaisia ja islamilaisia tarkasteleva ennuste osoittaa, että jos ainutlaatuinen suomalainen kulttuuri halutaan turvata ja säilyttää, maahanmuuttopolitiikkaan tarvitaan muutoksia.

Muutos 2011 -puoluetta edustava ja sen mukaan tiedettään tulkitseva dosentti Kyösti Tarvainen on lannistunut, suomalaisvastainen mies. Hän uskoo ja julistaa uskoansa, jonka mukaan suomalaiset ovat geneettisesti, moraalisesti ja kulttuurillisesti kelvoton kansakunta, joka on tuomittu häviämään maan kamaralta muutamassa vuosikymmenessä.

Suomalaiset eivät kestä minkäänlaista kilpailua.

Tarvainen on tutkinut asiaa ja päätynyt lopputulokseen, jonka mukaan suomalaiset ovat erillinen ihmislaji. Kuin neandertalilaiset, jotka vetäytyvät kohti Pohjolan perimmäisiä nurkkia yhä pienempinä ryhminä, kunnes päätyvät itseään etevämpien eteläisten tulokkaiden syrjäyttämiksi. Näitä maahantunkeutujia, 2000-luvun cromagnoneita, dosentti kutsuu ”muslimeiksi”. Hänen mukaansa nuo ihmiset ovat ajattelun notkeudessa, kätten taidoissa, sosiaalisissa suhteissa ja näiden kykyjen tehokkaassa hyödyntämisessä kaikin puolin ylivertaisia debiileihin suomalaisiin verrattuna. Kauas on tultu äärioikeistossakin 1930-luvun aatemaailmasta.

Pehmeäsydämisenä kukkahattutätinä Tarvainen näyttääkin vaativan, että Suomen valtio säätäisi lakeja, joiden avulla tätä evoluutioteorian umpikujaksi osoittautunutta ”Suomen kansaa” varjeltaisiin sukupuutolta. Ehkä ei olekaan sattumaa, että Tarvaisen tohtoriskollega Jussi Halla-aho on hakenut tuntumaa poliittiseen toimintaan kaupunginvaltuuston ohella Korkeasaaren eläintarhan johtokunnassa. Maahanmuuttokriitikkojen tavoitteena on aivan ilmeisesti aidata Suomesta ”ainutkertaisen suomalaisen kulttuurin” luonnonsuojelualue. Kirjaimellisesti kansallispuisto.

Vaan miten suomalaiset sitten tuhoutuvat? Jäämällä jalkoihin. Systeemianalyytikko Tarvainen on laskeskellut ugrilaisessa kallossaan, että tarunomaiset muslimit synnyttävät jälkeläisiä moninkertaisesti enemmän kuin suomalaiset. Se on heillä geeneissään. Tullessaan Suomeen asumaan he jatkavat sikiämistä, mutta koska muslimit ja suomalaiset ovat kaksi eri eläinlajia, Suomessa syntyvät muslimien jälkeläiset eivät ikinä muutu suomalaisiksi, vaan säilyvät polvesta polveen vieraina. Tämä on ikävä uutinen Vihreiden Husein Muhammedille ja toki myös kokoomusehdokas Fatbardhe Hetemajlle.

Finis Finlandiae! Vuoden 2170 Suomessa mämmiä eivät enää lusikoi suomalaiset, vaan peräti kuudennen polven maahanmuuttajat. Runebergintortut katoavat Suvivirsiä ja Hoosianna-hymnejä kailottaviin, etäisesti muslimitaustaisiin kurkkuihin.

Mutta – aina jossakin on mutta.

Kun dosentti Tarvainen aprikoi eri ihmislajien sikiävyysaste-eroja, pitäisikö hänen muistaa, että Suomessa on eräs porukka, joka tarjoaa jopa tunnustuksellisimpiin muslimeihin verrattuna muhkeita syntyvyyslukuja – nimittäin lestadiolaiset? Onhan heillä tunnetusti yli toistakymmentähenkisiä perheitä.

Suomessa on ollut lestadiolaisia ja muslimeja yhtä kauan, 1800-luvun puolivälistä. Niinpä vertailu on paitsi helppo, myös mielekäs. Mikäpä todistaisi Tarvaisen kuolettavan muslimihypoteesin voimakkaammin kuin juuri se, miten Suomi ja vallankin Pohjanmaa suorastaan tulvii islaminuskoisia tataareja siinä, missä lestadiolaisia koko maassa on vain kourallinen.

Miksi siis dosentti ei ole pukahtanut sanaakaan tataareista tai lestadiolaisista lukuisissa kirjoituksissaan? Olisiko rotutohtori sittenkin tarkoittanut muslimilla jotain muuta kuin ketä tahansa islaminuskoa tunnustavaa tai tunnustamatonta koraaninselaajaa? Voisiko hänen kulttuurirasisminsa olla – sittenkin! – ihonvärirasismia?

* * *

Vaikka kulttuuri on tunnetusti muuttumaton monoliitti, ihminen sentään voi taipua tuulen mukana. Edes FT Kyösti Tarvainen ei ole aina ollut pelkkä rasistidosentti. Villissä nuoruudessaan hän taisteli tiedemiehiä vastaan puolustamalla astrologiaa. Näin ainakin, jos on luottaminen Skepsis ry:n Skeptikko-lehdessä vuonna 1991 julkaistuun artikkeliin, jossa kuvaillaan erään ”dosentti Kyösti Tarvaisen” palavaa rakkautta tähdistä ennustamiseen:

Tarvaisen yritys antaa astrologialle kokemusperäisyyden leima vetoamalla tutkijoihin, jotka ovat osoittaneet astrologisten väitteiden olevan perättömiä, on psykologisesti mielenkiintoinen ja tuntuu vahvistavan sitä, että ”totuuden” omaava ihminen pystyy tulkitsemaan kielteisimmätkin havainnot oman vakaumuksensa tueksi. Lisäksi Tarvainen (1990) on muualla selvästi näyttänyt, että hän astrologian ”kokemusperäisyydellä” pikemmin tarkoittaa eräänlaisen subjektiivisen vakuuttuneisuuden saavuttamista kuin varsinaista empiiristä näyttöä.

”Kohtaat tumman muukalaisen”, sanoo Tarvaisen horoskooppi. Tehdäänpä ajatuskoe. Korvataan yllä olevasta skeptikkolainauksesta sana ”astrologia” sanalla ”maahanmuuttokriittisyys”.

Kas, kas.

Sää lämpenee ja Timon sauna myös

Vaikka Pentti Oinonen, tuo terävin kynä Perussuomalaisten penaalissa, on sanonut, että lumihanget ja ilmastonmuutos eivät mahdu samaan maahan, on jotain jo tapahtunut. Ainakin uutisilmastossa on muutosta havaittavissa. Jos ei muualla, niin sääuutisissa. Vielä edellisten presidenttien aikaan säätiedotteet olivat jopa raaimpina pakkastalvina kuivan asiallisia – Erkki Nysten ei olisi sortunut adjektiivien käyttöön ennusteissaan.

Onneksi sentään sadepilvenharmaa asiajulkaisu Kansan Uutiset tyytyy maltilliseen sanankäyttöön kertoessaan koko kansakuntaa vavahduttavan uutisen ”Ainakin Pohjanmaalle luvassa tulvia”.

Säästä puhumisen lisäksi asiaa on piisannut muustakin, kuten näistä:

Suomalainen elämänmuoto

Ihminen talouden rattaissa

  • Nokian irtisanomisuhka ei ole vielä näkynyt Espoon katukuvassa mitenkään erityisen vakavina sosiaalisina ongelmina. | Espoon poliisi tutkii abien karkkienheittelyä (Iltalehti)
  • Jurassic Park IV: ”Esiintymisasujen menettäminen merkitsee sitä, että Hevisaurus on toistaiseksi täysin toimintakyvytön.” | Saurusasut takavarikoitiin! (Iltalehti)
  • ”Tavallaan ymmärrän ehkä paremmin kuin aikaisemmin työttömiä ihmisiä, sellaisia jolla olisi tietoa ja taitoa. Ja halukkuutta tehdä duunia, töitä vaan ei omalta alalta ole tarjolla”, kirjoittaa kahdeksan vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä ollut, pikavippikierteensä seurauksena pahasti alkoholisoitunut 57-vuotias vuoksenniskalainen rakennusmies Kristian Meurman tuoreessa blogikirjoituksessaan. | Kristian Meurmanin julkinen avautuminen kannatti (The Voice)

Rakkausuutisia

  • Hamamat Montia sai malarian ja Vesa Keskinen inspiraation: “My Honey, You are my spark in dark of loneliness, Hamamat. Here is -32 celsius in Tuuri. I have been in flu and fever for 3 weeks – it is nothing! I am hoping all the best for You. You are a strong Lady. Do not give up! I am here in Finland only for You! Take care!” | Keskisen uusin rakkausruno sairaalle Hamamatille (MTV3)
  • Maikkari yrittää toistaa männävuotista menestystään Viivi Pumpasen suhdeuutisoinnissa ja ratsastaa peniskateudesta kärsivien peräkammarinpoikien islamofobisilla klikkauksilla. Miss Suomi -kandidaatti Anni Uusivirran ”arabimiestä” hehkutetaan ylisanoin, mutta toistaiseksi netin päivystävät rasistit ovat olleet sikiunessa. Maahanmuuttokriittisiä ”anteeks vaan, tuli Sello mieleen” -kommentteja ole huomattu toimittaa julkisuuteen. | Missifinalisti-Anni seurustelee arabimiehen kanssa (MTV3)

Kansainväliset uutistoimistot

Sisu

Talousjournalismi pysähtyi kuin seinään palindromipäivänä 11.2.2011. Maailmanhistorian suurin matkapuhelinvalmistaja Nokia ja sen uuden toimitusjohtajan entinen työnantaja, Microsoft, ilmoittivat kihlauksestaan. Häät on tarkoitus pitää pikapuoliin. Pahat kielet ovatkin jo epäilleet, että suomalaista nuorikkoa olisi ns. pantu halvalla ja että miehelään on kiire luonnollisista syistä.

Itse asiassa kukaan ei vielä tiedä, mitä näiden kahden firman strateginen allianssi tarkoittaa. Ainoa selväsanainen viesti on ollut teknistä lajia: Nokia alkaa käyttää Microsoftin Windows Phone 7 -nimistä käyttöjärjestelmää mutkikkaammissa kännyköissään, mutta toisaalta ei aio lopettaa Symbian– ja Meego-järjestelmienkään kehittämistä. Eli Nokia siirtyi kahdesta järjestelmästä kolmeen. Tosin kahta jälkimmäistä systeemiä jatkokehitetään vastedes ilman henkilökuntaa.

Yleisesti ottaen uutinen on tulkittu siten, että 5 000–10 000 ihmistä sanotaan joka tapauksessa irti. Varmin merkki suurkatastrofista on, että Mauri Pekkarinen lupaa luoda poispotkituille uudet urat.

Potku-uhan alla olevat käyttöjärjestelmätyöläiset ja ties ketkä – kriisithän ovat yleensä mainio tekosyy lopettaa kokonaisia tehtaita – saavat toivon mukaan pientä lohtua taloustoimittajien patrioottisista orgasmeista. Kukapa ei tuntisi empaattisen ilon läikähdystä rinnassaan lukiessaan Taloussanomista parasta uutista sitten Normandian maihinnousun: ”Suomalaiset säilyttivät paikkansa Nokiassa”. – Lehti tietenkin viittaa johtokunnan kokoonpanoon, jossa vain jokin arveluttava jalkapalloilija sai tehdä tilaa uusille yrittäjille:

Yksikään suomalaisista johtajista ei menettänyt paikkaansa Nokian johtokunnassa. Lähtemään joutui sen sijaan Alberto Torres ja mukaan tulee uusia kansainvälisiä jäseniä.

Mitä onkaan tuo etäinen kohina? Kas, hurraahuudothan siellä kaikuvat Myllypuron leipäjonossa. Kansalaiset juhlivat, kun Esko Ahon maaginen kosketus ei katoakaan tulevasta Microsoftin kännykkäyksiköstä.

Samaisen lehden sisarjulkaisu IT-Viikko myös hehkutti tietoa, joka ei voi olla koskettamatta jokaista suomalaista sylivauvasta sotaveteraaniin: Suomen Nobel-prinssi sai töitä! ”Marko Ahtisaaresta tulee Nokian design-johtaja”, kertoo sanomalehti. Koska Ahtisaari jo nyt vastaa nokialaisten muotoilusta, voidaan Xbox-kännyköiden olettaa menestyvän vähintään samalla tavalla.

Mauri Pekkarinen ei ole ainoa, joka lupaa lämmintä kättä työvoimareserviin siirtyville. Mitä vastuullisimpana yrityksenä Nokia itse vakuuttelee auttavansa työllistymisessä kaikin muin keinoin, paitsi työllistämällä. Tiedottaja Päivyt Tallqvist muotoilee asian näin:

Kun vaikutukset täsmentyvät, olemme vahvalla panoksella mukana kehittämässä hankkeita ja edistämme vaihtoehtoja työllistymismahdollisuuksille.

Työntekijöiden ja vasemmistopoliitikkojen tekemiin ehdotuksiin potkujen hyvittämisestä jollakin tavalla työntekijöille ei ole vielä vastattu. Nokian Saksan Bochumin tehtaan tapaisiin raha- ja koulutustarjouksiin ei toki Suomessa liene rahkeita, routaisessa maassa kun ei vauraus kasva , mutta vaikkapa vyöhön kiinnitettävät kännykkäkotelot jokaiselle irtisanotulle voisi olla kaunis ele.

Niin, vaikka massairtisanomiset ovat Suomen lain puitteissa pelkkä ilmoitusasia, on huomattava, että toimitusjohtaja Stephen Elop ei selvästikään halua olla vain inhottava saneeraaja, joka panee legioonittain koodaajia kilometritehtaalle. Se ei sopisi kanadalaisjohtajan lupsakkaan imagoon – hänhän sentään on ”avoin, maanläheinen, helposti lähestyttävä, suorapuheinen ja hyvä kommunikoimaan”. Ei, Elop lähettää ahkerat muurahaisensa maailmalle motivoivin terveisin.

Näin Iltalehden mukaan:

Ei siis ihme, että Kauppalehden blogipalveluun ilmestyi lohduton öinen päivitys. ”Risto Nurkkalaksi” itseään nimittävä henkilö (näinä identiteettivarkauksien aikoina kenestäkään ei voi olla oikeasti varma) päätti purkaa mielipahansa pariin riviin:

Mitään tulevaisuutta ei ole tässä maassa, kiitokset homoille kun ovat pilanneet tämän maan !

Noksu lähtee, metsä lähtee, tänne jää pelkästään velat, vanhukset, ja muut köyhät !

Niin se menee. Metsäkin lähti.

Nurkkalaa, Pekkarista ja muita lohduttanee kuitenkin tietoturvayhtiö F-Securen tiedote. Vaikka koko Suomen teollisuus ja luonnonvarat vietäisiin, ainakin kännykät toimivat:

Punaisten housujen progressiivisuudesta

Vuoden 2009 verotuksen mukaan Björn Wahlroos tienasi melko heikosti. Sekä ansio- että pääomatulot kutistuivat puoleen edellisvuotisesta. Pääomatuloja tuli 5,8 miljoonaa euroa ja palkkaa Wahlroos kuittasi vaatimattomat 1,2 miljoonaa. Pankinjohtaja-maanviljelijä Wahlroosin verojen suuruutta on hankala arvioida, sillä näiden tulojen muodostumista ei ole eritelty. Ovatko pääomatulot esimerkiksi olleet osinkotuloa? Tällöin niistä 30 % olisi ilman kahta sanaa verovapaata.

Kolmekymmentä prosenttia 5,8 miljoonasta on 1 740 000 euroa. Mikäli Nallen pääomatulot kertyivät osingoista, hän sai koko vuoden ajan arkena ja pyhänä 200 euroa tunnissa puhtaana käteen. Myös nukkuessaan.

Oletetaan silti, että Wahlroos sai vain laajasti ymmärrettyä ”pääomatuloa”, jota ei maksanut julkisesti noteerattu osakeyhtiö. Tällöin koko 5,8 miljoonaa olisi veronalaista tuloa, josta 28 prosentin siivun jälkeen jää kouraan ainoastaan 4 176 000 €.

Björn Wahlroos siis nettosi omistustensa avulla noin kahdeksan euroa minuutissa läpi koko lamavuoden 2009. Kuinka monella on kahdeksan euron minuuttipalkka?

Lisäksi tietenkin on muistettava 47,5 % suuruinen ansiotuloverotus. 18 % menee Salon kaupungin pohjattomaan kukkaroon ja loput 29,5 % korjaa ahne valtio ylläpitääkseen Helsingin ja Turun välistä moottoritietä. 1,2 miljoonan euron palkkatuloista Björn Wahlroosille jää vain – ja taas kerran on laskelman helpottamiseksi unohdettava ne kymmenet ja sadat verovähennykset, joihin näinkin ansioitunut seniorikansalainen on takuulla oikeutettu – 630 000 €. Mikäli konsernijohtaja on noudattanut vuosisataisen työväenliikkeen taistelemaa 37,5 tunnin viikkotyöaikaa, hänen nettotuntipalkakseen saadaan kutakuinkin 350 euroa.

Ei ihme, että veroremontti on oikeistohallituksen (ja tulevan äärioikeistohallituksen) päätavoite. Onhan Björn Wahlroosin verorasitus täysin sietämätön.

Tosin kartanonherra Wahlroos ei ole tällä kertaa ollut itse asialla. Helmikuun alusta asti kaikki kynnelle kykenevät kokoomuslaiset ovat rientäneet selittämään, että vaikka Björn Wahlroosin ansiotuloveroprosentti olisi pyöreä nolla, hänen verotuksensa olisi mitä progressiivisinta.

Ensimmäisten joukossa Kimmo Sasi (laht.) ehätti kertomaan Kokoomuksen puoluejulkaisussa, että ”Suomessa kaikki verot ovat progressiivisia”. Kaikkien kaljupäiden tavoin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja on erikoistunut hiusten halkomiseen. Hän sivaltaa typeriä kommunisteja terminologian hurmeisella säilällä:

Alun perin tasaverolla (poll tax) tarkoitettiin järjestelmää, jossa jokainen maksaa yhtä monta euroa veroa eli rahoittaa valtiota yhtä paljon, mutta jokainen saa yhteiskunnan palveluita tarpeidensa mukaan. Suomessa tasaverolla tarkoitetaan nykyisin prosenttimääräisesti samansuuruista veroa tuloista eli oikeammin suhteellista veroa.

Aivan oikein Sasi käy läpi suomalaisen verotuksen olemassa olevia progressioita. Ansiotuloista mitattu valtion verotus on ”voimakkaan progressiivinen” ja kunnallisverotuksessakin on ansiotulovähennys, joka leikkaa pienituloisten verotaakkaa. Minkä Sasi jättää mainitsematta, on kunnallisveroäyrin progression katoaminen ylemmissä desiileissä. Vaikka palkka olisi kymmenkertainen Björn Wahlroosin reiluun miljoonaan verrattuna, kunta ei ota enempää kuin tuon 17–19 prosenttia. Ja aivan hiiskumaton Sasi on siitä, ettei pääomatuloista kanneta kunnallisveroa senttiäkään.

Joskus veroprogressio ilmenee oudoissa paikoissa. Ainakin Sasin mukaan on olemassa miljardöörejä, jotka ovat kyllin tyhmiä pitääkseen omaisuusmassojaan yhden prosentin koron tarjoavilla säästötileillä:

Esimerkiksi ensi vuoden ennustettu inflaatio on 2,5 prosenttia. Talletukselle saa korkoa nyt yhden prosentin. Tallettajan omaisuuden arvo siis putoaa ensi vuonna 1,5 prosenttia. Kuitenkin tallettaja maksaa 1 prosentin korosta 28 prosenttia veroa. Koska myyntivoitoissakaan ei oteta inflaatiota huomioon, maksaa moni myyntivoiton saanut pääomaveroa puhtaasta inflaatiovoitosta, eli veroprosentti on helposti yli 100.

Ehdottomasti goottilaisimmillaan Kimmo Sasi on maalaillessaan synkkää kuvaa osakesijoittajasta, joka pitkospuiden päässä sijaitsevassa harmaassa suotöllissään luhistuu ”progressiivisen” osinkoverotuksen alle.  Saadessaan osinkoja vaikkapa neljä miljardia euroa voittoa tekevästä osakeyhtiöstä tämä osakasparka joutuu likimain ottamaan velkaa selviytyäkseen yli-inhimillisistä veroistaan.

Pääomaverojärjestelmään on kuitenkin luotu suuria osinkotuloja varten myös progressiivinen elementti.

Niin, kuten alussa mainittiin, osinkotuloista vajaa kolmannes on automaattisesti verotonta – verotuksen määrä lasketaan 70 prosentin mukaan. Tarkoittaako Sasi sitä? Ei, hänen mukaansa osinkoverotus on progressiivista, koska:

Pörssinoteerattu yhtiö maksaa tulostaan 26 prosenttia veroa ja sitten osingonsaaja maksaa vielä osingosta veroa. Näin yhtiön kautta saadun osinkotulon veroprosentti on 40,5 prosenttia.

Kimmo Sasin opin mukaan siis yhtiön maksama vero on ikään kuin osakkeenomistajan maksamaa veroa. Tätä kahden tykkänään eri tahon maksamaa verotusta hän nimittää progressiiviseksi. Näillä main lukija alkaa jo ymmärtää, miten ”kaikki verot ovat progressiivisia” – kysymys on vain käsitteen määrittelystä koskemaan mitä tahansa verotusmuotoa.

Koko vuodatuksen pihvi on kuitenkin arvonlisävero. Siitä on väännetty eduskunnassa ja verkkokeskusteluissa.

Tämä kyseinen verotuksen muoto kohdistuu vain kulutukseen eikä siten huomioi mitenkään ihmisten maksukykyä saati tasaa tuloeroja. Vai mitä sanoo Sasi…?

Kulutusveroihinkin on kuitenkin luotu progressiivinen rakenne. Tätä progressiivisuutta on viime vuosina vahvistettu. Välttämättömyystuotteiden, kuten ruuan ja lääkkeiden arvonlisävero, on alhaisempi, jotta niiden hankkimiseen kaikilla olisi varaa. Toisaalta ylellisyyskulutuksesta rangaistaan. Kalliiden suuripäästöisten autojen autovero on hyvin korkea.

Näin! Köyhät ostavat viidensadan euron kuukausituloillaan ihanan edullisia perunoita ja lääkkeitä, kun taas rikkaat panevat haisemaan rutkasti rujommin verotetuilla citymaastureillaan. Kimmo Sasi siis vahvistaa sen, minkä puoluejohtaja Jyrki Katainen oli tovia aiemmin Turun Sanomien kolumnissaan todennut kokoomuslaiseksi veroprogressioksi:

Välttämättömyyshyödykkeet, kuten ruoka, lääkkeet ja joukkoliikenne ovat verotettuina huomattavasti alennetuilla prosenteilla. Pienituloisen ostoksista suuri osa painottuu näihin kevyesti verotettuihin tuotteisiin. Siksi suurituloinen maksaa kulutuskoristaan isompaa veroprosenttia.

Logiikkahan on pettämätön. Pienituloisen kaikki rahat menevät välttämättömyystarvikkeisiin, kun taas vauraammalla väestönosalla on varaa hiukan tuhlatakin. Jokainen punaisia päin posottava Audi on kuin nelipyöräinen ilosanoma: katsokaa, köyhät, tästä maksetuilla veroilla teidänkin suojatiellä murtuneet luunne on kipsattu!

Uutispäivä Demarissa Kansallisen Kokoomuksen visio ”progressiivisesta arvonlisäverosta” noteerattiin. Lehden mukaan Suomen valtiovarainministeri oli kansanedustaja Pia Viitasen ahdistelemana selittänyt asiaa eduskunnan kyselytunnilla näin:

Sen nyt jokainen ymmärtää. Siellä on enemmän lääkkeitä, jotka ovat alemmalla verokannalla verotettuja. Siellä on ruokaa, joka on alemmalla verokannalla verotettua.

Sitten ovat vaikkapa moottoriveneet tai muut, jotka ovat sillä korkeammalla. Tai lenkkitossut tai muut, jotka ovat korkeammalla verokannalla verotettuja.

Tietysti on muistettava – aivan aluksi – että Kataisen sekä Sasinkin lyyrinen kuvaus työkyvyttömyyseläkerahojaan puoli-ilmaiseen apteekkiin kantavasta, Helsingin herroille kiitollisesta mökinmummosta ei ole aivan totuudenmukainen. Vaikka lääkkeillä on pienempi arvonlisävero kuin vaikkapa moottoriveneillä, Jyrki Katainen aivan omakätisesti nosti lääkeverotusta kahdeksasta yhdeksään prosenttiin kesällä 2010.

Toinen seikka on se, että edes Niklas Herlin ei osta päivittäin moottoriveneitä ja lenkkitossuja, vaan käy näillä kauppaa lähes yhtä harvakseltaan kuin kuka tahansa alemman keskiluokan kansalainen. Käytännössä verokertymä tulee pieni- ja keskituloisilta. Suuri osa Suomen kansasta ostaa talon, auton, kesämökin ja urheilujalkineet, vaikka pankissa ei olisikaan globaalin satamatekniikkayrityksen osakepottia.

Veroprosentti on kaikille sama, mutta veron osuus tuloista ei. Arvonlisävero on regressiivinen, sen on myöntänyt jo kapitalistinenkin tiedemies.

Kykypuolueen veroselitys olisi tuomittu kaikkialla toivottomaksi, ellei hätiin olisi rientänyt puolueen soturi, kansanedustaja Sampsa Kataja. Björn Wahlroosin nimissä hän kaunisteli Jyrki Kataisen moottorivenepuheita ja keksi kuin keksikin esimerkin, jonka avulla rikkaiden maksama arvonlisävero muuttuu progressiiviseksi.

Rikkaat ostavat merkkituotteita!

Ne ovat kalliimpia kuin halpahallituotteet!

Tai, kuten Kataja lausahti eduskunnassa 8. helmikuuta 2011 kello 14.01:

Mitä sitten tulee arvonlisäveron kohdentumiseen, kyllä se niin on, vaikka puhuttaisiin sitten ihan samasta tuotteesta, vaikka farkuista, että kun Björn Wahlroos menee tuonne Gantin myymälään ja ostaa ne 300 euron vaaleanpunaiset farkut, niin hän maksaa siihen päälle 69 euroa veroa. Kun kaupan myyjä menee Prismaan ja ostaa sieltä 30 euron farkut, niin hän maksaa siitä vajaa 7 euroa veroa. Wahlroos maksaa kyllä ihan samasta farkusta 61 euroa enemmän veroa. Tämä on ihan oikein. Verotus kohdistuu niin, että hyvätuloiset maksavat kuluttamastaan tuotteesta enemmän, ja mikä parasta, tuo vero kohdentuu ulkomailla tehtyyn työhön. Se mahdollistaa lopulta myös sen, että tuolla Prisman kassalla, (Puhemies: 2 minuuttia!) kun työn verotus kevenee, myöskin pystytään palkkaamaan lisää myyjiä ja työllisyys kasvaa.

Kuulitko, Björn! Et sitten käy Prismassa. Se on veronkiertoa.

Liputetut kakat ja muut pökäleet

Egyptissä on meneillään uudistusliike, Jemenissä ja Jordaniassa kuohuu. Amerikkalaiset ja Perussuomalaiset pitävät mitä tahansa länsimaisin asein tuettua diktatuuria parempana vaihtoehtona kuin demokratiaa. Jopa CNN:n Anderson Cooper mukiloidaan.

Mutta mitä sillä välin on tapahtunut Suomi-neidon helman alla? Katsotaanpa: