Yhdysvalloissa Connecticutin Newtownissa uskotaan nuorehkon miehen ampuneen molemmat vanhempansa sekä kaksikymmentäneljä muuta ihmistä – näistä 20 oli lapsia – ennen kuin menehtyi itse joko omaan tai poliisin luotiin. Murhaaja toteutti aikeensa alakoulussa. Yleisradion tietojen mukaan ampujalla oli ainakin kaksi käsiasetta ja yksi 223-kaliiperinen kivääri ja hän oli sonnustautunut luotiliiveihin.
Tuttuun tapaan aseharrastajat kokevat massamurhan henkilökohtaisena loukkauksena. Lapset kuolivat vain, jotta ilkeä valtiovalta voisi vaikeuttaa ampumaurheilua.
Yhdysvalloissa keskustelu on perinteisesti vinoutunutta. Liittovaltion perustuslakiin saneltu lisäys kaikkien kansalaisten aseistamistarpeesta on nihkeästi ohitettavissa, sillä amerikkalaisessa kansalaisuskonnossa perustuslaki ymmärretään täsmälleen yhtä sananmukaisesti virheettömänä jumalansanana kuin Koraani islamissa.
Wonkette-blogi kokosi nopeasti muutamia Kansallisen kivääriyhdistyksen (NRA) ja muuten vain aseharrastajien reaktioita joukkomurhaan. Jälki ei ole kaunista, mutta pahempaakin on. Gawkerin toimituksen silmiin osui äärikristillinen, äärikonservatiivinen Mike Huckabee, joka poliittisen uransa kuivuttua siirtyi FOX Newsin leipiin. Huckabee totesi yksinkertaisesti, että lasten joukkosurmat johtuvat siitä, että ”olemme poistaneet Jumalan kouluistamme”.
Jumalan poissaolon lisäksi toki osavaikutus kuoleman uusissa aluevaltauksissa voi olla vahvalla aselobbyllä. OpenSecrets.org on pitänyt kirjaa Kansallisen kivääriyhdistyksen julkisista kampanjalahjoituksista. Painopiste on tukevasti konservatiivioikeistossa, mutta myös demokraattien riveissä on tarjota ymmärrystä ampuma-aatteelle.
Sattumoisin Yhdysvaltain toiseksi vaikutusvaltaisin asejärjestö, Kansallinen ampumaurheiluliitto, pitää päämajaansa juuri Newtownissa, Connecticutissa.
Bloomberg BusinessWeek, jota tuskin voi pitää tulipunaisena kommunistimediana, toteaakin, että Yhdysvalloissa on meneillään tuliasebuumi. Osavaltiotasolla aseiden hallussapitosäännöksiä helpotetaan, liittovaltio ei pane kapuloita rattaisiin ja asekauppiaat ja NRA pelottelevat kansalaisia väittämällä, että presidentti Barack Obama tuotapikaa ottaa kaikilta pyssyt pois.
Obaman esikunta ei ole ottanut mitään kantaa, taaskaan, aselakeihin. Presidentin puhe sinänsä on niin kuin pitääkin:
Myös Suomessa on reagoitu. Facebook-kynttilöiden lisäksi ovat oman elämänsä Antti Rokat säpsähtäneet takajaloilleen.
Pahamaineiselle Hommaforumille ilmaantui äkkiä sekä spekulointia mahdollisesta islamistiterrorismista sekä tuttu itkuvirsi pahoista kukkahattutädeistä, jotka silkkaa kusipäisyyttään haluavat kieltää vapailta kansalaisilta tuliaseet sillä tekosyyllä, että aseilla tapetaan lapsia.
Samalla hompanssit tulivat syyllistyneeksi han-argumentointiin, jota he yleensä pitävät vääränä: miksi pistoolit pitäisi kieltää, tapetaanhan puukoillakin?
Mitä pre-emptiivisimmin sekä suomalaisissa että amerikkalaisissa pyssypiireissä on käyty kaikkien mahdollisten ja mahdottomien tahojen kimppuun, jotka ”politisoivat” viattoman verilöylyn.
Jollain aivan ihmeellisellä kaavalla vaatimukset aselainsäädännön helpottamiseksi tai vähintään nykyisenkaltaisena säilyttämiseksi eivät ole ampumaharrastajien mielestä lainkaan niin poliittisia kuin jokseenkin perustellut vaatimukset lain tiukentamisesta.
Väittelyssä on myös yksi aivan perustavaa laatua oleva vinouma. Tuliaseiden omistaminen ja hallussapito sekä niillä ampuminen eivät ole mitenkään välttämätön osa ihmiselämää. Vallankin suomalaisessa kontekstissa tuliaseita voi perustella vain mukavuussyillä. On ”kivaa” harrastaa tarkkuusammuntaa. On ”kivaa” käydä metsällä. Yksikään ihminen ei kuole tai edes kärsi siksi, että hän ei pääse kosketuksiin tuliaseiden kanssa.
Tai jos kärsii, ongelma on vielä syvempi, ja aseisiin tulisi suhtautua kuin muihinkin huumausaineisiin.
Aseharrastajien tavoite kuitenkin on pakottaa väittely vääristyneeseen asetelmaan, jossa heidän vapaa-ajanviettohupinsa muuttuu ihmisoikeuskysymykseksi. Julkinen keskustelu joutuu ottamaan kantaa pelkkään harrastusasiaan ikään kuin kyse olisi ammatin- tahi elinkeinonharjoittamiseen liittyvästä välttämättömyydestä tai luovuttamattomasta ja elimellisestä ominaisuudesta.
Taksinkuljettaja tarvitsee välttämättä autonsa, vaikka liikenneturmissa kuolee lapsia. Kettutarhaajalla on lain suoma oikeus vielä toistaiseksi harjoittaa julmaa elinkeinoaan ruokkiakseen itsensä ja kersansa. Tummaihoinen ei pysty edes aseella uhattuna – ja voitte uskoa, että asiaa on yritetty monta kertaa – muuttumaan valkoiseksi ja homoseksuaalista ei tule heteroa vaikka koko kaupunki rukoilisi.
Sen sijaan ase on vain ylimääräinen kapistus. Jos se kielletään tai sen käyttöä rajoitetaan, kansalainen ei joudu kadulle, vaan joutuu vain keksimään uusia tapoja kuluttaa aikaansa. (Patruunalaatikon hinnalla saa paremmankin ristikkolehden vuosikerran.)
Laittomia aseita tehdään laillisista. Ja murhia ynnä tappoja tehdään molemmilla. Vaatimukset saatavilla olevien aseiden määrän vähentämisestä eivät ole vihapuhetta. Mikäli ampumaharrastajia olisi uskominen, median ja poliittisten päättäjien tulisi pyytää anteeksi ja suorastaan opetella tuntemaan lepertelevää empatiaa näitä ressukoita kohtaan.
”Sen sijaan ase on vain ylimääräinen kapistus. Jos se kielletään tai sen käyttöä rajoitetaan, kansalainen ei joudu kadulle, vaan joutuu vain keksimään uusia tapoja kuluttaa aikaansa. (Patruunalaatikon hinnalla saa paremmankin ristikkolehden vuosikerran.)”
Mitä jos ei PIDÄ ristikoiden ratkomisesta? Mitä jos PITÄÄ ammunnasta? Tarvitsisiko mennä johonkin hoitoon? Uudelleenkoulutusleirille? Onko tälle huolestuttavalle tilalle mitään diagnoosia?
Eikö olekin helppoa ruveta kieltämään ja tuomitsemaan MUIDEN ihmisten harrastuksia?
Mutta edelleenkin ainoa peruste on, että jokin on ”kivaa”. Ei se, että jokin on välttämätöntä.
Mielenkiintoista että profiilikuvassasi olet kaljalasin ääressä. Alkoholin suorat ja epäsuorat haittavaikutukset tappavat pelkästään Suomessa vuosittain 3000 ihmistä, eikä sillekään ole mitään muuta perustetta kuin että sen juominen on ”kivaa”. Niin kauan kuin sinä saat jatkaa terassisiideri- tai saunakaljaharrastustasi, on ihan turha alkaa osoittelemaan mitään muiden ihmisten harrastuksia ihmisille vaarallisena.
Hahhaa! Joku taisi tosiaan nyt pahoittaa mielensä. Kyse ei vieläkään ole alkoholista (kuvassa näkyvä lasi ei ole edes minun) tai mistään, mitä minä teen, vaan siitä, että aseharrastajien AINOA peruste koko harrastukselleen on se, että se on kivaa. Mutta kiitän tästä, että todistit omalla mielipahallasi ja ad hominem -argumentaatiollasi alkuperäisen pointtini.
No olipa mahtava todistus: harrastukselle yleensä ei ole muuta perustetta kuin ”se on kivaa”, muutenhan se ei ole harrastus vaan työ, tai elanto. Eli todistit asian joka ei vaadi mitään todistusta, congratulations! Mutta on hyvin häiritsevää että sinä, ja monet muut, olette ruvenneet leimaamaan aseharrastajia jonkin sortin hulluiksi sillä perusteella että he eivät voi luopua harrastuksestaan jonkin mytologisen ”yhteisen hyvän” nimeksi.
On tekopyhää vaatia MUITA lopettamaan joku heille rakas harrastus jos ei itse ole valmis luopumaan mistään. Voisin myös nostaa esille varsin mielenkiintoisen ilmiön, eli miten ns. suvaitsevat ihmiset ovat yleensä ensimmäisinä rynnäköimässä barrikaadeille vaatimaan jonkun asian kieltämistä – aseet, metsästys, turkikset, ralliautoilu, listaa kyllä piisaa, ja yhdistävä tekijä on poikkeuksetta ”minä en itse tuota tee/harrasta”.
Minä en ole ketään väittänyt hulluksi. Sen olet keksinyt aivan itse. Ja toivon, että kykenet asetta käsitellessäsi sulkemaan pois nuo tunteet vainotuksi tulemisesta. Olet kuvitellut aivan omassa päässäsi kaikki hyökkäykset ja ”leimaamiset” – koko blogimerkinnän ainoa viesti on se, että tuliaseilla (ei autoilla tai alkoholilla) tapettiin äsken koko joukko kuusi- ja seitsemänvuotiaita lapsia ja että se väistämättä saa aikaan keskustelua aseiden siviilikäytöstä sekä tämä harrastuksen mahdollisesta vaikeuttamisesta tai tykkänään kieltämisestä.
Tässä keskustelussa aseharrastajien pitäisi kyetä ymmärtämään vain yksi asia: että heillä ei ole mitään vedenpitävää perustelua sille, miksi aseet ovat välttämättömiä. Voit syyttää minua miksi tahansa: juopoksi tai tekopyhäksi, mutta se ei silti muuta omaa aseharrastustasi millään tavalla perustellummaksi. Se on edelleen vain harrastus.
Metsästys ja urheiluammunta ovat turvallisia ja erittäin antoisia harrastuksia,
ja lisäksi metsästyksellä on myös riistanhoidollisia vaikutteita, metsätysseurat mm.ruokkivat riistaa ja metsästäjät pitävät huolta mm. siitä että hirvikannat eivät kasva liian suuriksi, koska siitä olisi kohtuutonta haittaa esimerkiksi liikenteelle ja metsätuhot taimistoissa myös kasvaisivat.
Olet kova kieltämään muilta harrastuksia.
Itse kerrot harrastavasi kotimaan matkailua,räkäläbaareja, kesämökin kunnostusta ja ylipäätään kaikkea mikä estää oman syrjäytymisesi.
Mistäpä niistä olisit valmis nikoittelematta luopumaan?
Koska kesämökkeilemällä ei ole tapettu kahtakymmentä seitsemänvuotiasta lasta männäviikolla, asiasta ei ole noussut mitään kohua. Pyytäisin teitä aseöyhöttäjiä opettelemaan lukemaan ja kokeilemaan viileää, objektiivista harkintaa. Ylipäänsä toivoisin, että aseharrastajalla olisi ennen kaikkea malttia.
”Olet kova kieltämään muilta harrastuksia.”
Sattumalta en ole kieltänyt yhtään kenenkään harrastusta. Olisin suorastaan hämmästynyt, jos joku vatipää edes olettaisi minulla olevan valtaa kieltää ketään ampumasta mitä huvittaa – maalitauluja, hirviä tai pikkulapsia. Sehän on aseenhaltijan omassa päätösvallassa, mihin hän torrakkoaan käyttää.
Hirvikolarit ovat asia, josta voidaan keskustella – tosin ei tässä blogissa, koska minä en ole millään tavalla metsästysasetuksista päättävä taho. Mutta muilta osin aseharrastajien vastineet näyttävät lähtevän koko ajan siitä, että ampumisesta saatu mielihyvä on perustuslain takaama luovuttamaton oikeus. Sitä se ei ole, eivät ole kesämökit tai baaritkaan. Kehotan siis miettimään jotain toista viestintästrategiaa, mikäli halutaan vaikuttaa julkiseen sanaan tai poliittiseen päättäjään.
Kiitos vastauksesta. En kyllä mielestäni mitenkään öyhötä, Enkä tiedä mitä ovat hompassit tai han-argumentointi.
Lisäksi käytät aika raflaavaa kieltä vastauksessasi.
Et toki voi kieltää keneltäkään hänen harrastuksiaan, sehän nyt on aivan selvää tällaiselle vatipäällekkin.
Mutta ilmeisen selvästi olisit sen valmis tekemään.
Tosin itähelsingin kuppiloista on pitkä matka koillismaan selkosille ja lintujahtiin, kuulemaan kuinka teeret kujertaa aamukoivikossa.
Mutta se siitä.
usein kun kosketuspinta puuttuu, ei ole aivan selvillä mikä jollekkin on korvaamatonta. Sen olen näissä asekeskusteluissa pannut jo pitemmän aikaa merkille.
Ase on vain väline millä pääsee toteuttamaan sitä kaikkea mitä metsästystilanteessa ympärillä voi kokea, ja moni metsästäjä ei siitä ole valmis hevin luopumaan, se on päivän selvää.
onnistunut riistalaukaus ja hieman tuoretta luontolihaa, tai mikä se riistalihan määritelmä nykyisin sitten onkaan, kotiinviemisenä, saa myös hymyn perheen huulilla karehtimaan..
Mutta erimielisyydestämme huolimatta toivotan hyvät joulut.
ja osaanotot tietysti kaikille niille jotka ovat järkyttyneitä yhdysvaltain viime päivien tapahtumista.
Hiljaiseksi vetää…
Käväisin kesällä katselemassa karhuja Suomussalmella ja ihailemassa kaunista Jokijärveä Taivalkoskella. Ei sinne niin pitkä matka ole.
Metsästys on kohtuullisen yleinen harrastus eikä minulla ole siitä erityisen vahvaa mielipidettä.
Olen yrittänyt sangen voimakkaasti tehdä selväksi, etten olisi ”kieltämässä” mitään edes siinä tapauksessa, että joku hullu minulle sellaisen päätäntävallan antaisi. Käyttämäni verbit ovat olleet ”vaikeuttaa” ja ”rajoittaa”. Kärkevä vastaustyylinikin saattaa johtua siitä, etten kertakaikkiaan siedä sitä, että minun väitetään kirjoittaneen jotain aivan muuta kuin mitä olen kirjoittanut.
Koomikko Chris Rock on aikoinaan ehdottanut mainiota konstia: eihän aseiden määrää tarvitse rajoittaa, jos luodit maksaisivat viisituhatta dollaria kappale.
Suomessa on todella tiukka aselainsäädäntö, enkä oikein ymmärrä miten sitä voitaisiin järkevästi siitä vielä tiukentaa.Ja mitä varten?
Tämä on tunteita herättävä kysymys joka pullahtaa pinalle aina kun näitä karmeita verilöylyjä jossain päin tapahtuu.
Ehkä meidän kaikken pitäisi otta hiukan malttia siihen, ja pyrkiä oikeasti toisiamme ymmärtävään ja huomioon ottavaan vuoropuheluun.
Jankkaaminen puolesta ja vastaan lienee aika turhaa.
Mikäli patruunat maksaisivat mainitsemasi summan, harjoittelu vaikeutuisi kyllä aika tavalla, ja silloin se turvallisuusnäkökohta huonontuisi huomattavasti. Radalla harjoitellaan että metsässä ei tarvitsisi enään harjoitella.
Ja toki radalla käydään myös aseen kanssa ihan vaan harrastamassa sitä ammuntaa.
Toki ymmärsin että viimeinen heittosi oli huumoria.
Tässä edelleen tehdään juuri niin kuin kirjoitin: esitetään ampumisharrastus samanlaisena välttämätömyytenä kuin vesi, ruoka ja lämpö. Yritetään viedä väittely janalle, jossa aseiden hallussapitoa ei saa millään tavalla kritisoida. Harrastus esitetään samanlaisena lähes fyysisenä ominaisuutena kuin vaikkapa ihonväri tai seksuaalinen suuntautuneisuus. Ymmärrän toki, että harrastus voi olla rakkaampi kuin mikään muu maailmassa, mutta kuinka moni on kuollut siihen, että ei ole ammuttu?
Asiassa on samoja piirteitä kuin kasvisruokapäiväkeskustelussa pari vuotta sitten: moni debatoija oli vuorenvarma, että lapset kuolevat nälkään, jos yhtenä päivänä viikossa jotain muuta kuin lihaa tai kalaa, vaikka kyseessä oli pelkkä makuasia.