Kaasuputken vuosikatsaus 2012

Vuotta 2012 on jäljellä enää hiukan yli toista viikkoa , ellei sitten maailma lopu tänään, kuten luvattu on. Sitä odotellessa on hyvä heittäytyä nostalgiseksi ja tutkia, mitä viestimillä on ollut tarjottavanaan kuluneina kahtenatoista kuukautena.

Tammikuu

10.1. Guggenheim-museo Helsingille suuri mahdollisuus, 10.1.2012

  • Jan Vapaavuori perusteli satojen miljoonien rahareikää Helsingin kaupungin budjetissa vastaansanomattomalla ”miksi ei?” -argumentilla. ”Mitä meillä on menetettävänä?” Vapaavuori myös kysyy, mutta ei ilmeisesti tarkoita rahaa.

13.1. Tältä näyttää Henna Kalinainen lihoneena, kuvat jutussa

  • MTV3:n Viihdeuutiset alias toimittaja Jari Kupiainen julkaisi kuvat Henna Kalinaisesta. ”Edes 10 kiloa lihavampana ei Henna Kalinainen näytä pyöreältä vatsansa seudulta”, Kupiainen kirjoittaa silminnähden tuohtuneena 58-kiloisesta Kalinaisesta.

18.1. Kotiteollisuuden Hynynen järkyttyi Facebookista

  • Äijä järkyttyi.

19.1. Bolotowsky syyttää presidenttiehdokasta antisemitistisesta vihailmaisusta

  • Paavo Arhinmäki ehti kuukausikaupalla ennen Pertti Salolaista (ks. 1.12.) saamaan maailman helpoimman natsikortin. Koska Kaasuputki-blogilta se vielä jostain syystä toistaiseksi puuttuu, todettakoon tässä, että Israelin valtio harjoittaa apartheid-politiikkaa ja suorittaa etnistä puhdistusta lukuisilla valtaamillaan alueilla.

Halla-aho: Netissä kiertävä ”neekerinpiiskaushaastattelu” on toimittajan keksimä

  • Kansanedustaja Jussi Halla-ahon mediavaino alkoi jo vuonna 1991.

Helmikuu

7.2. Etelä-Afrikan poliisi nappasi valelaulaja-zombin

  • Suuressa maailmassa lähinnä naurettaisiin ”valelääkäreille”.

9.2. Arhinmäen vauva syntyi

  • Helmikuu 2012 oli suuri prinsessavauvakuukausi.

10.2. Timo T.A. Mikkonen ei ole kuollut – Nina kertoo syyn huhuun

  • Valelaulaja-zombi?

13.2. Naisten omituiset kuviot baareissa

  • Suomen Johan Bäckman, Henry Laasanen, kuvailee piinallisen tarkasti, millä kaikilla tavoilla hän on sietämätöntä kapakkaseuraa.

16.2. Henna Kalinaisella edessä raju laihdutus

  • Ks. 13.1.

22.2. Pertti Salovaara: Rakastan 21-vuotiasta Annaa!

  • Maailman leppoisin entinen radiotoimittaja, entinen kansanedustaja pelaa taskubiljardia ”papinkarkottimella”.

Nuorukainen vältti täpärästi karmean lumiturman – katso kuvat ennen ja jälkeen

  • Puhumattakaan siitä, että jos nuorukainen olisi odottanut vielä pari tuntia, hän olisi saattanut jäädä lumiauran alle tai ainakin saada lumilapiosta koivilleen.

23.2. Prinsesstårtorna är på väg att ta slut

  • Estelle huipensi prinsessavauvakuukauden. Uhkaava prinsessakakkupula syöksi Ruotsin kriisiin.

Maaliskuu

1.3. Presidentti Niinistöllä upea silinteri

  • Jari Kupiaisen mielestä Sauli Niinistön silinteri on isompi ja myös menee syvemmälle kuin yhdenkään presidentin tätä ennen.

Jenni Haukio ei peitellyt hymyään

  • Vastanimitetyn presidentin puoliso myös tanssi pöydillä, heitti pikkuhousunsa Teuvo Hakkaraiselle, oksensi äänestysuurnaan, sai kymmenentuhannen euron sakon kokaiinin hallussapidosta ja paiskasi television ikkunasta läpi.

12.3. Jammu-setä kuoli

  • Nettipalstoille laskeutui maansuru: ketä elämässään pettyneet ihmisrauniot nyt voisivat vihata saadakseen olonsa tuntumaan paremmalta?

16.3. Hakkarainen vastasi haastattelupyyntöön ytimekkäästi: Painu vi***un

  • Kolmen asteriskin vittu yllätti toimittajan.

Janne unohti syömisen

  • Janne unohti syömisen.

19.3. Hedmanien myrskyisä liitto päättyy

  • Taas.

21.3. Sepon kohtalo kuohuttaa katsojia – Salkkarit boikottiin

  • Seppoku. (s.) Fiktiivinen itsemurha, jota ei tehdä.

23.3. Löytö vessasta paljastaa Sport-fanien karmean pettymyksen

  • Valokuva Vaasan Sportin fanihuivista urinaalissa on vahva kandidaatti vuoden turhimman uutisen tittelin saajaksi.

28.3. Munatilanne nyt: Kädestä suuhun

  • Munauutisten supervuosi jatkui.

31.3. Juha Föhr: ”Minullakin on ollut naisihastuksia”

  • Homot vie meidän naiset.

Huhtikuu

2.4. Siperian turmakone lensi aikaisemmin Etelä-Savossa

  • Siperiassa, Tjumenissa menehtyi kolmekymmentä ihmistä. Jos eteläsavolaiset olisivat yhä olleet kyydissä, Savonlinnassa olisi nyt suruliputus. Ks. myös 22.2.

8.4. Juna ajoi miehen käteen 160 km/h Helsingissä keskiyöllä

  • Toivottavasti kädessä ei ollut muna. Ks. 28.3.

11.4. Neumann ja 20 vuotta nuorempi Anna: Ero

  • Kyseinen suhde kesti viikon. VIIKON.

17.4. Jenni ja Victoria kuin kaksi marjaa hiuskoristeissaan

  • MTV3 kieltäytyi kuitenkin täsmentämästä, mikä marja heille tuli mieleen Victoriasta ja mikä Jenni Haukiosta.

19.4. Poliisi: Arto Merisalo katosi

Arto Merisalo on jo vankilassa

  • Tampereen entinen kaupunginjohtaja Pekka Paavola ei ikinä älynnyt, että paras tapa paeta etsintäkuulutusta on mennä vankilaan.

21.4. Chisu ja Madonna ovat häkellyttävän samannäköisiä

  • Molemmat ovat naisia, joten heillä on samankaltaisia ruumiinosia. Lisäksi molemmilla on yhtä monta raajaa.

30.4. Vihreät esittävät Guggenheim-hankkeen hylkäämistä

  • Vaadittuaan ensin sinnikkäästi Guggenheim-museota Helsinkiin Vihreät – De Gröna päättivät olla riskeeraamatta syksyn kuntavaaleja ja käänsivät kelkkansa. Puolueen tämänhetkinen historiantulkinta on se, etteivät Vihreät ole koskaan kannattaneet Guggenheim-hanketta.

Toukokuu

3.5. Apulanta tyrmää jääkiekon MM-liput

  • Toukokuu alkoi vahvasti vuonna 2012.

7.5. Mies laittoi kännykän taskuunsa, mutta puhelin katosi – Tuntematon vastasi ja sitten puhelin sulkeutui

8.5. Poliisi löysi Auerin kirjeestä kummallisia goottikuvioita

  • Myöhemmin poliisi pidätti kymmenentuhatta alaselkätatuoinnin ottanutta naista epäiltynä murhahankkeista.

9.5. Alle vuoden liitto – Jippu hakee avioeroa

  • Jippu on yhden hengen Vain elämää.

17.5. Alexander Stubb palkitsi Leijona-sankarin: En sentään pussannut

  • NO HOMO.

24.5. Lasten yliajot: Tutkinnassa takapakkia

  • Vuoden 2012 harkituin kielikuva.

10 000 naista kellistänyt suomalaislaulaja myöntää: Laulan panemisen takia!

  • Jos Tauski ja Jippu eivät ole muka Vain elämää -sarjan seuraavalla kaudella, jossakin on tehty virhe.

28.5. ”Karmea homma”

  • ”Osa elää elämäänsä verkossa, eikä reaalimaailmassa. Eihän se ole terveellistä roikkua tuntitolkulla noissa välineissä”, Timo Soini motkottaa. Hommaforumilla tuijotellaan lattialistoja ja yritetään vihellellä huomiota herättämättömästi.

31.5. Vesa Keskiselle taas morsian Ghanasta

  • Siemen kytee.

Kesäkuu

3.6. Rihanna bongattiin taviksen näköisenä!

  • Tavis kosti pukeutumalla Rihannaksi.

5.6. Nyt ei ole siloteltu – tässä tulee vaha-Niinistö

  • Sauli Niinistö olisi ihanteellinen kansanjohtaja jossakin ikonoklastisessa kulttuurissa: hänestä on ilmeisen mahdotonta saada hyvää kuvaa.

11.6. Jussi Halla-aho vähättelee KKO:n tuomiota (IS 11.6.)

  • Vainoharhaisen lainsäätäjän mukaan Suomi olisi parempi paikka, jos lakia ei noudatettaisi.

14.6. Jenni Haukio ihastutti nuorekkaassa asussa – katso

  • MTV3:n mukaan 64-vuotiaan Sauli Niinistön vaimoa ei tietäisi 35-vuotiaaksi, ellei hän pukeutuisi kuin teinipissis.

20.6. Seiska: Jipun miesystävä vankilaan

  • Jipulla varustetun Vain elämää -sarjan aitousprosentti olisi vähintään kolmesataamiljoonaa.

21.6. Henna Peltonen: Sikiö näyttää ihan Tauskilta!

  • Rosemaryn painajainen.

26.6. Juhannustansseista kiihkeä homokeskustelu netissä

  • Kesän järjettömin kohu olisi kaivannut suolakseen vielä tätä, vajaa puoli vuotta myöhemmin annettua haastatteluvastausta: ”Minun kulttuurissani Ecuadorissa miehet tanssivat naisten kanssa. Olen aina tottunut tanssimaan naisten kanssa.”

30.6. Miljonääriperijä joutui luonnonvoimien armoille

  • ”Mutta viimeisin päälle laittautunut Tamara ei voinut hallita kuitenkaan luonnonvoimia, sillä reipas tuulenpuuska tarttui hänen siloiseen tukkaansa.”

Heinäkuu

3.7. Kuopiossa ei ole tänään ollut 99 astetta pakkasta

  • Kesä 2012 oli silti koleahko.

9.7. Festareista jättisotku: Jälki muistutti Raatteen tietä!

  • Tunnetusti Raatteen tien mottitaistelut jättivät neitseelliseen kainuulaisluontoon viinihanapakkauksia, käytettyjä kondomeja, oluttölkkejä, muovi- ja lasipulloja, kännyköitä, rikkoutuneita aurinkolaseja ja Kapasiteettiyksikkö-yhtyeen keikkapakusta unohdetun Uniikin.

11.7. Helsinki on uusi Berliini

  • Helsingin Kalliossa asuva ryhmä media-alan yrittäjiä ja sinivihreitä paikallispoliitikkoja luuli itseään kansaksi ja Karhupuistosta Haapaniemenkadulle ulottuvaa Viidettä linjaa Helsingiksi. Tätä he kutsuivat väärentämättömässä AKS:n hengessä ”uudeksi Berliiniksi”.

13.7. 45-vuotias Keskinen: Kuntoni on kuin viriilillä oriilla

  • ”Sperma kerätään hyppyyttämällä oritta tätä tarkoitusta varten rakennetun pukin päälle.” (Wikipedia)

30.7. Niinistö kiireisenä Merimieskirkossa: söi vain puolet pullasta

Niinistön pulla hävisi merimieskirkon pianon päältä

  • Viidensadan vuoden kuluttua muumioitunut pullanpuolikas on suosittu pyhiinvaelluskohde.

Jenni Haukio ihastutti sporttilookissa

  • MTV3 ei huomannut, että kaikilla oli samanlaiset verkkarit.

31.7. Ystävä puolustaa: Kristen ei harrastanut seksiä Rupertin kanssa

  • Kesän toiseksi turhin skandaali, jossa oikeasti kiinnostavaa oli vain Kristen Stewartin kanssa epäseksiä harrastaneen Rupert Sandersin vaimo, Liberty, ja tämän veli, Leopold, jolle asia jostain syystä kuului.

Elokuu

1.8. Laittoiko joku tahallaan muoviämpärit liian lähelle yleisten saunojen kiuasta?

  • Poliisi tutkii asiaa. Kuluneena vuonna poliisi on tutkinut todella monta asiaa.

2.8. Hakkarainen kiistää lemmenyön pornotähden kanssa

  • Teuvo Hakkarainen ei antanut kyytiä naiselle, johon hänellä on hivenen samanlainen suhde kuin Kristen Stewartilla oli Rupert Sandersiin.

11.8. Lady Gagan 57-vuotias äiti on näyttävä nainen

  • Päivää myöhemmin hän esiintyi Helsingin Olympiastadionilla.

15.8. Ratsastaa Mannerheimillä

  • Raimo Ilaskivi ratsasti Mannerheimilla.

16.8. Vettenterä myönsi poliisille esiintyneensä itse Enkeli-Elisan isänä [HS]

  • Minttu Vettenterä olisi voinut olla Suomen E. L. James, mutta fanifiktiota on paha tehdä omasta tuotannosta.

17.8. Kansanedustaja vertasi Mannerheim-näyttelijää kansanmurhaajaan: ”Johtuu varmaan univormusta”

  • Olli Immoselle (ps.) tuli Mannerheimista mieleen kansanmurhaaja.

19.8. Perheenäiti teki yllättävän ällöttävän löydön

  • Perheen ruokaan oli vähällä lipsahtaa lihaa. Uhkaava vaara torjuttiin siirtymällä lihapulliin, jotka tehdään pelkistä teurasjätteistä ja tärkkelyksestä.

29.8. Kokoomusnuoret mukana kannattamassa Romneyn valintaa Floridassa [HS]

  • Joukko libertaaritenavia matkusti Floridaan masturboimaan.

Syyskuu

5.9. Putin johtaa uhanalaiset kurjet muuttomatkalle

  • Rauhanmies Vladimir Putin takoi kurjet auroiksi.

7.9. Immonen haluaa Karjalan takaisin ja selvyyden vanhoille myyntiväitteille

  • Suomi suomalaisille! Muukalaisvastainen ja maahanmuuttokriittinen Olli Immonen (ps.) haluaisi palauttaa karjalaiset takaisin sinne, mistä he kepulikonstein aikoinaan ”pakenivat” tänne.

Henna ja vauva voivat hyvin: ”Ihan Tauskin näköinen”

  • Lapsiparka.

11.9. Niinistön nettikampanja närkästyttää nuoria

  • Presidentin johtama työryhmä kokosi nipun alentuvia neuvoja, joilla on tarkoitus estää niiden ihmisten syrjäytyminen, jotka eivät ole missään syrjäytymisvaarassa. Jo osattomiksi tuomittuja presidentti ja hänen porvariystävänsä eivät missään tapauksessa edes halua auttaa. Jostain syystä tämä tieto oli uutinen joillekin vasemmistoälyköille.

12.9. BB-talo viime yönä: Anne imi Markuksen persvakoa, Jouko sai erektion!

  • Ohjelma on huomattavasti tylsempi kuin siitä kertovat otsikot, joten sitä ei kannata katsoa.

14.9. Unelmat todeksi!

  • ”Dreamdon tavoitteena on menestyä kansainvälisesti, mutta käyttäjämäärää suurempi merkitys on Vilénin mukaan toteutuneilla unelmilla.” Yksi tällainen toteutunut unelma voisi olla muutaman sadantuhannen euron puliveivaaminen joltakin idioottirahastolta tai maakuntakorkeakoululta startup-yrittäjyyden ja IT-kuplan nimissä.

25.9. Trollihenkilö kiusaa perussuomalaisia

  • Sakarias Lehtomäki ei sinänsä aivan tavattoman paljon eroa todellisista persuehdokkaista. Ks. 26.9.

26.9. Uusin kohu jurppii Timo Soinia: ”Taas käytetään tätä puolueen leimaamiseksi”

  • Ks. 25.9.

27.9. Positiivinen ihminen elää pitempään ja tienaa paremmin

  • Ikään kuin positiiviset ihmiset eivät olisi muutenkin sietämättömiä.

Lokakuu

1.10. Tauski Peltonen veti katastrofikeikan puolialasti – kuva!

  • Tauski oli niin kännissä, että oksennuskin tuli nauhalta.

3.10. Tuuri: Kuuntele mitä Frederik laulaa Vesan korvaan

  • Otsikon imperatiivimuotoilu antaa ymmärtää, että näin olisi välttämättä tehtävä. Ei ole.

7.10. Matti Apunen: ”Kivat juhlat”

  • Suomen rikkain mies täytti 60, kutsui muita eliitin edustajia suljettuihin bileisiin nizzalaiseen loistohotelliin. ”En oikeastaan sen enempää halua kommentoida”, totesi Matti Apunen vaisusti. Itse asiassa epäilyttävän vaisusti. Kenties juhlissa oli ollut jokin nolo välikohtaus. Ehkä pohatat olivat raahanneet kutsuille prostituoidun? Emmekä nyt siis tarkoita Matti Apusta.

8.10. Per Looksista syytetty vihreä poliitikko: ”Ei aavistustakaan tekijästä”

  • Sittemmin Erkki Perälä sai liki tuhat ääntä kuntavaaleissa. Ei siis väliä, mistä syytetään ja millä perusteella, kunhan se tehdään äänekkäästi ja nimi mainiten.

16.10. Oikaisu: Arhinmäki meinasi saada turpiinsa yli 20 vuotta sitten

  • Paavo ennen ja nyt, osa 1.

19.10. Paavo Arhinmäen tyyli täysin uusiksi 12 vuodessa – katso kuva vuodelta 2000

  • Paavo ennen ja nyt, osa 2.

23.10. Teuvo Hakkarainen teki tutkintapyynnön Seiska-lehdestä

  • Viitasaarelaisedustaja kehotti poliisia lukemaan Seiskaa työajalla.

26.10. Ehdokas julisti teloitustuomion

  • Perussuomalaisehdokas Savonlinnasta vaati Suomen poliittisen johdon tappamista sekä pääministerin aivan erityistä kiduttamista. ”Median ajojahtia”, tuumaavat persutoverit. Suhteessaan poliittisesti motivoituneeseen väkivaltaan Perussuomalaiset rp. on aivan ehdottomasti Suomen kaksinaamaisin puolue. Voi vain kauhulla ajatella, miten eeppinen paskamyrsky koko pohjoisen pallonpuoliskon yllä riehuisi, jos Hommaforum kuulisi joskus maahanmuuttajan tai vasemmistopoliitikon käyttävän sadasosaakaan perussuomalaisesta raivoretoriikasta.

29.10. Kemin ääniharava ei kainostele mielipiteitään, vaan ampuu täysillä

  • … Niin kuin tämä idiootti. Tosin jos on pakko valita vaaliteemoja, joiden ajaminen ei edellytä minkäänlaista voiman- tai järjenkäyttöä, maahanmuuttokriittisyys lienee helpoimmasta päästä. Luultavasti vain ufohyökkäyksen torjuminen on vaivattomammin toteutettavissa.

Marraskuu

7.11. Kalsareissa riehunut huippufilosofi Pekka Himanen putkaan: ”Käytös erittäin sekavaa”

  • Uutisen mukaan ”filosofi ei pystynyt muodostamaan ymmärrettäviä lauseita”, mikä yllätti jälleen kerran vain Juha Miedon.

Hesburgerin miesten vessassa ei ole ovea

  • Jyväskylässä maansuru.

10.11. Tältä kuulosti 55 tunnin juontaminen putkeen – kuuntele koko Nenämaraton Areenassa

  • Verohallinto: ”Yle-vero on 0,68 % henkilön ansio- ja pääomatulojen määrästä, kuitenkin enintään 140 euroa vuodessa. Henkilöasiakkaat eivät maksa Yle-veroa, jos veron määrä on vähemmän kuin 50 euroa.” Mutta aivan varmasti kansalaiset voisivat sitoutua muutamia kymmeniä senttejä isompaan veroon, mikäli kohonneilla maksuilla katettaisiin Nenäpäivä-keräyksen tuotot (2,2 miljoonaa euroa) eikä koko sietämätöntä tempausta enää ikinä mainittaisi valtakunnanverkossa.

12.11. Mikä ratkaisi Sodankylän liikuntahallin nimikilpailun voiton?

  • Vastaus: järki.

16.11. Ilta-Sanomat syyttää Iltalehteä Historia-teemalehden brändin kopioinnista

  • ”Nää on meijän veteraanit!”

22.11. Halla-aho: Porsastelijat ulos Suomesta

  • Kansanedustaja Jussi Halla-aho esitti toiveen, joka toteutuu lähes päivittäin. Tallinnan autolautat ovat siitä erinomainen todiste.

26.11. EK:lta nolo lipsahdus: ”Häkämies toimitusjohtajana jo syyskuun alussa”

  • Elinkeinoelämän keskusliitto oli historiansa ainoan kerran avoin ja rehellinen, mutta perui äkkiä puheensa.

Kaksoisolentokisa: Ilari-vauva on kuin Jari Tervo!

  • Hennan vauva sen sijaan on kuin Tauski. Ks. 7.9.

Joulukuu

1.12. Natsien metsästäjät hermostuivat Pertti Salolaisen puheista

  • Antisemitismi on siitä mukava taiteenlaji, että sitä on käytännössä mahdotonta olla harjoittamatta. Juutalaisten kansanmurhan uhrien kannalta asia on tietenkin sikäli murheellinen, että natsikortin jatkuva tempominen kutistaa koko holokaustin pelkäksi nettiraivoksi. Ks. 19.1.

6.12. Twiittaajat sekosivat – Julkkikset haukkuvat ja kehuvat ronskisti Linnan juhlijoita

  • #nettiraivo

7.12. Arhinmäkeä odotettiin vähävaraisten juhlaan: Kukaan ei kertonut ministerille

  • Ei ollut sielläkään.

12.12. Vuoden 2012 Trolli-Finlandian saa valtiotieteiden tohtori, dosentti Johan Bäckmanin synnyttämä julkisuus- ja mediaoperaatio

  • Dosentti Bäckman vei suomalaismediaa niin kuin halusi, joten suotakoon hänelle tämä kunnia. Liekö dosentin laiskuudesta kyse vai mistä, mutta voittouutinen ei ole vielä ylittänyt euraasialaismedioiden uutiskynnystä.

15.12. Ironian sukupolvi uskoo nyt aitouteen [HS]

  • Toimittajan näkemys ”aitouden” noususta on helposti todennettavissa esimerkiksi tämän vuosikatsauksen otsikoita selailemalla.

20.12. Ruotsalaiset hevosenkieltäjät valtaavat alaa Facebookissa

  • Hevosia ei ole.

21.12. Karijokelaiset saivat munan seisomaan

  • Maailma loppui munavitsiin.

Muista myös vuoden 2011 vuosikatsaus!

Joulun hittilevy yllätti kansan

Mä nostan turvaistuimen jo autostani pois
mut vielä tuntuu niin kuin lapsi siinä ois.
Sä kasvat isoksi, mun seuraajaksi vartut,
silmäkulmaa pyyhin, kun autonrattiin tartut.

Sut vein mä aina harrastuksiin, päiväkotiin,
se johti aatokseni vaariin, sekä sotiin.
Ukki kärsi kaiken vapautemme tähden,
siks’ kiitollisna taas valtatielle lähden.

Jarmo Ylä-Vanttajan debyyttilevy, Pikavuoro, on kohonnut haastamaan äänitelistojen ykkösenä toistaiseksi viipyilevän Vain elämää -kokoelman. Sukupolvien ketjusta, kasvusta pojasta mieheksi sekä isoisiemme sodassa antamasta uhrista koskettavasti kertova folkhenkinen iskelmärocklevy möi kultaa alle viikossa ilmestymisestään.

Valitettavasti levy-yhtiöstä ei saatu videota tai edes Spotify-linkkiä teokseen, joten näytämme sen sijaan äskettäin 25 vuotta täyttäneen hittikappaleen 80-luvulta:

Viimeinen joulu

Ylihuomenna on maailmanloppu, jos voimme luottaa mayaintiaaneihin. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa suhtautuu ennustukseen epäillen, samoin Didrichsenin museo. Tiede-lehti kertoo, että maailmanloppua povannut kalenterikin on vain yksi versio – alkuperäisemmässä allakassa maailmalle on annettu vielä 7000 vuotta jatkoaikaa.

Mutta MIKÄLI maailma sittenkin sattuisi loppumaan perjantaina, viime joulu jää viimeiseksi jouluksi. Sen kunniaksi on kuunneltava muutama variantti Wham!-klassikosta Last Christmas.

Aloitetaan originaalilla. George Michael ja tyyppi, jonka nimeä kukaan ei koskaan muista, levyttivät biisinsä vuonna 1984. Se muuttui oitis superhitiksi.

Ihmiskunnan historian juustoisin versio biisistä ei silti ole Georgios Kyriacos Panayiotoun alkuperäinen, vaan Celtic Thunderin teos:

Eurodance-poppoo Cascada pani biisiin vähän vauhtia…

… ja Crazy Frog spiidiä:

Itse asiassa kappaleesta on olemassa miljoonittain tulkintoja. Täällä kylmässä kotimaassamme teoksen on levyttänyt Suomen George Michael, Timo T. A. Mikkonen, luovasti nimellä Joulusydän. Teoksesta ei valitettavasti ole tarjolla kunnon videota.

Alla olevaan Spotify-listaan on vielä koottu muutamia viimejouluja. Kyllä tämän jälkeen koko planeetta on valmis maailmanloppuun.

Valokuvataiteen vahva tuleminen

Valokuvataiteessa ei enää kumarrella nuhjuista 1970-luvun mustavalkoestetiikkaa, vaan pureudutaan 2010-luvun ajankohtaisiin kipukohtiin. Kohubloggaaja Jami Järvinen on ystävällisesti luovuttanut Kaasuputki-blogille muutamia juhlittuja otoksiaan, jotka etevästi osoittavat tason, jossa tämän hetken fotogeeninen kuvailmaisu on.

”Minulle valokuvaus on kuin suljinaukon runoutta”, Järvinen kertoo kokoelmastaan, jonka hän kuvasi melko lyhyessä ajassa kännykällä.

1. Untitled. (2012)

”Nimetön teos huokuu arkaaista loistoa. Kuin säilä valonsäde lävistää pinnan.” – Pohjalainen

2. Kontula, State of Mind. (2012)

”Teosten poliittisuus shokeeraa.” – Uusi Suomi

3. Broken. (2012)

”Yritin ymmärtää, miksi Järvinen on sijoittanut kuvan 90 asteen kulmaan, mutta nyrjäytin niskani.” – Turun Sanomat

4. The Line. (2012)

”Vahvaa, vahvaa yhteiskunnallisuutta!” – Kansan Uutiset

5. Metropolis. (2012)

”Abstarktit muodot tanssivat sfäärien äänetöntä balettia. Aikamme renessanssitaiteilijan mestariteos puhuttelee kotonakin.” – Me Naiset

LISÄYS 19.12. klo 1.06: Kyseessä on huumorimielessä tehty blogimerkintä, eräänlainen digitaalinen kainalopieru. Tarkoituksena ei ole pilkata 1970-luvun valokuvataidetta.

Kaasuputki Zeitgeistin paluu

Kalenterivuoden hiipiessä kohti loppuaan on oivallinen tilaisuus tutkia tilastoja ja laatia niistä niin sanottua datajournalismia. Kaasuputki-blogin statistiikka on monin tavoin mielenkiintoista, vaikka eihän siitä mitään irti saa. Seuraavat paljastukset perustuvat siis aikavälillä 1.1.–17.12.2012 kerättyyn tietoon.

Viidenkymmenen suosituimman hakusanan lista kertoo, että Öisinajattelija kiinnostaa kansalaisia edelleen huomattavasti enemmän kuin seksivideot. Verrattuna viimevuotiseen listaan ironiatoimittaja Virpi Salmen tähti on lievässä laskussa ja Arto Länsman ynnä Wille Rydman kokonaan kisasta pois. Vuoden 2012 kohukeskustelijan, Pantterin puremista tutun Emilia Kukkalan katoaminen viidenkymmenen haetuimman kärjestä hämmästyttää. Salaliittojournalismiin erikoistuneen Verkkomedian päätoimittaja Janus Putkonen sitä vastoin surffaa trendin aallonharjalla.

Yllättäjänä voidaan pitää hakutermiä ”turpaan saatana”.

  1. kaasuputki
  2. kansan uutiset
  3. pentti stranius
  4. jami järvinen
  5. seksivideot
  6. janus putkonen
  7. kaasuputki blogi
  8. virpi salmi
  9. stranius pentti osoite
  10. milano
  11. turpaan saatana
  12. balotelli
  13. elisa rimaila
  14. erkki nysten
  15. päivi räsänen
  16. sisupuukko
  17. carl danhammer
  18. markku liikamaa
  19. kansanuutiset blogit
  20. kari uusikylä
  21. kaikkien aikojen järjettömin keskustelu
  22. päätalon matkassa
  23. kansanuutiset
  24. mikael pentikäinen
  25. länkipohja
  26. robin langenskiöld
  27. ku
  28. stranius pentti
  29. kadonnut symboli
  30. stranius pentti lieksa
  31. lapuan liike
  32. guggenheim helsinki
  33. olympiaseikkailu
  34. safkaa parempaa arkiruokaa
  35. ultra bra hakaniemi vappu
  36. inna latiseva
  37. olli immonen
  38. hanna-leena hemming
  39. wanha jokela
  40. futisforum2
  41. johan bäckman
  42. anni sinnemäki
  43. teuvo hakkarainen
  44. aarno laitinen
  45. öisinajattelija
  46. kimmo elomaa
  47. milanon tuomiokirkko
  48. helena eronen
  49. pahkasika
  50. pilakuva

Blogiin vuoden mittaan tehdystä noin kahdestasadastatuhannesta käynnistä hiukan alle puolet on Helsingistä. Lähemmäs kahtakymmentätuhatta käyntiä tuli Tampereelta, kymmenentuhatta Turusta. Espoo, Oulu, Jyväskylä, Vantaa, Lahti, Joensuu, Pori, Kuopio, Hämeenlinna… Ulkomailla Kaasuputki kiinnosti erityisesti Tukholmassa, Berliinissä, Lontoossa ja Malagalla.

Kaksi kolmesta blogivierailijasta käytti Windows-tietokonetta. Mobiililaitteiden puolella täysin ylivoimaisesti suosituimmat olivat Applen iPhone ja iPad.

Koska mikään ei sano ”Teuvo Hakkarainen” niin kuin Hel-Looksista karanneet stadilaishipsterit Siltasessa, Tulvan blogissa tullaan samaan johtopäätökseen kuin Riikka Henttosen kommenteissa: We Love Helsinki on entisten ja nykyisten Kallion lukiolaisten keskuuteen ujuttautunut Perussuomalaisten viides kolonna, jonka salakavala aie on tuhota taistelu sukupuolineutraalin kaupunkiympäristön puolesta sisältä päin.

Kaikkien aikojen järjettömin keskustelu (26.6.2012)

Luetuin artikkeli ei ole mikään jymy-yllätys. We Love Helsingin juhannustanssit keräsivät 50–60 tuhatta lukijaa. Kauas jälkeen jäivät kymppikerholaiset:

Valitettavasti minkäänlainen järkevä asenne ei läpäise kohu- ja performanssikuplaa. Kun pitäisi pystyä vastustamaan tympeää ulkomaalaispelkoa, rasismia ja yleistä ennakkoluuloihin perustuvaa syrjintää, kaikki kompastuvat sanoihin. Puhutaan natseista ja hihamerkeistä tai Turun Sanomien toimittajista, kun pitäisi puhua kaikesta muusta.

Natsiperformanssin varjossa (17.4.2012)

Kuten eräästä tamperelaispizzeriasta muistamme, uutisoinnin niukkuus ei ole mikään este Suomen johtavalle rasistifoorumille. Johtopäätökset tehdään täysin siltä pohjalta, että ”hyvä kun kuoli” ja ”varmasti oli oma vika”.

Mitäs kuoli, oma vika (31.1.2012)

Don’t Cry For No Hipster

Marraskuun puolivälissä ei kukaan osannut odottaa, että kyseessä olisi aivan vakavissaan aloitettu kampanja.

Marraskuun puolivälissä ei voinut kuin kysyä, onko Suomi palannut yhtenäiskulttuurin aikaan.

Sanomatalon hengitysilmassa on salamyhkäisiä itiöitä, jotka ujuttautuvat keskushermostoon ja saavat aikaan pakonomaista tarvetta olettaa aistivansa muutoksia Zeitgeistissa. Ehkä Ilkka Malmberg toi kyseisen sienen taloon – eeppisen journalismin mestari kun tunnetaan ennen kaikkea Suuren Kansallisen Tarinan väsymättömänä uudelleenkertojana.

Mitä vanhat edellä, sitä nuoret perässä. Lauantaina 15.12. toimittaja Jussi Pullinen dekonstruoi jo toista kertaa tänä talvena kolmenkympinkriisiään olettamalla, että hänen Facebook-ystäviensä yllättävä vakavoituminen Vain elämää -levymainoksen äärellä kertoo yhtään mitään yhtään mistään, ja kaikkein vähimmin kansakunnan tilasta:

Kansaa yhdistivät kyyneleet: Yli 900 000 suomalaista katsoi televisiosta, kuinka laulajat Kaija Koo, Cheek ja Jonne Aaron esittivät artistien uraa nostalgisoivassa Vain elämää -sarjassa Katri Helenan kappaleita. Facebookin perusteella valtaosa heistä vollotti. Kaikkein yllättynein olin siitä, että kyynelehtijöiden joukossa vilahteli paatuneita nokkelikkoja, Punavuoren ja Kallion kulttuurin kasvattamia ironian puoliammattilaisia.

Ugrilaisten kanta-astujiemme synkässä muinaisuudessa, kun sotavuosien karaisemaan tanssilavakulttuuriin alkoi ilmestyä repeämiä ja kansalaiset ryhtyivät kuuntelemaan musiikkia, jossa keskeinen instrumentti oli ”mekaaninen äänensärkijä, jolla syntyy räkäinen, kätkättävä ääni”, monet Olavi Virran, tikkuviinan ja jemmapullojen veteraanit murahtelivat raggariteineille, että kyllä tekin sitten vartuttuanne alatte ymmärtää tangotaiteen päälle.

He olivat oikeassa, vaikka aivan näin ei käynyt. Samaan virtaan ei voi astua kahdesti, Virtaankaan.

Rokkikansa ei vaihtanut tangoon, vaan heidän oma musiikkinsa kesyyntyi. Ei ole mitenkään sattumaa, että Vain elämää -sarjan krokotiilinkyyneleet pulppusivat enimmäkseen rock- ja pop-muusikoiden silmistä. Klassista tanssilavaperinnettä sarjassa edustivat vain tangokuningas Jari Sillanpää ja Tohmajärven Edith Piaf, Katri Helena. Kaikki muut ammensivat enemmän tai vähemmän niskuroivasta populaarimusiikkiperinteestä.

Helsingin Sanomain esseessä tämä kehityskaari kapinasta seesteisyyteen nähdään maailmojen muuttumisena. Historia loppui toimittajan 30-vuotissynttäreillä. Hän kysyy:

Mitä oikein tapahtui? Oliko kirkasotsaisten startup-yrittäjien ja iloisten Idols-nuorten esiintymisissä vilahdellut uusi aitous todella valloittanut koko Suomen?

Startup-yrittäjien? Idols-nuorten? Aitous? Ei, Pullinen, mitään ei tapahtunut. Sinä ja Facebook-ystäväsi vain aloitte kyllästyä isänmurhaan. Se on aivan luonnollista, vaikkakin lienet ainoa koko maailmankaikkeudessa, joka käyttää startup-yrittäjiä esimerkkinä aitoudesta.

Pohjalla muhii omituinen ajatus siitä, että kirjoittaja on todistanut jotain ainutkertaista momentumia.

Olen itse 30-vuotias ja kasvanut pop-kulttuurissa, jota on tapana sanoa kaikkien aikojen ironisimmaksi.

Kukahan näin sanoo? Eivätkö tämän päivän 30-vuotiaat ole perehtyneet lainkaan vaikkapa syntymävuotensa runsaaseen ja verrattomasti nykyistä vivahteikkaampaan ironiakulttuuriin? Monty Python -ryhmä oli edelleen aktiivinen. Brianin elämä -elokuva valmistui vuonna 1979, Elämän tarkoitus 1983. Narisevan kuivaa sarkasmia annosteltiin Kyllä, herra ministerissä vuosina 1980–1984, kun taas poliittisesti epäkorrektia huumoria tarjosivat Sylkiäiset (1984–1996), Kenny Everett (1981–1988) ja Maanalainen armeija iskee jälleen (1982–1992). Yhdysvalloissa ZuckerAbrahamsZucker-tiimi teki hittikomediansa Hei, me lennetään vuonna 1980 ja Police Squad! -tv-sarjan vuonna 1982. Steve Martin, Eddie Murphy ja kaikkien lavakoomikkojen kuningas, Bill Hicks, huipensivat uransa 1980-luvulla. Helkkari, lista on loputon. Oliko tissihuumorimies Benny Hill aidon tunteen suurlähettiläs vilpittömyyden planeetalta?

Useimmat 70- ja 80-luvun huumorituotteet näytettiin melko tuoreeltaan myös Suomessa ja niille naurettiin Pahkasika-lehden takaa, Sleepy Sleepersiä kuunnellen.

Pullinen tietysti poimii ironiaväitteensä tueksi taas tutut nimet televisiosta – Simpsonit, South Park ja Conan O’Brien – ja pyrkii näillä osoittamaan, ”ettei mikään ole vakavaa eikä varsinkaan aitoa” näinä katalina aikoina.

Jos nyt sivuutamme järjettömän väitteen, että ironian keinoin ei voisi sanoa tai kokea mitään ”vakavaa tai varsinkaan aitoa”, ja keskitymme yksinomaan ironian hirmuvallasta esitettyihin todistuskappaleisiin South Park (1997–), Late Night With Conan O’Brien (1993–2009) ja Simpsonit (1989–), huomaamme, että lauantaiesseisti sivuuttaa täsmälleen samalle aikajanalle asettuvat kassahitit, kuten Steven Spielbergin Schindlerin lista (1993), James Cameronin Terminator 2 (1992) ja Titanic (1997), jostain Peter Jacksonin Sormusten herra -trilogiasta (2001–2003) puhumattakaan.

Aki Kaurismäki sai suurimmat hittinsä sekä Suomessa että kansainvälisesti Suomi-trilogiallaan (Kauas pilvet karkaavat, 1996, Mies vailla menneisyyttä, 2002, Laitakaupungin valot, 2006). Tunsiko Jussi Pullinen todellakin sydämessään ironian syviä viiltoja kuunnellessaan Annikki Tähteä laulamassa Muistatko Monrepos’n?

Television puolella HBO aloitti vahvaan autenttisuuteen perustuvien draamasarjojen tuottamisen yli viisitoista vuotta sitten: Kylmä rinki (1997–2003) oli visuaalisesti realistinen, karu, vakava, pateettinen ja pahimmillaan bamsemaisen naiivi vankila- ja ihmiskuvaus keskellä Jussi Pullisen kuvailemaa ironiaterroria. Saman tuotantoyhtiön Sopranos (1999–2007), Mullan alla (2001–2005) ja Deadwood (2004–2006) näytettiin kaikki Suomenkin televisiossa. AMC:n tuottama Mad Men (2007–) sai vihreimmänkin feministin aivan aidosti innostumaan kyynisestä sovinismista.

Dokumenttielokuvaan erikoistunut festivaali, DocPoint, perustettiin vuonna 2001. Ironisesti?

Ja mitäpä tosi-tv on muuta kuin aitoussimulaatio? Buumin aloitti Selviytyjien ensimmäinen tuotantokausi – vuonna 2000. Sen jälkeen maailman kaikki kansat ovat ilman pienintäkään naurunryppyä jännittäneet, saisiko ongelmanuorten auttamiselle elämänsä omistanut Rupert Boneham sittenkin miljoonansa jotenkin. (Sai.)

American Idol -ohjelma debytoi kesäkuussa 2002. Idols-kyyneleitä tuskin siis voi pitää järin uutena ilmiönä. Tulkoon muuten mainituksi, että Vain elämää -tähti Katri Helena on myös aikoinaan ollut kykykisavoittaja.

Samana Idols-vuonna 2002 kymmenen maailmanlaajuisesti suosituimman elokuvan listalla oli vain kaksi komediaa, joista vain toinen edes etäisesti flirttaili sarkastisten populaarikulttuurireferenssien kanssa.

Esimerkkejä voisi luetella loputtomiin. Voisi melkein arvella, että ”aidot tunteet” olisivat olleet hip ja pop jo ennen kuin Jonne Aaron sai sormuksen Neumannilta.

Verrattuaan kyynelehtivää Facebook-yleisöä Simpsoneita katsoviin nihilisteihin Pullinen vetoaa auktoriteettiin. Apulaisprofessori Christy Wampole Princetonin yliopistosta on nimittäin, ehkä jostain arvovaltaisesta tutkimuksesta ammentamillaan huomioilla, tuominnut ”ironisen elämäntavan” kestämättömänä ratkaisuna, koska se ei luo mitään uutta.

Siis päinvastoin kuin Idols-kilpailut ja Vain elämää -sarja, jotka peräti pulppuavat raikkaita ideoita.

Lauantaiessee sukeltaa ehkä tarpeettomankin syvälle historiaan The Atlanticin artikkelilla, jossa R. Jay Magill hakee ”aidon tunteen” juuret uskonpuhdistuksesta. Muutamalla aasinsillalla Jussi Pullinen taluttaa lukijan 1500-luvun Wittenbergistä 1960-luvun Kaliforniaan ja 2010-luvun Kallioon, jossa hän näkee ironiset viikset ja olettaa niitä paavilliseksi hapatukseksi.

Sännätessään läpi vuosisatojen Pullinen onnistuu taidokkaasti olemaan näkemättä, että kaikki kulttuurimme perustuu jäljittelyyn. Ikään kuin kirjallisuus, näyttämötaide tai musiikki olisivat perustuneet ennenkokemattomiin ideoihin sen jälkeen, kun ensimmäinen taiteilija 37 000 vuotta sitten raaputti pillunkuvan dordognelaiseen kallioon.

Kaikkien kyynisten tyhjännaurajien onneksi Pullinen rupeaa esseensä loppupuolella potkimaan hepoaan kunnon laukkaan. Mainittuaan noin seitsemäntoista kertaa ”ironiset viikset” hän laatii apologian hipsteri-ilmiölle, joka ”nimenomaan pyrkii yhteisöllisyyteen ja aitouteen”. Sen sijaan, että hipsteri naureskelisi hyvää ja kaunista pro bono askartelevalle graafiselle suunnittelijalle, hän suorastaan ejakuloi rakkautta:

Helsingissä tämä näkyy Ravintolapäivän kaltaisina pyrskähdyksinä, joissa (hyvinvoivan keskiluokkaiset) kaupunkilaiset luovat aivan uudenlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Muutama vuosi sitten Helsingissä kovan suosion saavuttaneita kukkamekkoisen nuorison retrotansseja taas ilkuttiin naurettavaksi kaipuuksi räikeästi yliromantisoidulle 50-luvulle. Onko nostalgian todenperäisyydellä kuitenkaan väliä, jos keskiössä joka tapauksessa on kaipuu yhteisöllisyyteen ja aitouteen?

Ja sitten – kauhistuttava havainto:

Kyynikko kysyisi, onko koko väittelyllä oikeastaan mitään väliä. Hänestä tässä ajassa ei ole mitään erityistä, sillä ironiaa on aina ollut, ja ongelma se on vain niille, jotka eivät ymmärrä sen kaksoismerkityksiä.

Précisément! Ironiantaju on siitä mainio ominaisuus, että se avaa yhden näkökulman lisää asioille ja ilmiöille. Uusvakava näkee vain toisen puolen, mikä saa maailman helposti vaikuttamaan käsitettävän ja käsittämättömän välisenä kamppailuna – järjestys vastaan kaaos, hyvä vastaan paha.

Esseen ehdottomasti herkullisin osuus on lauseparissa, josta ei ole edes mahdollista muodostaa vakavaa tulkintaa:

Puhtaimmillaan aitous näkyy asiaansa vilpittömästi uskovissa uuden polven startup-yrittäjissä. Positiivisuuden sanomasta on tullut lähes valtavirtaa.

Ah, se trollaa sittenkin!

Aseillakin on tunteet

Yhdysvalloissa Connecticutin Newtownissa uskotaan nuorehkon miehen ampuneen molemmat vanhempansa sekä kaksikymmentäneljä muuta ihmistä – näistä 20 oli lapsia – ennen kuin menehtyi itse joko omaan tai poliisin luotiin. Murhaaja toteutti aikeensa alakoulussa. Yleisradion tietojen mukaan ampujalla oli ainakin kaksi käsiasetta ja yksi 223-kaliiperinen kivääri ja hän oli sonnustautunut luotiliiveihin.

Tuttuun tapaan aseharrastajat kokevat massamurhan henkilökohtaisena loukkauksena. Lapset kuolivat vain, jotta ilkeä valtiovalta voisi vaikeuttaa ampumaurheilua.

Yhdysvalloissa keskustelu on perinteisesti vinoutunutta. Liittovaltion perustuslakiin saneltu lisäys kaikkien kansalaisten aseistamistarpeesta on nihkeästi ohitettavissa, sillä amerikkalaisessa kansalaisuskonnossa perustuslaki ymmärretään täsmälleen yhtä sananmukaisesti virheettömänä jumalansanana kuin Koraani islamissa.

Wonkette-blogi kokosi nopeasti muutamia Kansallisen kivääriyhdistyksen (NRA) ja muuten vain aseharrastajien reaktioita joukkomurhaan. Jälki ei ole kaunista, mutta pahempaakin on. Gawkerin toimituksen silmiin osui äärikristillinen, äärikonservatiivinen Mike Huckabee, joka poliittisen uransa kuivuttua siirtyi FOX Newsin leipiin. Huckabee totesi yksinkertaisesti, että lasten joukkosurmat johtuvat siitä, että ”olemme poistaneet Jumalan kouluistamme”.

Jumalan poissaolon lisäksi toki osavaikutus kuoleman uusissa aluevaltauksissa voi olla vahvalla aselobbyllä. OpenSecrets.org on pitänyt kirjaa Kansallisen kivääriyhdistyksen julkisista kampanjalahjoituksista. Painopiste on tukevasti konservatiivioikeistossa, mutta myös demokraattien riveissä on tarjota ymmärrystä ampuma-aatteelle.

Sattumoisin Yhdysvaltain toiseksi vaikutusvaltaisin asejärjestö, Kansallinen ampumaurheiluliitto, pitää päämajaansa juuri Newtownissa, Connecticutissa.

Bloomberg BusinessWeek, jota tuskin voi pitää tulipunaisena kommunistimediana, toteaakin, että Yhdysvalloissa on meneillään tuliasebuumi. Osavaltiotasolla aseiden hallussapitosäännöksiä helpotetaan, liittovaltio ei pane kapuloita rattaisiin ja asekauppiaat ja NRA pelottelevat kansalaisia väittämällä, että presidentti Barack Obama tuotapikaa ottaa kaikilta pyssyt pois.

Obaman esikunta ei ole ottanut mitään kantaa, taaskaan, aselakeihin. Presidentin puhe sinänsä on niin kuin pitääkin:

Myös Suomessa on reagoitu. Facebook-kynttilöiden lisäksi ovat oman elämänsä Antti Rokat säpsähtäneet takajaloilleen.

Pahamaineiselle Hommaforumille ilmaantui äkkiä sekä spekulointia mahdollisesta islamistiterrorismista sekä tuttu itkuvirsi pahoista kukkahattutädeistä, jotka silkkaa kusipäisyyttään haluavat kieltää vapailta kansalaisilta tuliaseet sillä tekosyyllä, että aseilla tapetaan lapsia.

Samalla hompanssit tulivat syyllistyneeksi han-argumentointiin, jota he yleensä pitävät vääränä: miksi pistoolit pitäisi kieltää, tapetaanhan puukoillakin?

Mitä pre-emptiivisimmin sekä suomalaisissa että amerikkalaisissa pyssypiireissä on käyty kaikkien mahdollisten ja mahdottomien tahojen kimppuun, jotka ”politisoivat” viattoman verilöylyn.

Jollain aivan ihmeellisellä kaavalla vaatimukset aselainsäädännön helpottamiseksi tai vähintään nykyisenkaltaisena säilyttämiseksi eivät ole ampumaharrastajien mielestä lainkaan niin poliittisia kuin jokseenkin perustellut vaatimukset lain tiukentamisesta.

Väittelyssä on myös yksi aivan perustavaa laatua oleva vinouma. Tuliaseiden omistaminen ja hallussapito sekä niillä ampuminen eivät ole mitenkään välttämätön osa ihmiselämää. Vallankin suomalaisessa kontekstissa tuliaseita voi perustella vain mukavuussyillä. On ”kivaa” harrastaa tarkkuusammuntaa. On ”kivaa” käydä metsällä. Yksikään ihminen ei kuole tai edes kärsi siksi, että hän ei pääse kosketuksiin tuliaseiden kanssa.

Tai jos kärsii, ongelma on vielä syvempi, ja aseisiin tulisi suhtautua kuin muihinkin huumausaineisiin.

Aseharrastajien tavoite kuitenkin on pakottaa väittely vääristyneeseen asetelmaan, jossa heidän vapaa-ajanviettohupinsa muuttuu ihmisoikeuskysymykseksi. Julkinen keskustelu joutuu ottamaan kantaa pelkkään harrastusasiaan ikään kuin kyse olisi ammatin- tahi elinkeinonharjoittamiseen liittyvästä välttämättömyydestä tai luovuttamattomasta ja elimellisestä ominaisuudesta.

Taksinkuljettaja tarvitsee välttämättä autonsa, vaikka liikenneturmissa kuolee lapsia. Kettutarhaajalla on lain suoma oikeus vielä toistaiseksi harjoittaa julmaa elinkeinoaan ruokkiakseen itsensä ja kersansa. Tummaihoinen ei pysty edes aseella uhattuna – ja voitte uskoa, että asiaa on yritetty monta kertaa – muuttumaan valkoiseksi ja homoseksuaalista ei tule heteroa vaikka koko kaupunki rukoilisi.

Sen sijaan ase on vain ylimääräinen kapistus. Jos se kielletään tai sen käyttöä rajoitetaan, kansalainen ei joudu kadulle, vaan joutuu vain keksimään uusia tapoja kuluttaa aikaansa. (Patruunalaatikon hinnalla saa paremmankin ristikkolehden vuosikerran.)

Laittomia aseita tehdään laillisista. Ja murhia ynnä tappoja tehdään molemmilla. Vaatimukset saatavilla olevien aseiden määrän vähentämisestä eivät ole vihapuhetta. Mikäli ampumaharrastajia olisi uskominen, median ja poliittisten päättäjien tulisi pyytää anteeksi ja suorastaan opetella tuntemaan lepertelevää empatiaa näitä ressukoita kohtaan.

Kolme kysymystä viikonlopulle

Perjantai-ilta koittaa. Kolmas adventtisunnuntai on nurkan takana. Aivot ovat siirtyneet vapaalle jo torstaina. Siksi tänään on tyydyttävä vain pohtimaan seuraavia kolmea elämää suurempaa kysymystä:

Missä rahat ovat sillä aikaa, kun ne siirretään pankista toiseen?

Kuka on Chez Dominiquen Dominique?

Miksi Zalando-miehen sisko varastoi kenkiään ja laukkujaan veljensä kämpässä?

Eihän näihin taida oikeaa vastausta olla, mutta vakavan puntaroinnin pohjaksi ne ovat omiaan. Ensi yönä kukaan ei nuku.

Déjà vu

Kaasuputki-blogi onnittelee 36-vuotiasta kulttuuriministeriä.

Hyvää Lucian päivää kaikille! Obskuurit skandinaaviperinteemme ovat taas saaneet jatkoa. Lucia-neito on valittu jokaisessa koulussa, muutamilla työpaikoilla ja ainakin kahdessa valtiossa: ruotsalaisten Lucia on 23-vuotias Amanda Carlshamre, Suomessa puolestaan kynttiläkruunua käyttelee 18-kesäinen Julia Hanhikoski.

Legendan mukaan Lucia oli nuori roomalaissukuinen nainen, joka kääntyi kristinuskoon ja antoi neitsytlupauksen. Asiasta seurasi monenlaista hakausta etenkin sulhaskandidaatin taholta, mikä lopulta johti oikeudenkäyntiin ja innovatiiviseen marttyyrikuolemaan.

Lucian ympärille rakennettiin rovio, ja häntä valeltiin palavalla piellä ja kiehuvalla öljyllä. Tuli ei kuitenkaan pystynyt vahingoittamaan Pyhän Hengen täyttämää Luciaa.

(Wikipedia)

Valitettavasti Gävlen olkipukkia ei ollut täytetty samalla materiaalilla kuin Lucia-neitoa: pukkiparka tapettiin viime yönä. Viimeisiksi sanoikseen viaton eläinparka – todellinen syntipukki – twiittasi tämän:

Sista timmen är slagen! Jag är ledsen att behöva lämna er nu.Tack mina vänner för i år! Jag önskar er alla en God jul och ett gott nytt år!

Aftonbladet kysyi tihutyöstä suivaantuneiden ruotsalaisjulkkisten kommentteja. Toimittaja-kirjailija Täppas Fogelberg jäi pohtimaan asiaa siltä kantilta, että pukin on itse asiassa tarkoituskin palaa. Se on Gävlelle kekseliäs mainostemppu, ”markkinoijan märkä uni”. Ehkä pyromaani on lähempänä kuin arvataankaan:

Jag har ingen aning om vem som tuttat på, men jag skulle inte bli förvånad om någon från köpmannaföreningen har ett finger med i spelet.

Oli miten oli, Kaasuputki-blogi ei hyväksy olkipukin tuhoamista ja toivoo, että syylliset saatetaan edesvastuuseen.

Posketonta sisältöä

Cheek yritti räpätä tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla, kun toimittaja pyysi. Jare Tiihonen – kuten artistin oikea nimi kuuluu – itsekin huomasi, että riimit eivät nyt oikein kulkeneet. Ontuva räpäytys jäi nauhalle, sai aikaan naurunpurskahduksia kotokatsomoissa ja synnytti melkoisen nivaskan nettimeemejä. Olisi ollut vääryys sekä historiaa että Cheekiä kohtaan, jos näin ei olisi käynyt.

Mutta olipa yleisössä pari sellaistakin, joita Cheek loukkasi. Emmekä nyt tarkoita rokkipoliiseja. Tämä kammottava lurjus näet meni sanomaan, että Linnassa on lämmintä ”Jennin ja Salen kaa”, mutta ulkona ”varmasti paleltaa”. Sillä ei ollut mitään väliä, että kyseessä oli neutraali totuuslause – ulkona on kylmä talvisin – kun todellisuudessa Tiihonen vain tahtoi ivata asunnottomia. Sellaisia ne oikeistolaiset ovat. Jos olisi ollut suojasää, Cheek olisi takuulla räpännyt, että ajorampilla on vittu nuoskaa, nyt köyhät kolaamaan tai saatte ruoskaa.

Pieleen menneelle rap-lyriikalle on aivan luvallista nauraa. Etenkin, jos räppääjä on niin sanotusti hyväosainen ja vieläpä turvassa omalla kenttäpuoliskollaan kontaktiensa ympäröimänä. Jare Tiihonen tiesi, että huonostikin sujuneen heiton jälkeen hän olisi yhä Sauli Niinistön ystävä, jonka biletissivideot saavat edelleen miljoonia YouTube-klikkauksia ja jonka unelmavävymäisyyttä pienet kömpelyydet vain lisäävät.

Mutta onko Cheek paha?

Jare Tiihonen on henkilökohtaisesta menestyksestä etenkin seurustelun ja ajoneuvojen alalla vauhdikkaasti puhelaulava nuorimies. Muusikkona hän ei ole poikkeuksellisen lahjakas. Asemaansa hän on käyttänyt tukeakseen Sauli Niinistön valintaa presidentiksi sekä kerätäkseen rahaa Nuorten hyväksi -kampanjalle.

Aivan varmasti Tiihonen itse arvelee olevansa pikemminkin hyvän- kuin pahantekijä.

Nuorten hyväksi -keräyksen toteuttaa MTV3 yhdessä umpikokoomuslaisen kypäräpappisäätiön, Tukikummien, kanssa. Tämä sitten osoittaa keräämästään rahastosta evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyön asiantuntemuksella varoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Säätiön hallitus onkin omiaan saamaan kenet tahansa Rytmin kanta-asiakkaan kirkumaan kauhusta: se edustaa kirkon ja pääoman liittoa tasolla, jollaista ei ole nähty sitten IKL:n suuruuden vuosien.

Tukikummit ovat jo golfanneet edesmenneen kokoomusjohtajan muistoksi, popsineet rapuja, kuunnelleet Jorma Uotisen ja Helena Lindgreninsielukkaita evergreenejä ja chansoneita” ja yleensäkin syöneet ja juoneet otsansa hiessä auttaakseen puoltatoistasataa hädänalaisessa asemassa olevaa lasta ja nuorta tai näiden perheitä kaikkiaan noin 175 000 eurolla vuodessa.

Summa on melko vaatimaton siihen nähden, miten paljon yksin säätiön hallitus tienaa – Björn Wahlroosin pelkät verotkin olivat viime vuonna viisitoistakertaiset avustuspottiin verrattuna. Aivan mitätöntä kosmetiikkaa se on todelliseen, vero- ja veikkausvaroin ylläpidettyyn sosiaali- ja nuorisotyöhön verrattuna. Jos aivan oikeasti kuvittelee, että Suomen pahin ongelma ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret – ja varsinkin, jos luulee tämän ongelman ratkeavan illalliskortteja ostamalla – ei ole paha, vaan lapsellinen.

Tukikummien tärkein tavoite ei kenties olekaan auttaa hädänalaisia, vaan auttajia itseään. Hyväntekijä ei syrjäydy ja iloista antajaa Jumala rakastaa.

Eli onko Cheek hyvä vai paha?

Kokoomuslaisuuden lisäksi Jare Tiihonen saattaa henkilökohtaisessa elämässään harjoittaa muitakin moraalittomuuksia, kuten sekaruokavaliota, yksityisautoilua ja alkoholinkäyttöä. Tieto voi olla joillekin Helsinginniemen ulkopuolella asuville yllätys, mutta Suomessa on lukuisia ihmisiä, joiden mielestä nämä ovat kuolemansyntejä.

Naissuhteita Tiihosella ei ole, mikäli viihdeuutisiin ja julkkisjuoruihin on mitenkään luottaminen. Kokoomusräppäri on seurusteluasioissa keskimääräistä punavihreää kansalaisoikeusaktivistia siivompi.

Ainoa ilmiselvä tahra Tiihosen lähihistoriassa on pahoinpitelystä Imatralla lokakuussa 2010 langetettu sakkorangaistus. Etelä-Karjalan käräjäoikeuden mukaan Tiihonen oli lyönyt kahta miestä, vaikka hän itse tietenkin kiistää rikoksen.

Mikäli Cheekin elämästä tehtäisiin tiliä, viivan alle jäisi melko tavallinen Jare, jollaisia on joka taajamassa riesaksi asti.

Viime presidentivaaleissa Jenni Haukion aviovuoteenlämmittäjää äänesti kaikkiaan 1 802 328 suomalaista. On turvallista olettaa, että vaikka Cheek olisi ryhtynyt koko vaikutusvallallaan lobbaamaan Pekka Haavistoa, lopputulos ei olisi ratkaisevasti muuttunut. Juhlakutsu Linnaan tosin olisi saattanut jäädä saamatta.

Viihdetaiteilijan mahdollisuus vaikuttaa asioihin hyvässä tai pahassa on rajoitetumpaa kuin fanit ja vihamiehet haluaisivat kuvitella. Huolimatta kaikesta siitä, mistä ja miten Cheek räppää, Jare Tiihonen ei yllä edes promilleen kaimansa levittämästä myrkynkylvöstä.

Jari Sarasvuo on se todellinen oikeistoräppääjä. Mediahäirikkö, joka sortui haukkumaan Emilia Kukkalaa valtakunnan päälehden kolumnipaikalla (Hyväosainen ei heikompien hädällä hekumoi, 9.12.2012) ja sen jälkeen takomaan raivosta tärisevin käsin väittämiä, joiden tietää olevan valmiiksi kumollaan:

Häviäjien lukumäärän lisääminen ja heidän ahdinkonsa pahentaminen eivät ole hyväosaisen etu. Miten ostovoiman heikentyminen, asuinympäristön slummiutuminen, laittomuuksien lisääntyminen, tulonsiirroista riippuvaisten ihmisten lukumäärän kasvu, sosiaaliturvajärjestelmän luhistuminen taakkansa alle ja monet inhimillisen kärsimyksen muodot voisivat olla hyväosaisten etu?

Nämä ovat nimittäin hyviä kysymyksiä, joita vasemmisto on jo pitkään esittänyt. Miksi Jari Sarasvuo käytti puheenvuoronsa A2 Teemaillassa ja nyt Helsingin Sanomissa kannattaakseen systeemiä, joka tuottaa täsmälleen näitä mainittuja epäkohtia?

Vaikuttaa siltä, ettei Sarasvuo itsekään tiedä. Jos Cheekin höpsö Linnassa Jennin ja Salen kaa -räppi herätti hilpeyttä ja närää, mitä tulisi Sarasvuon kolumnin onnistumisesta sanoa?

Myös kilpailun vaikutus yhteiskunnan hyvinvointiin on tainnut jäädä ymmärtämättä. Kilpailu on hyväksi ihmiselle ja yhteiskunnalle, mutta vain viisaasti annosteltuna.

Jos vihaltasi pystyt, ajattele yhteiskuntaa pullataikinana ja kilpailua hiivana. Jos hiivaa on liian vähän, pullaa ei oikein synny. Jos hölmöilee taikinaan liikaa hiivaa, pulla maistuu . . . aivan, hiivaiselta.

Kuka hönö nyt hiivaa söisi pullan sijaan?

Kyllä, se päättyy noin.

Ehkä seuraava yritysvalmennus kannattaisi sittenkin ostaa Jare Tiihoselta?