Muslimiraiskaajien homomarssi

Suomen johtava ultrakonservatiivinen media Uusi Suomi on tuominnut selväsanaisesti Helsingissä järjestetyn Pride-kulkueen. Julkaisun mukaan Helsingin Setan väkivaltainen, pedofiliaan ja talvisodan veteraanien halventamiseen yllyttävä kulkue vahingoitti lapsia ja isänmaata. Uusi Suomi haluaa todeta, että tasa-arvon puolesta marssineiden ihmisten kimppuun hyökkääminen on täysin suotavaa.

Näin siis ainakin siitä päätellen, miten verkkaisesti Uusi Suomi moderoi kahjoimpienkin lukijoidensa homofobisia kauhunhuutoja. (Vuorokautta myöhemmin yksi n-sana on saanut luvan poistua.)

Usari ei ollut ainoa verkkofoorumi, jossa uutinen Suomen homovastaisuudesta herätti tunteita. Etenkin Hommaforum sähköistyi hetkeksi ja tuotti väittelyn, jossa nais-, ulkomaalais- ja homovastaiset nimimerkit jäivät pyörimään helvetilliseen noidankehään. Homofobia kun on, monien muiden ohessa, yksi niistä asioista, jotka yhdistävät kovan linjan islamisteja ja suomalaisia maahanmuuttokriitikoita. Pohdinta virisi oitis: Olisivatko kaasuttajat olleet maahanmuuttajia, väkivaltaisuudestaan kuuluisia somalimiehiä, jotka pahoinpitelevät homoseksuaaleja aina silloin, kun eivät mene naimisiin 9-vuotiaiden suomalaistyttöjen kanssa Kaisaniemenpuistossa. Ja hyökkääjien motiiveista riippumatta: Pitäisikö isku tuomita vai palkita? Ovathan homot lähes yhtä pahoja kuin pedofiilit, aina vaanimassa valkoisen heteromiehen peräpäätä.

Toki, Uudesta Suomesta poiketen Hommaforum on melko sivistynyt verkkoyhteisö. Haukkana väittelyä vahtinut ylläpito vihelsi keskustelun poikki ennen kuin koko Muutos 2011 -puolue ehti ampua itseään jalkaan.

Kaikeksi onneksi, sillä kuten MoonTV:n materiaali osoittaa, homokammoinen hyökkäys ei mitenkään korostetusti huou itäafrikkalaista eksotiikkaa. – Ja olisihan ollut noloa, jos Homma-yhteisö olisi paljastunut homovastaisuuden lisäksi myös ulkomaalaisvastaiseksi.

Yleisradion tietojen mukaan poliisi on pidättänyt joukon 19-21-vuotiaita miehiä. Kun otetaan huomioon teon suorittajien ikä ja henkinen kehitystaso, saattaa varusmiespalvelus nyt olla vaarassa jäädä poikaparoilta suorittamatta, mistä koko kansakunta on vilpittömästi suruissaan.

Tupla-Mannerheim

Mannerheim

Sunnuntaisin Kaasuputki-blogissa julkaistaan hersyviä anekdootteja Suomen marsalkka Gustaf Mannerheimin elämästä.

”

Marsalkka oli eräällä matkalla hyvällä tuulella ja kertoi, kuinka hänet ensimmäistä kertaa oli kutsuttu Blücherin luokse päivälliselle ja hänen pöytädaamikseen oli sijoitettu eräs saksalainen nainen, ihastuttava joka suhteessa. Nainen oli ottanut puheeksi Vapaussodan ja puhunut von der Goltzista, joka vapautti Suomen. Marsalkkaa tämä puhe rupesi vähän pistämään, ja hän sanoi naiselle jotakin. Tämä lausui:

– Niin, Marsalkkahan oli toinen, joka oli Suomen pelastaja jne.

Marsalkka sanoi, ettei hän voinut olla virkkamatta:

– Siinä tapauksessa täytyy sanoa, että meitä on kolme, jotka olemme vapauttaneet Suomen.

Nainen oli katsonut pitkään ja kysynyt: – Kuka se kolmas on?

– Se kolmas on kapteeni Förbom. – Kuka on kapteeni Förbom?

– Hän on se Arcturuksen kapteeni, joka toi jääkärit Suomeen.”

(Lähde: Suomen marsalkka tuokiokuvina. Toim. Yrjö Kivimies. Kustannusosakeyhtiö Karhu, Helsinki. 1952.)

Koska juhannusviikonloppuna jäi julkaisematta Mannerheim-anekdootti, lisätään tähän alle pieni bonuskertomus.

”

Kun Mannerheim v. 1917 jätti Venäjän ja matkusti läpi kuohuvan maan, hän yöpyi kerran eräässä rajan lähellä sijaitsevassa linnassa. Mieliala oli levoton, sillä pelättiin vallankumouksellisten hyökkäystä. Kenraalin isäntä ja adjutantti eivät menneet levolle, vaan valvoivat koko yön. Yhtäkkiä kuulivat he voimakasta jyrinää. Talon emäntä kysyi hengitystään pidättäen, oliko se tykkien jylinää.

– Ei, vastasi rauhallinen adjutantti, – se on herra kenraali, joka nukkuu.”

(Lähde: Suomen marsalkka tuokiokuvina. Toim. Yrjö Kivimies. Kustannusosakeyhtiö Karhu, Helsinki. 1952.)

Uhrattu kansakunta

Aurinko ei laske. Toukotyöt ja kevätkylvöt on tehty, ensimmäiset perunat ja mansikat on korjattu, mutta vain mausteeksi; varsinainen kasvukausi on etenkin kevätviljojen suhteen vasta alkanut. Jokainen jyväjemmari rukoilee suotuisia säitä ja hyvää satoa. Eikä rukouksen kohde ole eteerinen Jahve kristillisessä etäisyydessään, vaan Saturnuksen, Demeterin tai jonkin paljon vanhemman, mysteerien verhoaman jumalan julma ja verenhimoinen aspekti.

Tieto on ihmisellä verenkierrossa. Kaikenlainen perimätieto ja sellaiseksi luullut aivopierut tähtäävät kesäpäivänseisaukseen kuin kosmisiin hääjuhliin. Viattomimmillaan folklorismit ilmenevät nudistiyhdyskunnan šamaanirummuttamisena Stonehengeä imitoivan kiviröykkiön äärellä, irvokkaimmillaan puukotusraiskauksina, joissa kukaan ei humalaltaan muista, kuka tuikkasi ketä ja millä.

Tässä välissä on muistettava, että ihminen kommunikoi jumaltensa kanssa täsmälleen kahdella tavalla: rakastelemalla tai kuolemalla. Suomessa harrastetaan molempia – jahka on kylliksi Ukon vakkoja kumottu – ja aivan erityisellä hartaudella suositaan jälkimmäistä.

”Keskikesän juhla vaati 23 kuolonuhria” – Iltiksen uutinen, joka kertoo kaiken mittumaarin ideasta. Astetta atavistisemmin saman asian on otsikoinut Aamulehti: ”Juhannuksen uhriluku nousi yhä: synkin kymmeneen vuoteen”.  Tammerkoski ei suotta laske vesiään juuri siihen järveen, jota sanotaan pyhäksi.

Ehkä ei siis kannattaisi ottaa riskiä. Juhannusyönä jumalat liikkuvat. Henget käyvät levottomiksi. Kalojen merkeissä syntyneet hyvin tietävät, että magia koskettaa kaikkia. Kuninkaita siitetään, mutta niin myös varkaita. Isättömiä kummassakin tapauksessa. On syytä olla varovainen; tasapaino on säilytettävä. Olisi kannattanut pysyä kotona ja kuunnella suljettujen kaihtimien takana Radio Suomen merisäätä eikä sännätä kossukumarassa lähimpään järveen hukkumaan.

Ruotsalainen evankelista-laulaja Carola Häggkvist ”hurmasi helluntailaiset” juhannusaattona, kuten Seurakuntalainen-lehti asian uutisoi. Keuruulla. Samassa kylässä kuoli, samana juhannusyönä, 19-vuotias ruotsalaisnuorukainen. Kiivastuiko yksi jumala, kun toista ylistettiin hänen kulmakunnillaan? Olivat motiivit mitkä tahansa, Thor vastasi tähän kostamalla suomalaisille juhannuspäivänä. Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, mihin jumalten julkinen huutelu johtaa.

Yöttömänä yönä ihminen ei ole turvassa, luomakunta kihisee jumaluuksia. Koskaan ei tiedä, tuleeko yli usvaisten peltojen valoisan kesäyön puolihämärässä vastaan kirkastunut jumalolento vai Jukka Mutasen minikaivuri. Vai olisiko Kaivuri-Jukka itse myös jumala? Vaatiiko hänkin ihmisuhreja – tieltä suistuvia viattomia mopoilijoita?

Kaikki on mahdollista.

Ainakin Mutanen on tehnyt todistettavan maineteon: hänen ansiostaan maahenkeä kumartava keskustalainen Tuomo Hänninen aikoo liittyä Facebookiin.

Längelmäki

Längelmäellä oli suunnilleen 1700 asukasta, kun se poistettiin Suomen kartalta. Se oli käynyt pitkän ja hirvittävän kuolinkamppailun väen vanhetessa ja vähentyessä. Kasvukeskukset Tampere ja Jyväskylä olivat sittenkin liian kaukana. Koulut oli suljettu yksi kerrallaan, yksityiset kaupat olivat lopettaneet heti perässä. Minkä maaltapako säästi, sen lama nitisti. Länkipohjassa oli vielä 90-luvulla neljä baaria ja kolme kauppaa, nyt kumpaakin on vain yksi.

Längelmäveden rannoille kaavoitetut luksusalueet alkoivat houkutella varakkaita tamperelaisia vuosituhannen vaihteessa, mutta liian hitaasti. Maanitellakseen kuntaansa lisää lapsiperheitä längelmäkeläiset ehtivät lahjoitusvaroin ja talkootyönä rakentaa jopa jäähallin – lautaverhoillun, vaatimattoman rakennelman, mutta jäähallin joka tapauksessa.

Vaan aika loppui. Valtio määräsi pitäjästä tapporahan. Aiempien kuntaliitosten pöhöttämät naapurikaupungit Orivesi ja Jämsä tarttuivat haasteeseen ja repivät kunnan kahtia.

Längelmäen ikivanhat kylät päätyivät pieniksi, tuskin näkyviksi osasiksi pinta-alaltaan suuria, mutta väkiluvultaan vaatimattomia naapurikaupunkeja. Eikä ole kirkossa (1772, Antti Piimänen) kuulutettua, etteikö lisää kuntaliitoksia olisi tekeillä. Harvaan asuttu Orivesi saattaa jonakin päivänä olla Tampereen itäisin kaupunginosa. Tai pala Kangasalaa, Ruovettä – tahi Jämsää. Kehitys näyttää hyytävällä tavalla historian takaisinkelaukselta.

Kaikki tämä siksi, koska suomalainen kuntarakenne on kelvoton.

Mikä on kunta? Muutamasta kylästä koostuva, demokraattisesti johdettu itsehallinnollinen yhteisö, jolla on veronkanto-oikeus ja muutamia julkisia velvollisuuksia. Kuntien autonomia on vahva ja rikkomaton; se suojaa kuntalaisia Helsingin herrojen mielivallalta. Suomi on liittovaltio, joka täyttää Euroopan unionin subsidiariteettiperiaatteen kauniisti. Omassa kunnassa tiedetään parhaiten, mitä paikalliset olot vaativat. Tästä voisi jatkaa loputtomiin.

Paitsi että.

Kuntien tulisi tuottaa valtion määräämät palvelut sekä kuntalaisten äänestämät lisät, mutta vain usean kymmenentuhannen asukkaan yhteisöistä saadut verokertymät ovat riittäviä. On siis pakko rakentaa suunnattomia usean kunnan palveluorganisaatioita ja samalla lisätä verokertymää muodostamalla liki yhtä suuria kuntaliitoksia.

Syntyy Salon tai Kouvolan tapaisia megakaupunkeja, joissa on pieniä hylättyjä keskuksia ja yksi toimiva kunnantalo. Sitä kutsutaan tehokkuudeksi. Tietenkin. Sitä voisi kutsua myös stalinismiksi. Suuruuden ekonomia on Neuvostoliiton kestävin perintö länsimaissa. Se, ja demokratian korvaaminen virkavallalla.

Kun kuntapalvelut tuottaa yli viidenkymmenen tai sadan kilometrin päässä kököttävä etähallinto pelkkien satelliittikuvien ja kalliilla palkattujen ”asiantuntijoiden” perusteella, koko kunnallisdemokratiasta jää pelkkä naurettava irvikuva. Entiselle längelmäkeläiselle on täysin sama, sulkeeko Jämsän kaupunki vai Suomen valtio hänen kotikylänsä kirjaston. Puhumattakaan sellaisista kunnista kuin Helsinki, jossa Tampereen kokoiset alueet saavat alle kymmenen edustajaa valtuustoon päättämään kouluista ja terveyskeskuksista.

Syntyy numeropäätöksiä. Asukkaita voidaan kuulla, mutta he todellakaan eivät saa päättää. Vinkiäläinen pientilallinen vaikuttaa vuonna 2020 omaa kotiseutuaan koskeviin päätöksiin vähemmän kuin koskaan ennen sitten torpparivapautuksen.

Ja kyllä, tähän on jo olemassa eräs ratkaisu. What would Jesus do? Kukaties paljon parjatusta kansankirkosta olisi nyt esikuvaksi.

Seurakunnilla on käytössään yksi pelimerkki enemmän kuin kunnilla, nimittäin kahden tason paikallishallinto. Suurten kuntaliitosten yhteydessä seurakuntienkin määrä vähenee, mutta yhä niitä on yli 500. Päinvastoin kuin kunnat ne voivat muodostua seurakuntayhtymäksi. Tällöin paikallinen lähiseurakunta jatkaa toimintaansa oman, vaaleilla valitun seurakuntaneuvostonsa johtamana. Ja ylintä valtaa käyttää paikallinen liittohallitus, koko seurakuntayhtymän kirkkovaltuusto.

Seurakuntaneuvostojen tapaiset kaupunginosavaltuustot pitäisivät hylätyt taajamat kartalla. Asiat menisivät valmisteluun pontevammin, puhumattakaan psykologisesta vaikutuksesta. Oma kotipaikka olisi edelleen olemassa omana, omalaatuisena itsenään. Ja olisihan se vieraankin edelleen mukava tulla mökille Längelmäelle.

Niin kuin ennen vanhaan.

Mannerheimin näkökulma

Mannerheim

Sunnuntaisin Kaasuputki-blogissa julkaistaan hersyviä anekdootteja Suomen marsalkka Gustaf Mannerheimin elämästä.

”

Ensimmäinen teko, jonka Mannerheim teki ’vapautettuaan itsensä päällikkyydestä’ itärintamalla ja otettuaan vastaan ylipäällikkyyden Suomessa, oli valtiomiehen teko. Se oli vaatimus, että ulkomaiseen apuun ei turvauduttaisi. Virheellinen on luulo, että tämä vaatimus olisi syntynyt omakohtaisesta kunnianarkuudesta; hän oli siksi kokenut sotilas, että ymmärsi ottaneensa epätoivoisen urakan. Hän osasi katsoa asiaa historiallisesti eikä vain sen hetken ongelmana; katsoa sitä kansakunnan jatkuvan olemassaolon näkökulmasta – hän, kolmekymmentä vuotta vieraalla maalla palvellut soturi, oli itsenäisyysmiehempi kuin ansioituneet itsenäisyysmiehemme. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Snellman, joka meillä syvimmin on oivaltanut kansakunnan olemassaolon edellytykset, olisi ollut samaa mieltä kuin hän. – Tottahan kyllä on, että Mannerheimin vaatimukseen suostuttiin, mutta Svinhufvud, joka oleskeli Etelä-Suomessa, pehmeni ja kutsui saksalaiset apuun. Inhimillistä – mutta todistaa vain, että kaikesta jyryydestään huolimatta Ukko-Pekka oli liian melto luonne valtiomieheksi.”

(Lähde: Suomen marsalkka tuokiokuvina. Toim. Yrjö Kivimies. Kustannusosakeyhtiö Karhu, Helsinki. 1952.)

Vasemmisto @ Jyväskylä, osa 3

Ja taas täällä. Yleiskeskustelu jatkuu ja netti pätkii.
10.34 Sampo Villanen tuomitsi junttalistan.
10.34 Pekka Saarnio vaatii selkokieltä. Ja niin ikään ”amatöörimäisten junttalistojen” jyrkkää moitiskelua.
10.45 Blogistikollega Kuopiosta valjastaa koko kaunopuheisuuden arsenaalinsa asiaan, joka livahti ohi korvien.
10.48 Pohjoiskarjalainen ay-mies vaatii puheenvuorossaan ydinvoimaa, jotta ay-liike ajaisi Vasemmistoliiton asiaa eduskunnassa tai jossakin.
10.59 Eläinten oikeuksia vaaditaan. Ilmassa on kihelmöivää köydenvetoa hippien ja duunareiden välillä. Mutta sehän vain pitää mielen virkeänä.
11.03 Puhetta piisaa. Koskas se Victoria menee naimisiin?
11.04 Pohjalaismies vaatii ydinvoimaa. Koko maailma hyppäsi ilmaan yllätyksestä.
11.06 Aah, SEKSIÄ. Viimeinkin. Puolueen ehdokkaan vaalivideolle on pyydetty jotakuta toveritarta alastonmalliksi. WTF?
11.07 Kaava-alueiden ulkopuolinen viemäröintipakko puheena, myös. Tällaisia puhutaan, kun ollaan enemmän kuin yhden asian liike.

Välihuutoja vammaisasiassa.

11.10 MIES ASIAA. Teemu Hiilinen vaatii naisia lopettamaan miesten pahoinpitelyt.
11.12 Hätäkeskuspuhelu mainittu. Hiilisen mukaan PAHAT FEMAKOT ovat syypäitä miesten sovinistisiin kommentteihin.
11.16 Toivotaan Vasemmistoliiton ja muiden vasemmistotoimijoiden yhteistyötä. Puheenvuoro lipsahtaa ylipitkäksi.

11.32 PUHEENJOHTAJAN VALINTA. PITKIÄ, YLTYVIÄ SUOSIONOSOITUKSIA.
11.32 SEISTEN ANNETTUJA SUOSIONOSOITUKSIA!

11.34 Ai, joo, siis tietenkin Paavo valittiin.

11.35 Vastavalittu puheenjohtaja mainitsee jalkapallon.
11.39 Puoluekokous lähettää tukensa eteläafrikkalaisille slumminuorille ja osoittaa nyt seisten suosiotaan Paavolle.
11.40 No, niin, nyt sitten vähän valintojakin. Varapuheenjohtajien valinnat.
11.41 Risto Kalliorinne ja Aino-Kaisa Pekonen. Kumpi on kakkonen ja kumpi ykkönen? Muistetaan kuitenkin, että ”kakkonen on ykkönen”.

Tässä välissä on syytä muistuttaa, että Seksi-Paavoa voi äänestää täällä myös toiseen, merkittävään asemaan TÄÄLLÄ.

12.15 Niin se WLAN vaan lakkaa toimimasta, kun kone ei sitä osaa oikein tukea. Onneksi on 3G.
12.16 Varapuheenjohtajan vaali on toimitettu, ääniä lasketaan. Sillä aikaa puoluevaltuuston puheenjohtajaehdokkaat kehuvat itseään.
12.23 Hämmästyttävää kyllä, miten monipuolisia ihmistuntijoita ja koko maan etua ajattelevia ihmisiä puolueesta yllättäen löytyy, kun niitä pitäisi puoluevaltuuston johtoon valita.
12.25 Esittelypuheenvuorot olivat vähällä katketa ääntenlaskijoiden ilmestymiseen. Yleisö esti äänestystuloksen paljastamisen, sillä raahelaisen ehdokkaan puhe on kuultava.

12.29 RISTO KALLIORINNE on valittu 1. varapuheenjohtajaksi.
12.30 Ja taas väki osoittaa suosiotaan seisaaltaan. Oscar-voittajat kiittävät.
12.31 Vasemmistoliitossa on pitkä perinne, että vähintään yhden puoluejohdon jäsenen on puhuttava pohjoissuomalaista murretta.
12.33 ”Heitetään numerot roskakoriin.” Risto Kalliorinne vetoaa puoluekokoukseen, että ei enää järjestysnumeroida varapuheenjohtajia.

12.38 Jatketaan meininkiä. Puoluesihteeriehdokkaita kannatetaan eri puheenvuoroissa, joita ei ole juurikaan valmisteltu.
12.45 Kihelmöivän tasaisesti napsahtavat kannatuspuheenvuorot sukupuolen mukaan. Outoa, mutta mikäpä ettei. Saisikohan Reko edes yhden naiskannattajan?

13.03 Dankku huudattaa yleisöä ydinvoimaa vastaan. Pari soraääntä vastustaa vastustamista.
13.09 Kansainvälisiä vieraita. Islantilaisvieras haastaa skandinaaviskaa, mikä on kyllä kivan kuuloista.
13.10 Saisivat nyt äkkiä laskea ne äänet, että pääsis lähtemään. Kohta on kiire päivän TÄRKEIMMÄN ASIAN pariin, seuraamaan kuninkaallisia häitä.

13.25 Ja aivan yhtäkkiä ne valitsivat Sirpa Puhakan Vasemmistoliiton Mikael Jungneriksi.

Vasemmisto @ Jyväskylä, osa 2

Puoluekokous jatkuu taas Jyväskylän hämmästyttävässä iltapäivässä. Mutta mitä salissa puhutaan. Ehkä voisi taas avata korvansa ja kuunnella.

Tai sitten ei. Blogin pitäminen edellyttää yleensä kahta asiaa: toimivaa tietokonetta ja toimivaa nettiyhteyttä. Niin sanottu ”pöytälaatikkoon” bloggaaminen on toki mahdollista, muttei järjellistä puuhaa.

Tiivistäen: salissa pidettiin iso nippu kiihkeän jännittäviä puheenvuoroja, joissa pohjalainen turkistarhaaja toivoi, ettei turkistarhaamista kiellettäisi. Ja olipahan myös kantoja – kaskessa? – joiden mukaan Vasemmistoliitto ei saisi äityä vallan vihreäksi. Onneksi Ruurik Holm ja muu intelligentsija huomautti, että byhyy.

Puoluekokous 2010 LIVE

Perjantai 18.6.

Pienen teknisen mutkikkuuden takia liveblogiin ei saa toimivaa otsikkoa. Joten tästä saa suoran linkin. Ja samaa tauhkaa on myös täällä.

Lauantai 19.6.

Tästä tulee kiihkeä jännitysnäytelmä. Toimiiko blogistin 10-vuotias HP OmniBook XE3 henkilövalintoihin asti päästessä? Seuranta täällä.

Vasemmisto @ Jyväskylä, osa 1

18.6.2010 11.29 Tervetuloa seuraamaan Vasemmistoliiton puoluekokouksen liveseurantaa. Juuri nyt meneillään kiihkeän jännittävä valtakirjojen tarkistus.
11.34 Ja nyt kokouksen toimitsijat. Luvassa ei vieläkään ole hurjia orgioita.
11.42 Salissa huutoja. Yksittäisen piirijärjestyksen muutosesitys nostaa tunteita.
11.44 Tunnekuohut vaimenivat. Esityslistan tutkimista.
11.45 Menettelytapasäännöt. Nice.
11.46 Yleisössä oletettiin, että puoluekokous on sama kuin euroviisut. Esko Grekelä kumosi tämän harhaluulon.
11.49 Paikka on muuten Rantasipi Laajavuori. Peuhunurkka Sipimaailma odottaa jo kokousvieraita.
11.56 Oho, Paavo Arhinmäen puhe oli lipsahtaa ohi korvien, kun Kaisu Suopangin lähettämä Facebook-linkki piti tarkistaa.
11.58 Freudian slip, Paavo? ”Kenenkään ei tarvitse sailastaa ilman hoitoa…”
12.00 Sosiaaliturvaa tekisikin nyt mieli nakertaa.
12.00 APLODIT!
12.02 Mari Kiviniemi mainittu.
12.04 Markkinat ovat hemmoteltu lapsi pörssisalin lattialla selällään huutamassa. Taas aplodit!
12.06 Arhinmäki suomii kokoomusjohtoa, vetoaa Barack Obamaan ja mainitsee myös kansanpankin. Ja ”oikeudenmukaisempi globaali talousjärjestelmä”. Entä maailmanvallankumous? Häh?
12.10 Progressiivinen pääomaverotus! Laajaa hyväksyntää.
12.13 Onpa tämä poliittinen tilannekatsaus pitkä. Olisi pitänyt ottaa jotain juotavaa.
12.14 Nyt avainsanoja. Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Belgiassa ja Bulgariassa valtio on tukenut työajan lyhentämistä, ei turhaa työntekemistä. Siinäpä olisi jotain ideantynkää Suomeenkin.
12.17 Takuupalkkaa vuokratyöntekijöille vaaditaan. Yleisö kuuntelee naamat näkkärillä. Tämä on vakavaa asiaa, jolle ei parane hörähdellä.
12.18 Vasemmistossa ei tykätä rikkureista. Facebook-ahtaajat saavat osakseen vähintään hiljaista paheksuntaa.
12.20 KYMPIN TAKUUPALKKA saa taas aikaan spontaanit aplodit.
12.23 Vasemmisto on antirasistinen puolue! RAIKUVIA APLODEJA!
12.24 Paavon teesit pähkinänkuoressa: maahanmuuttajia on liian vähän, jotta he edes teoriassa voisivat aiheuttaa ongelmia.
12.31 PERKELEEN NETTI. Juuri, kun Paavo vaati askeleita kohti perustuloa, tuomitsi jyrkästi ydinvoiman ja sivalsi jopa vihreitä, verkko kaatui.
12.46 Okei, Paavo piti liikuttavan ja pitkän puheenvuoron, joka herätti ”jatkuvia, yltyviä suosionosoituksia”, joita ei ole jostain syystä kirjoitettu tähän median edustajille jaettuun puhepaperiin.
12.52 Kalliorinne & Pekonen luovat katseita tavoiteohjelmaan. Kovasti on partisiippeja. Miksi koulussa on käytävä?
12.53 Kalliorinne & Pekonen kuulostaa joko sketsisarjalta tai lastenkirjalta. On tää kyllä lystikäs puolue.
12.58 Sirpa Puhakka vielä siirtää lounaalle lähtöä omalla puheenvuorollaan. Alkuasukkaat käyvät levottomiksi.
13.01 ONNEA VATAK. Teidät on noteerattu.
13.02 Mitämitä? ”Kaikki eivät ole vielä sosiaalisessa mediassa”. KYLLÄ OVAT. Facebookin ulkopuolella ei ole elämää.
13.05 No, tätä riittää. Jos vaikka kahvilla kävis.

13.20 Ai, täällä on vielä joku infopläjäys? Hyvin hiljaisella äänellä puhuva toimittaja kysyi, miksi Paavo Arhinmäki ”niin kovasti roimi” Vihreitä. Arhinmäki vähättelee. Eihän se niin isosti ollut puheessa. Mutta toki vihreätsitoutumattomat toimittajat tarraavat tähän ensimmäisenä.
13.28 Miten Paavo Arhinmäki on onnistunut vuoden aikana puheenjohtajana? Eipä ongelmaa. Tarttis saada jengiä liikkeelle vaan.
13.30 Lounas. VIIMEINKIN.

Sovitaanko, että eka satsi oli tässä? Lisää luettavaa, jahka taas jaksetaan.

Lisää osassa 2, täällä.