Kuukausi: maaliskuu 2010

105 ihanaa päivää

Joskus aamuisin herätessä saattaa olla myös kauhea kanuuna.

Eräänä päivänä muuan tamperelaistoimittaja heräsi ja huomasi pitkästä aikaa saaneensa yöllä erektion. Jokin syy siihen oli oltava. Hän raapi leukansa alta ja palautti mieleensä yöllisiä näkyjään.

Tosiaankin.

Tykistökeskitys. 40-asteisessa pakkasessa kuoliaaksi paleltuneita ihmisiä. Kranaatinsirpaleiden pilkkomia raajoja, joukkosidontapaikalla selkärankansa murtaneita, vatsansa ja peniksensä repineitä miehiä, joiden tyhjissä silmissä heijastuu vain šokin viivästyttämä kauhu. Molemmilla puolilla linjoja kokonaiset ikäluokat sisällissodan rampauttamien kansakuntien lapsia vuotamassa kuiviin tiettömille hangille.

Kun hän pääsi ajatuksissaan vieraalla maalla ilman omaan tahtoaan olevien, jäätyneeseen metsään motitettujen varusmiesten näännytyskuolemaan, hän huomasi jo ejakuloivansa holtittomasti.

…

Aamulehti ottaa kantaa. Alma Median lippulaivan mukaan mikään määrä raatoja ei ole liikaa, jos niistä saa vastalahjaksi kansallisen hengen ja toivon mukaan myös sotilasdiktatuurin:

Sodan hinta oli kallis. Menetimme läheisiä, kotimme, osan Suomesta.

Menetimme paljon, mutta saimme Talvisodan hengen. Se oli ainutkertaista, senhetkistä, eikä monistaminen pääministerin toiveella onnistu.

[…]

Riitelyn, narinan, yhteiskunnallisen rillumarein ja politiikan pokerinpeluun tilalle kaivataan nytkin selkeyttä, johtajuutta. Aika on sellainen.

Puhumattakaan siitä, mikä vaikutus talvisodalla on peruskoulujen opetussuunnitelmaan:

Ilman taistelua koulussa ensimmäisenä kielenä olisi vuosikymmenet luettu venäjää ja puolet perheestämme ehkä eläisi muualla siirtolaisena.

Jatkosodan aikanahan Suomi oli virallisesti sodassa myös Ison-Britannian kanssa. Kuinka suunnaton kärsimys lieneekään toimittaja Jorma Pokkiselle se, että suomalaislapsilla on peruskoulussa pakkoenglanti?

Mutta, siis, oikeesti:

Kirjoittakaamme Vapaussota, Talvisota ja Jatkosota isolla alkukirjaimella. Se kertoo niiden merkityksen Suomelle.

Kirjoittakaamme Kai Telanteelle, että katsoisi nyt edes vähän, mitä jengiä firmaansa rekrytoi.

(Kiitos vinkistä Lehdelle.)

Mikä on suvaitsevaiston kanta laktoosi-intoleranssiin?

Suomea on ravistellut menestyksen mannerlaattojen iloinen törmäys, joka aiheutti tsunamin maitomukissa.

* * *

Jotkut saattoivat hieraista silmiään, kun uutisotsikot julistivat Matti Vanhasen ja Jyrki Kataisen saaneen ekstaattisia onnentunteita Pekka Himasen isänmaallisesta raportista. Eikös Himeros ollut tämä hivenen nolo ”ikuinen lapsinero”, jonka muistiot tulee ottaa yhtä tosissaan kuin nigerialaisten pankinjohtajien sähköpostit?

Kaasuputki-blogi kantaa nyt kortensa tutkivan journalismin kekoon ja paljastaa, mikä on tohtori Himasen uuden uskottavuuden salaisuus: se on TÄMÄ.

* * *

Hetkeksi pääministerin hymy jo ehti hyytyä, sillä suomalaista maitoa myyvä Valio hävisi S-ryhmän tarjouskilpailun suomalaista maitoa myyvälle Ingmanille. Onneksi suomenruotsalainen monopoli kesti vain päivän: Matin maito teki voitokkaan paluun Klaukkalan S-Marketin hyllylle. Melkein pitäisi kiskoa kiitospaita päälle.

* * *

Työväenpuolue Kansallinen Kokoomus on päättänyt pyllistää kansaa hiertäneessä mediamaksuasiassa kaikille asianosaisille, myös itselleen. Suvi Lindén tekstasi puheenjohtaja Jyrki Kataiselle ja sai luvan uhrata Yleisradion varmistaakseen eduskuntapaikkansa vuoden 2011 vaaleissa. Kimmo Sasin kanssa asiasta ei ilmeisesti keskusteltu – tai sitten Sasi vain näyttelee uhmakasta.

Sinänsä koko näytös on turha, sillä Lindén on jättänyt takaportin auki. Ehkäpä mediamaksu vielä palaa tällä vaalikaudella!

* * *

Luultavampaa on, tietenkin, että Yle-asiassa tehdään Salomonin tuomio, so. kaikki puoliksi. Mediamaksu tuodaan eduskuntaan vain sadan euron suuruisena ja Yleisradiosta leikataan pois kaikki, mistä on olemassa kaupallista tarjontaa, kuten komedia, musiikki, urheilu, uutiset ja draama.

Ja jos kukaan muu ei sitä saa aikaan, niin Yleisradiolle määrätty fallokraattikomitea viimeistään: kuumottavasti nimetty ”riippumaton valvontaelin” panee kyllä taistolaisfemakot aisoihin.

Kriitikot risteilyllä

Me täällä Iltalehden lukijakunnassa pelkäämme vain naisia ja ulkomaalaisia, mutta muuten olemme ihan kelpo maalaispoikia.Viihdetaiteilijat eivät esitä mitä sattuu. Ohjelmisto vaihtuu aina sen mukaan, kenelle on viihdykettä ammennettava. Jokin sentapainen ajatus lienee hyrrännyt Pertti ”En ole rasisti, mutta…” Virtasen aivoissa, kun hän päätti hauskuuttaa perussuomalaisia lystikkäillä lastenlauluilla SS-Division „Wiking“ Linen seiväsmatkalla.

Kuulemmeko jostain oudon sivuäänen? Ei, se ei ole kansakunta repeämässä nauruun, vaan vaimea läpsähdys, kun kuluttajaparka kätkee kasvonsa kämmeniinsä. Maahanmuuttokriitikoiden lahjat eivät tosiaakaan taida yltää enää taidekritiikin puolelle.

"Me täällä nettifoorumeilla olemme muutenkin huolissamme ennen kaikkea nuorten tavasta notkua netissä. Miksi he eivät pilko puita veteraaneille?"Internetin syövereissä Virtanen ja joukko erilaisten pikkukuntien varavaltuutettuja vetoavat samaan kuin kuka tahansa rasisti kerrottuaan neekerivitsin. Sehän on huumoria! Ja te, hyvät suvaitsevaiset viherstalinistit, olette pahempia kuin Hitler kaikessa monikulttuurisessa huumorintajuttomuudessanne. Mitä pahaa voi olla alun perin Maikki Länsiön vuonna 1961 esittämässä renkutuksessa?

Ja tottahan toki: joskus sikari on vain sikari niin kuin lastenlaulu on lastenlaulu.

Mutta sikari silikonirintojen välissä pornomessuilla ei ole enää sikari. Ja sinänsä tyystin harmiton Hottentottilaulu ei sovi edes kaikkein pellavakutrisimpien pikku rasistinalkujen korville, jos se esitetään ulkomaalaisvastaisen punaniskalauman hengennostatukseksi ruotsinlaivalla. Etenkin suomenruotsalaisiin ja erityisesti Astrid Thorsiin kohdistuvan vihapuheen höystämänä.

Toki, kaikilla puolueilla on tupauunonsa ja vasemmistolaisetkin liikkeet ovat näitä saaneet ristikseen enemmän kuin oman osansa. Mutta lehdistö on kohdellut tätä piskuista ulkomaalaiskammoisten joukkoa silkkihansikkain. Vasta nyt alkaa kuherruskuukausi olla takanapäin. Siispä, toistaiseksi: kun maissinjyviä vielä lakon autioittamissa kaupoissa riittää, kannattaa paahtaa itselle sylillinen popcornia ja katsella kuinka maailman ainoa lupsakka äärioikeisto törmäilee omaan mahdottomuuteensa.

Muuten kaikki on niin kuin ennenkin. Uutistarjottimelle on kasautunut monenlaisia pieniä makupaloja:

Mannerheim ja tykistökenraali Nenonen

Mannerheim

Sunnuntaisin Kaasuputki-blogissa julkaistaan hersyviä anekdootteja Suomen marsalkka Gustaf Mannerheimin elämästä.

”

Eversti Paasonen, ulkomaanosaston päällikkö, oli juuri tullut Unkarista ja sinä päivänä ns. vuoristoeversti Kotilainen oli käymässä Mikkelissä. Istuttiin siinä ruokapöydässä, ja puheenaiheista rupesi vähän kerrassaan tulemaan puutetta. Kotilainen, joka on vilkas mies, halusi saada keskustelun käyntiin. Hän sanoi Paasoselle:

– Kuulkaas, eversti. Te kun osaatte unkaria ja suomea, niin voitte kai sanoa, mitä yhtäläisyyttä ja sukulaisuutta suomen ja unkarin kielten välillä on?

Paasonen sanoi, että täytyy muistaa, että suurin piirtein parituhatta vuotta olemme eläneet erossa, mutta kyllä on muutamia sanoja, jotka molemmissa kielissä ovat melkein samat ja ovat varmasti samaa alkuperää. Esimerkiksi veri on unkariksi ver ja silmä on unkariksi szem.

Nenonen kysyi puolestaan:

– Kuulkaa eversti, mikä on nenä unkariksi?

Paasonen sanoi jotakin; yhtäläisyyttä ei siinä ollut.

Silloin Marski kääntyi Nenoseen ja sanoi:

– Mutta minäpä sanon tykistökenraalille: Nenonen on sama sekä suomeksi että unkariksi.”

(Lähde: Suomen marsalkka tuokiokuvina. Toim. Yrjö Kivimies. Kustannusosakeyhtiö Karhu, Helsinki. 1952.)

Toim. huom: Alkuperäistekstissä nimet Paalanen ja Paasonen vaihtelevat. On syytä kuitenkin olettaa, että jälkimmäinen on oikea. Nimimerkki Anderssonille kiitos tarkasta lukemisesta.

Lakkokevättä rinnoissa

Timo Räty. Kuva: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Auto- ja kuljetusalan lakko alkoi 2. ja päättyi 3. päivä maaliskuuta. Työtaistelu sai aikaan mittavan kansallisen paniikin ja tyhjensi pääkaupunkiseudun pikkukauppojen oluthyllyt. Toivottavasti HOK-Elanto huomasi kiittää markkinointiavusta ja lahjoittaa edes kokousviinerit AKT:n valtuustolle.

Lakkoa johtanut Timo Räty pahoitteli siviileille aiheutuneita vaivoja, mistä Helsingin Sanomain pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield sai aiheen moraaliseen närkästykseen. Ikään kuin hänen työmatkansa tai iltapäiväkaljansa olisi koskaan ollut uhattuna. ”Jos ette ajattele isänmaata, ajatelkaa lapsia”, hän viestii, sillä lakko, pirun keksintö, vie turmioon.

Epäilemättä pääkirjoitustoimittajien työpäivät tulevat lähiaikoina venymään 16-tuntisiksi, sillä vaikka kumipyöräliikenne saadaankin taas raiteilleen, ei ahtaajien horisontissa kajasta valo. AKT jatkaa lakkouralla, mikä on saanut Elinkeinoelämän Keskusliiton nokkelat tiedottajat syöttämään joukkoviestimille mielikuvaa setelipatjoillaan löhöilevistä laiskanpulskeista sadisteista, jotka menevät lakkoon vain vääristä syistä.

Ja sehän toimii!

Kaikista Suomen asukkaista kirjailija Anja Snellman nieli EK:n vieheen koukkuineen. MTV3:n sattuvasti nimetyssä Huomenta Suomi -ohjelmassa hän tyhjensi pajatson leveästi myhäilevän Lauri Karhuvaaran syliin: Miten nämä kouluttamattomat juntit voivatkaan mennä lakkoon, kun Suomessa on työttömyyttä ja sairaanhoitajia? Tämähän on 70-lukua! Timo Rätykin on ilmeinen Vladimir Putin!

Hämmentävän vuodatuksen punchline lieni Snellmanin mielestä tämä moneen kertaan hoettu dikotomia: ovatko paperikoneet tärkeämpiä kuin hengityskoneet?

Ja totta kai se on hyvä kysymys. Kaikille on selvää, että AKT:n tahi paperityöläisten palkankorotukset ja muutosturva ovat suoraan pois sairaanhoitajien, eläkeläisten ja sotaveteraanien kukkaroista. Jokainen SAK:n jäsenen tienaama euro ulosmitataan lyhentämättömänä sodan ja pula-aikojen riuduttamilta isovanhemmiltamme. Lapsemmekin joutuvat tämän takia syömään koulussa halpaa ruokaa, jossa ei ole edes lihaa.

Seuraavaksi on paikallaan kysyä Anja Snellmanilta, millä sanoin hän tuomitsisi yliopistohenkilöstön lakon 18.3. Tai samanaikaisen Opiskelijarähinä-tempauksen, joka sekin pyrkii mitä stalinistisimmin keinoin nujertamaan OECD:n pyyteettömät ponnistelut suomalaisen kansantalouden tervehdyttämiseksi.

Onneksi sentään aivan kaikki eivät ole lakossa. Tuoreen uutisen mukaan naantalilainen innovatiivisten huippualueiden keskittymä Virpi & Tauski on ahkeroinut siinä määrin rakkauden työssä, että parivaljakon ensiksi mainitulta osapuolelta putkahti kuin putkahtikin levy ulos.

Se kuulostaa tältä. Suomi nousuun!

Hahmoja tänään: Thors, Chopin ja Jutila

Maailma on pyrkinyt parhaimman kykynsä mukaan pysymään kiertoradallaan, vaikka niin moni uutisotsikko on horjuttanut ihmiskunnan henkistä tasapainoa:

Maakuntasarjassa on yksi lystikäs ja yksi traaginen uutinen:

Urheilussa ei ole tapahtunut mitään, mutta nämä on mainittava: