Homoskooppi

Kaasuputki-blogin kirjoittaja tekee tänään samaa kuin Hennes Kunglig Höghet Victoria, Sveriges Kronprinsessa, Hertiginna av Västergötland, Ranskan vallankumous ja vasemmistointellektuelli Ruurik Holm – juhlii syntymäpäiväänsä. Ja sehän tarkoittaa vain yhtä asiaa: kaikki ovat horoskooppimerkiltään rapuja! Astrologi Tuija Uusitalolla on ravuista vain myönteistä sanottavaa.

Tosin juuri nyt Uusitalo ei ennätä kommentoimaan heinäkuun lasten elämänkuvioita. Pythian suuri huolenaihe kohdistuu homo- ja lesboterroristeihin, jotka syöksähtelevät työntämään silmiään viattomien paprikasumutteiden eteen. Sinänsä irstaiden sukupuolivähemmistöjen toiminta ei kenties muuten liikuttaisi Jumalan Suulla puhuvaa Uusitaloa, mutta presidentti Tarja Halosen kommentoitua asiaa toimittajalle peli oli menetetty. Vuoden 1918 kauhut toistuvat jälleen. Uusitalo pelkää, että valkoiset joutuvat jälleen suorittamaan punaisten kansanmurhan – toki tällä kertaa siten, että leiritettävät ja surmattavat ovat ”homoseksualisteja”.

Presidentin tulisi toimia puolueettomasti koko kansan presidenttinä. Liioitellaanpa hetkinen, presidentti on nimellisesti armeijan ylipäällikkö joka voisi aloittaa vaikka sisällissodan jakamalla kansan perinteisten punaisten ja valkoisten sijasta sukupuolellisesti tämän seksin takia. YLE:n entinen pääjohtaja Mikael Jungner sai lähteä kun hän rikkoi tekijänoikeussopimuksia vastaan. Käyttämällä You Tubesta ottamaa musiikkia vaimolleen tehdyn videon taustamusiikkina jonka hän sitten esitti Facabookissa. Mielestäni presidentti Halosen tekemä virkavirhe on paljon vakavampi. Lisäksi näiden rikkeiden luonne on täysin päinvastainen.

Pahimpien skeptikkojenkin on myönnettävä, että Tuija Uusitalo on paikoin oikeassa. Etenkin kohta, jossa hän toteaa, ettei ”syntymähoroskooppi tee kenestäkään homoa tai lesboa”.

Millään tavalla natsisympatioita esittämättä Buddhan Inkarnaatio Tuija Uusitalo toteaa myös, että homojen ja koko tuon ”homoseksualistisen aatteen” kimppuun hyökkääminen on toivottavaa ja suorastaan aika hauskaa. Hän myös uskoo, että merkitsemällä visuaalisin tunnuksin, ketkä ovat homoja, voidaan rakentaa kestävä yhteiskuntarauha.

Pippurisumute on aika vitsikäs valinta ja sitä paitsi hyökkääjät puolustivat oikeuksiaan irstailun leviämistä vastaan, joka on sinällään oli erittäin yhteiskuntavastuullista toimintaa.

Ehdotankin ”vaakamaisesti” diplomaattista ratkaisua. Paljastetaan kaikki ja tehdään homoista – ja lesboista reilusti merkittyjä, kuten he sitä itsekin haluavat. Saman tien voidaan merkitä myös heterot. Näin vältämme sekaannuksen ja suojelemme lapsia ja nuoria. Samalla takaamme heteroille koskemattomuuden ja ihmisoikeudet. Onhan elämilläkin oikeutensa, miksi ei niillä terveillä yksilöillä jotka vaalivat rakentavia ja elämää ylläpitäviä malleja. Näin saamme jokainen valita henkilön kenen kanssa haluamme asioida päivittäin.

(Uusitalo kirjoitti alkuperäisen tekstinsä 12.7., mutta huomasi sitten Saturnuksen menneen Vaa’an tähdistöön, minkä takia tekstiin tuli lisätä ”myös heterot”, mikä muuttaakin homofobis-fasistisen tekstin oitis liberaalihyysäykseksi. Ylläolevassa lainauksessa Uusitalon kursivoimana.)

Tätä totuutta pohtiessa on ymmärrettävä, että astrologia ei ole pelkkää naistenlehtien rakkausennustelua, vaan todellista tarkkuuden tiedettä. Lisää asiasta oppiakseen kannattaa alkaa jo raotella kukkaroaan. Elokuussa näet Tuija Uusitalon ja kumppaneiden luotsaamina risteillään aavan meren yli Tallinnaan. Ja mikäli Kuu ei ole Oinaassa ja Chiron Neitsyessä, laivan tulisi osua laituriin täsmälleen oikeassa kulmassa.

* * *

Muuten, Päivi Räsänen on vedonnut päättäjiin, jotta nämä ajattelisivat lapsia.

Vapauden apostoli

UUTISKOOSTE: Näin paljon valkoisia heteromiehiä sorrettiin yhdessä viikossa
3.7. Helsingin Setan Pride-kulkueeseen hyökätään paprikasumuttimien, mahdollisesti kyynelkaasun ja savupommien voimin. Tekijät jäävät kiinni esiinnyttyään omilla kasvoillaan MoonTV:stä alkaen vähän jokaisessa mediassa. | Muslimiraiskaajien homomarssi (Kaasuputki)
8.7. HeSetan toimistoa vandalisoidaan. Ikkunoita rikotaan ja oviin maalataan yritykset natsisymboleiksi. | Helsingin Setan ikkunoita rikottiin perjantain vastaisena yönä (Yle)

Päivi Räsänen kirjoittaa mielipiteen, jossa hän epäilee vapaamielisten ihmisten olevan syypäitä äärioikeistolaisten osoittamiin väkivaltaisiin purkauksiin. | Väkivallan tekoja (Päivi Räsäsen blogi)

9.7. Kristillisdemokraattien viestintäpäällikkö Asmo Maanselkä väittää Setan – ja muiden vähemmistöryhmien ja niitä edustavien järjestöjen – kokemia fyysisiä vastoinkäymisiä näiden vähemmistöryhmien omaksi viaksi, koska homot ja ulkomaalaiset eivät ymmärrä näyttää sinisilmäisiltä heteroseksuaaleilta. Lisäksi Maanselkä syyttää Setaa suvivirren kieltämisestä ja avioliittovastaisuudesta. | Pride-paraati on myös provokaatio (Keskisuomalainen)
10.7. Tuulikki Ukkola avautuu. | Ikäviä kommentteja (Uusi Suomi)
12.7. HeSetan jäsenmäärä kohoaa neljälläsadalla.| Iskut aiheuttivat jäsenryntäyksen Helsingin Setaan (Kansan Uutiset)

Homojen, ympäristöliikkeen ja vasemmistolaisten olemassaolosta, kioskimurroista, huonosta yleiskunnosta ja milloin mistäkin vääryydestä on tapana syyttää vapaata kasvatusta. Jos lapsi saa toteuttaa jokaista impulssiaan, hänestä kasvaa militantti punavihreä lesbofeministi – etenkin, jos kyseessä on poikalapsi. Tarvitaan kuria, vitsaa ja rangaistuksia! Lasten pitää oppia käyttäytymään ja kunnioittamaan vanhempiaan!

Aikuisten, sitä vastoin, tulee saada antaa periksi pienimmillekin mielihaluilleen. Hyvät käytöstavat ovat aivan liikaa. On voitava piereskellä, panna veitsi suuhun, jättää kädet pesemättä vessassa. Ennen kaikkea aikuisen sydän pakahtuu, jos hän ei saa solvata lähimmäistään.

Tai näin ainakin väittää kansanedustaja Tuulikki Ukkola (s. 1943).

Ukkolan mukaan homoseksuaalien ja ulkomaalaisten kimppuun käyminen on vain eräs tapa rimpuilla ulos poliittisen korrektiuden pakkopaidasta, toteuttaa aikuisen ihmisen luonnollista tarvetta sanoa neekeriä neekeriksi. Niin kuin hänen nuoruudessa aina sanottiin. Silloin noottikriisin aikaan.

Kun ihmiset eivät saa sanoa julkisesti mitä haluavat, osa syyllistyy salaa pahoihin tekoihin. Sellaisiin kuin iskut Pride-kulkueseen ja Setaan. Viharikoslaeilla ja muilla juridisilla keinoilla ei kammeta ääri-ilmiöiden syntyä, vaan pikemminkin lietsotaan niitä. Kun ihminen joutuu piilottamaan vihaiset ajatuksensa sisäänsä, se purkautuu ilmoille tuhoisina tekoina.

Ukkola on prikulleen oikeassa. Suomessa ei ollut yhtään rasismia tai homofobiaa kolmeen vuosikymmeneen sodan jälkeen. Ennakkoluulot ja -asenteet loistivat poissaolollaan. Esimerkiksi Tuulikki Ukkolan synnyinpitäjässä Taivalkoskella ei ollut ainuttakaan Pride-iskua koko Kekkosen valtakauden aikana. Eikä Ukkola itse kokenut tarvetta lyödä ulkomaalaista tai edes perustaa Hommaforumia, sillä hän saattoi vapaasti, yhdenkään vähemmistövaltuutetun estämättä huudahtaa: ”Hei neekeri, et ole tainnut käydä suihkussa, kun olet noin ruskea!”

Tai siis hän olisi voinut sanoa noin, jos Suomessa olisi tuohon aikaan ollut suihkuja. Tai tummaihoisia.

* * *

Tuulikki Ukkolan suhtautuminen ympäristöjärjestö Greenpeaceen ansaitsee sekin oman huomionsa. Kansanedustaja Ukkola tuomitsee koko järjestön ja sen toimintatavat. Laillista esivaltaa vastaan ei saa häiriköidä, kansanedustajia ei saa härnätä. Suomessa on kilttejä, omaa puheenvuoroaan odottavia ympäristöjärjestöjä, joten pois tuollaiset mesoajat!

Tämä hämmästyttää. Miksi suoraan toimintaan uskova järjestö ei saa samaa ymmärrystä kuin lapsia kaasuttavat homofobit? Mikä vasta äsken oli vallanpitäjien vaientamien nuorten sananvapautta, onkin nyt terrorismia. Onkohan tässä virhe? Ukkolaa entuudestaan tuntemattomalle lukijalle näennäinen kaksoisstandardi on ylittämätön ongelma. Mutta turhaan! Tuulikki Ukkola ei milloinkaan ole esittänyt ristiriitaisia väitteitä. Eikä esitä nytkään.

Ukkola on looginen loppuun asti: Greenpeacea ei tarvitse kuunnella, sillä se ei ole demokraattinen kansalaisjärjestö, päinvastoin kuin Pride-kaasuttajat.

Puoluejohtaja kirjoittaa mielipiteen

Riihimäki, heinäkuu, varjossa 28 astetta. Neljännen kauden kansanedustaja, lääketieteen lisensiaatti Päivi Räsänen istuu talonsa patiolla. Hänen miehensä, teologian tohtori, pastori ja Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen, kiikuttaa molemmille vähänatriumiset kivennäisvedet limelohkojen kera.

Voisi ottaa rennosti. Onhan kesä.

Mutta kellon viisarit liikahtavat ja Kristillisdemokraatit rp:n vaalitavoite on taas sekunnin verran lähempänä. On puristettava vaalikarjaa nisistä ja lypsettävä. On kirjoitettava jotain kansaanmenevää nettiin. Päivi Räsänen viittaa miestään olemaan hiljaa. Hän avaa kannettavan tietokoneensa ja…

Viime päivinä uutistarjontaa ovat varjostaneet ikävät väkivallan teot.

Mistä tuo lause tupsahti? Jumalako itse pakotti sormenpäät rummuttamaan tämän ajatuksen läppärille? Kyllä!

Päivi Räsäsen työsuhdeläppärissä on auki tekstinkäsittelyohjelma ja kristillisdemokraattisen puolueen tärkein ohjenuora, Iltalehden keskustelufoorumi. Nimimerkkiensä takaa pahoinvointiaan maailmalle toitottavat ihmisvihaajat ovat harmissaan siitä, että Suomessa ei tunneta kidutus- tai kuolemantuomiota. Räsänen tuntee kannattajansa: he ovat juurikin näitä syntisten kivittämisestä haaveilevia perheenisiä.

Porvoon kolmoissurma järkyttää. Hiljattain ehdonalaiseen päässeen aiemmasta murhasta tuomitun elinkautisvangin surmatyö herättää kysymyksen rangaistusjärjestelmämme asianmukaisuudesta. CNN-uutiskanavan kirvoittamilla keskustelupalstoilla on ihmetelty eurooppalaisten käsitystä ihmisen eliniästä.

Mikä pohjustus! ”On ihmetelty”, nii-in! Päivi Räsänen nojaa taaksepäin ja kurkottaa kohti tarjoilupöytää ja juomalasia. ”Onneksi tuli tuo CNN mainittua”, Räsänen tuumii. Se saa Suomi-kuvasta huolestuneet tahot taas liikkeelle.

Mutta osoitteeton ihmettely ei yksi riitä. Äänestäjä tarvitsee konkretiaa, numeroita. Juuri niin kuin se kouluttaja sanoi.

Miten elinkautinen voi tarkoittaa vain 12 vuoden vankeutta?

Päivi Räsänen on ylpeä retorisesta kysymyksestään. Hän hieraisee nenäänsä. Tuosta se lähtee. Miten Suomessa on yleensä yhtään ihmistä elossa, kun kaikki raiskaaja-murhaajat oikein kädestä pitäen talutetaan vain 12 vuoden kakun jälkeen takaisin raiskaamaan ja murhaamaan? Hän maiskuttelee mielessään, kuinka voisi kysyä saman kysymyksen televisiossa joltakulta kukkahattutädiltä.

Ehdonalaiseen vapauteen elinkautisvanki päästetään yleensä 12 vuoden, käytännössä viimeistään 15 vuoden vankeusrangaistuksen kärsimisen jälkeen. Vaikka Helsingin hovioikeudessa tehtävä päätös on harkinnanvarainen, siitä on muodostunut säännönmukainen käytäntö. Armahdusautomaatista tulisi luopua.

Armahdusautomaatti! ”Siinä vasta sana!” Räsänen tuumailee. Hän on varma, että se poimitaan MTV3:n Kymmenen uutisiin. Tavaraa kasautuu ruudulle vinhaa vauhtia. Viime hetkellä Räsänen päättää poistaa vaatimuksen peukaloruuveista ja roviolla polttamisesta.

Mielenterveys- tai persoonallisuushäiriöiden lisäämälle rikoksen uusimisriskille pitäisi antaa nykyistä suurempi painoarvo. Ongelmana ovat juuri ne rikoksen tekijät, joita ei todeta täysin syyntakeettomiksi ja joita ei siten voida sulkea pakkohoitoon vankimielisairaalaan.

Räsäsen kehäpäätelmä on ilmatiivis. Rikollinenhan on lähtökohtaisesti häiriintynyt. Uusimisriski on heti noussut, kun lakia on kerran rikottu. Sen tietää kuka tahansa. Soihtu- ja talikkoporukka tulee hyrisemään tyytyväisyydestä saadessaan Päivi Räsäsestä Koston Enkelin.

Puoluejohtaja sulkee tietokoneensa kannen ja katsoo kohti taivaita. Hän tuntee Jumalan hymyilevän hänelle kuin rikostoverille. ”Kyllä nyt on Herra kättäni ohjannut”, hän tuumii punniten tekstirivejään.

”Tuliko valmista?” Niilo Räsänen kysyy vaimoltaan.

Perkele! Seesteinen tuokio on ohi. ”Pitikös mun jotain kirjoittaa vielä?” Päivi Räsänen kysyy sisimmässään auringonpolttamalta käpylisäkkeeltään. Hän nostaa läppärinsä kannen. Aivan kuin jokin asia vielä kutittelisi silmäkuopan pohjalla.

Asuntovelat, sairaat lapset, sairaat aikuiset…?

Aikuiset? Homot!

Iljettävät homot, jotka viettelevät ja raiskaavat kelpo perheenpäitä. Hehän saivat silmilleen taannoin kyynelkaasua ja pippurisumutetta, missä ei todellakaan ollut mitään moittimista. Vähän se kirvelee, mutta mitäs kävelivät kirkkaassa päivänvalossa olemassa homoja? Päivi Räsänen tuntee kiihottuvansa: tästä voisi jotain vielä lisätä tekstiin.

Myös Helsinki Pride- kulkuetta vastaan tehty kaasuisku on tuomittava ja huolestuttava. Onneksi kukaan ei saanut pysyviä vammoja. Kaikkien kansalaiset perusoikeuksia tulee puolustaa, niin oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kuin mielipiteen ilmaisun vapauteen.

”Touché!” huudahtaa Räsänen ääneen omalle tekstilleen. Sananvapaus! Myös kyynelkaasu on sananvapautta! Valtavirran kommunistimediat ovat vaientaneet kansallismielisen konservatiivinuorison, joten kapsaisiini on heidän mediansa. Siihen on perustuslaillinen oikeus!  Räsänen haluaisi alleviivata, ettei edes synnin turmelema homovauva saanut pysyvää vauriota iskussa. Vaikka olisi pitänyt!

Isku herättää kysymyksen, miten laajalti äärioikeistolaiset ja uusnatsismiin liittyvät ajatukset saavat kannatusta nuorten keskuudessa.

Huolestunut Räsänen pyyhkäisee silmäkulmastaan krokotiilinkyyneleen ja jatkaa:

Osaltaan ilmiöön saattaa vaikuttaa vaikenemisen kulttuuri maahanmuuttopolitiikassa. Jos maahanmuuttopolitiikan aiheuttamista tosielämän ongelmista kaikissa puolueissa vaietaan, ääriliikkeille jää toimintatilaa.

No, niin! Räsänen tietää surffaavansa tukevasti Timo Soinin vihapoliittisella aallonharjalla. Juutalaiset ovat syypäitä työttömyyteen! Vai mitä nämä nyt olivat, somaleita vai ruotsalaisia? Hyssyttely on joka tapauksessa viety liian pitkälle! Netin keskustelufoorumit sykkivät Päivi Räsäsen kanssa saman tahtiin kuin kostea vulva, jota osaava poliitikko nuijii islamofobisella falloksellaan. Vielä yksi syvä työntö ja kristillisdemokraateille singahtaa miljoona ääntä:

Voiko Pride-kulkuetta vastaan tehdyn typerän hyökkäyksen tulkita myös vastareaktioksi poliittisen eliitin voimakkaalle arvoliberalistiselle kehitykselle?

Päivi Räsänen ulvahtaa. ”KYLLÄ VOI!” Hän tietää olevansa oikeassa, kiinni kansassa. Hän ei missään tapauksessa ole ”poliittista eliittiä”, vaan aivan tavallinen 16 vuotta eduskunnassa vaikuttanut lääketieteen lisensiaatti tohtorismiehineen. ”Enkö ole oikeassa?” Räsänen kysyy sydämeltään. Siellä, kohonneen pulssin seassa, huohottaa Jumala, joka on täsmälleen samaa mieltä. Väkivaltaiset nuoret pahoinpitelemässä juhlakulkuetta eivät ole ongelma. Kulkue on ongelma kaikkine vapaamielisine ajatuksineen.

Elinikäisiä vankeusrangaistuksia, ulkomaalaisuuden ja homouden kieltämistä, damn liberals… Päivi Räsänen silti muistaa, että hän ei ole asemassa, jossa esitetään vaatimuksia. ”Olen uhri, marttyyri!” hän huudahtaa hyvälle ystävälleen Jeesukselle, joka nyökkää laupiaasti. Hän näppäilee nöyrästi loppukaneetin, jossa muistuttaa propellipäisiä lukijoitaan siitä, että Suomea hallitseva punavihreiden lesbofeministien kaikki elämänalueet kattava telepaattinen salaliitto saisi luopua julmasta aborttidiktatuuristaan, joka sortaa ennen kaikkea Päivi Räsästä ja hänen viittä Kristuksessa viljeltyä lastaan:

Demokraattisessa yhteiskunnassa tulee erityisesti huolehtia siitä, että perhepolitiikassa sallitaan rauhallinen, avoin keskustelu ja erilaisten mielipiteiden esittäminen.

”Se on täytetty!” Päivi Räsänen kiljahtaa ja napsauttaa tekstin sähköpostissa avustajalleen. Hän sulkee koneensa. Aurinko paistaa. Jumalakin näyttää peukkua.

Vain yksi asia kaihertaa ajatuksissa.

Olisi pitänyt toivoa aselakien höllennystä. Että lainkuuliaiset kansalaiset voisivat nakkikioskilla ampua ensin. Sen jälkeen Päivi Räsäsen tie pääministeriksi olisi ollut suora ja leveä.

Muslimiraiskaajien homomarssi

Suomen johtava ultrakonservatiivinen media Uusi Suomi on tuominnut selväsanaisesti Helsingissä järjestetyn Pride-kulkueen. Julkaisun mukaan Helsingin Setan väkivaltainen, pedofiliaan ja talvisodan veteraanien halventamiseen yllyttävä kulkue vahingoitti lapsia ja isänmaata. Uusi Suomi haluaa todeta, että tasa-arvon puolesta marssineiden ihmisten kimppuun hyökkääminen on täysin suotavaa.

Näin siis ainakin siitä päätellen, miten verkkaisesti Uusi Suomi moderoi kahjoimpienkin lukijoidensa homofobisia kauhunhuutoja. (Vuorokautta myöhemmin yksi n-sana on saanut luvan poistua.)

Usari ei ollut ainoa verkkofoorumi, jossa uutinen Suomen homovastaisuudesta herätti tunteita. Etenkin Hommaforum sähköistyi hetkeksi ja tuotti väittelyn, jossa nais-, ulkomaalais- ja homovastaiset nimimerkit jäivät pyörimään helvetilliseen noidankehään. Homofobia kun on, monien muiden ohessa, yksi niistä asioista, jotka yhdistävät kovan linjan islamisteja ja suomalaisia maahanmuuttokriitikoita. Pohdinta virisi oitis: Olisivatko kaasuttajat olleet maahanmuuttajia, väkivaltaisuudestaan kuuluisia somalimiehiä, jotka pahoinpitelevät homoseksuaaleja aina silloin, kun eivät mene naimisiin 9-vuotiaiden suomalaistyttöjen kanssa Kaisaniemenpuistossa. Ja hyökkääjien motiiveista riippumatta: Pitäisikö isku tuomita vai palkita? Ovathan homot lähes yhtä pahoja kuin pedofiilit, aina vaanimassa valkoisen heteromiehen peräpäätä.

Toki, Uudesta Suomesta poiketen Hommaforum on melko sivistynyt verkkoyhteisö. Haukkana väittelyä vahtinut ylläpito vihelsi keskustelun poikki ennen kuin koko Muutos 2011 -puolue ehti ampua itseään jalkaan.

Kaikeksi onneksi, sillä kuten MoonTV:n materiaali osoittaa, homokammoinen hyökkäys ei mitenkään korostetusti huou itäafrikkalaista eksotiikkaa. – Ja olisihan ollut noloa, jos Homma-yhteisö olisi paljastunut homovastaisuuden lisäksi myös ulkomaalaisvastaiseksi.

Yleisradion tietojen mukaan poliisi on pidättänyt joukon 19-21-vuotiaita miehiä. Kun otetaan huomioon teon suorittajien ikä ja henkinen kehitystaso, saattaa varusmiespalvelus nyt olla vaarassa jäädä poikaparoilta suorittamatta, mistä koko kansakunta on vilpittömästi suruissaan.

Uhrattu kansakunta

Aurinko ei laske. Toukotyöt ja kevätkylvöt on tehty, ensimmäiset perunat ja mansikat on korjattu, mutta vain mausteeksi; varsinainen kasvukausi on etenkin kevätviljojen suhteen vasta alkanut. Jokainen jyväjemmari rukoilee suotuisia säitä ja hyvää satoa. Eikä rukouksen kohde ole eteerinen Jahve kristillisessä etäisyydessään, vaan Saturnuksen, Demeterin tai jonkin paljon vanhemman, mysteerien verhoaman jumalan julma ja verenhimoinen aspekti.

Tieto on ihmisellä verenkierrossa. Kaikenlainen perimätieto ja sellaiseksi luullut aivopierut tähtäävät kesäpäivänseisaukseen kuin kosmisiin hääjuhliin. Viattomimmillaan folklorismit ilmenevät nudistiyhdyskunnan šamaanirummuttamisena Stonehengeä imitoivan kiviröykkiön äärellä, irvokkaimmillaan puukotusraiskauksina, joissa kukaan ei humalaltaan muista, kuka tuikkasi ketä ja millä.

Tässä välissä on muistettava, että ihminen kommunikoi jumaltensa kanssa täsmälleen kahdella tavalla: rakastelemalla tai kuolemalla. Suomessa harrastetaan molempia – jahka on kylliksi Ukon vakkoja kumottu – ja aivan erityisellä hartaudella suositaan jälkimmäistä.

Keskikesän juhla vaati 23 kuolonuhria” – Iltiksen uutinen, joka kertoo kaiken mittumaarin ideasta. Astetta atavistisemmin saman asian on otsikoinut Aamulehti: ”Juhannuksen uhriluku nousi yhä: synkin kymmeneen vuoteen”.  Tammerkoski ei suotta laske vesiään juuri siihen järveen, jota sanotaan pyhäksi.

Ehkä ei siis kannattaisi ottaa riskiä. Juhannusyönä jumalat liikkuvat. Henget käyvät levottomiksi. Kalojen merkeissä syntyneet hyvin tietävät, että magia koskettaa kaikkia. Kuninkaita siitetään, mutta niin myös varkaita. Isättömiä kummassakin tapauksessa. On syytä olla varovainen; tasapaino on säilytettävä. Olisi kannattanut pysyä kotona ja kuunnella suljettujen kaihtimien takana Radio Suomen merisäätä eikä sännätä kossukumarassa lähimpään järveen hukkumaan.

Ruotsalainen evankelista-laulaja Carola Häggkvisthurmasi helluntailaiset” juhannusaattona, kuten Seurakuntalainen-lehti asian uutisoi. Keuruulla. Samassa kylässä kuoli, samana juhannusyönä, 19-vuotias ruotsalaisnuorukainen. Kiivastuiko yksi jumala, kun toista ylistettiin hänen kulmakunnillaan? Olivat motiivit mitkä tahansa, Thor vastasi tähän kostamalla suomalaisille juhannuspäivänä. Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, mihin jumalten julkinen huutelu johtaa.

Yöttömänä yönä ihminen ei ole turvassa, luomakunta kihisee jumaluuksia. Koskaan ei tiedä, tuleeko yli usvaisten peltojen valoisan kesäyön puolihämärässä vastaan kirkastunut jumalolento vai Jukka Mutasen minikaivuri. Vai olisiko Kaivuri-Jukka itse myös jumala? Vaatiiko hänkin ihmisuhreja – tieltä suistuvia viattomia mopoilijoita?

Kaikki on mahdollista.

Ainakin Mutanen on tehnyt todistettavan maineteon: hänen ansiostaan maahenkeä kumartava keskustalainen Tuomo Hänninen aikoo liittyä Facebookiin.

Löydä sisäinen piippumuumiosi

Jari Sarasvuo sai kuulla, että suomettumisen aika on ohi.

Kesäkuu on surkeaa aikaa. Toki, työlliset ovat töissään ja kiire painaa. Mutta jotenkin kaikki maistuu puulta. Suomi on menossa osasto kerrallaan kiinni, kun mitään projektia ei voi enää ennen juhannusta ja lomakautta aloittaa.

Itse asiassa työtä tehdään vain näön vuoksi. On vaikutettava ahkeralta, vaikka vain roikkuisi netissä varaamassa kesädekkareita mökin lähikirjastoon.

Koko maassa on tänä kesänä vain yksi ahkera ja työteliäs ihminen, joka jaksaa panna tikkua ristiin. Eikä tällä nyt viitata hänen tulevaan hääyöhönsä, vaan herkuleaaniseen kamppailuun koko maanosaa uhkaavaa mädäntymistä vastaan.

”Minä menen kesällä naimisiin. Samalla sitoudun asioihin, jotka parantavat maailmaa.”

Suomi liian pieni maa kahdelle vihaisesti rakastuneelle SDP:n puoluesihteerille. Kansankunta odottaa henkeään pidätellen, milloin Jari ja Mikael huomaavat ratsastavansa samalla preerialla. Aseet ovat molemmilla höllästi holstereissaan. Virpin ja Marian yhteinen talk show on väistämättömästi edessä.

Onneksi maapallolla saa kuulla valkeina kesäkuun öinä muutakin kuin valitusta ja kitinää julkkispariskuntien huulilta.

On myös uutisia:

  • Pohjoismaita on viisi eikä Suomen olympiakomitean puheenjohtaja osaa sijoittaa niistä yhtäkään kartalle. ”Roger Talermo ei tyrmää mahdollista yhteispohjoismaista hanketta, mutta sanoo, että kumppanimaan löytäminen on tällä hetkellä vaikeaa.” | Rogge: Yhteispohjoismainen olympiahanke realistinen (Kansan Uutiset)
  • Pesäpallojoukkueen kooksi on suunniteltu viittä plus yhtä. Sisä- ja ulkovuorot korvataan identtisillä, keskenään vastakkain olevilla kenttäpäädyillä. Yhden lyöjän sijasta kaikille pelaajille annetaan mailat. Räpylöitä sen sijaan ei anneta kuin yhdelle pelaajalle joukkueessa. Hiekan tilalle on kaavailtu uusissa säännöissä jäätä ja juoksujen sijaan lasketaan niin sanottuja maaleja, joita tehdään pallon korvaavalla vulkaanikumikiekolla. Mikäli näitä sääntömuutoksia ei tehdä, pesäpallon ei uskota kiinnostavan ketään. | Itä-Länsi-otteluun raju sääntömuutos (Yleisradio)
  • Zeus, Thor ja Ukko myöntävät, että simaa kului vähän suunniteltua enemmän. | Salama iski Jeesus-patsaaseen Ohiossa (Helsingin Sanomat)
  • Poliisilla oli vain yksi ystävä, ja hänkin patterin välissä. | Savupiippumuumion uskotaan olleen poliisin vanha tuttu (MTV3)

UPDATE (13.13):

Siideriä ja kuninkaallisia

Niin aina. Kaasuputki-blogi tapasi kuuluisan siiderirojalistin kesken kesämökkikiireiden. Mäntysuovan ja siitepölyn keskeltä Jami Järvinen ehti vastata kimurantteihinkin kysymyksiin ilman, että lystikkään poikamainen hymy hetkeksikään herpaantui.

Olemme nyt täällä Ylä-Pirkanmaalla…

– Teknisesti ottaen Keski-Suomessa. Mutta olet kyllä oikeassa, että Tampereen vaikutusalueella tämä on.

… Keski-Suomessa pienen kallion laelle rakennetun mökin rauhassa. Pidätkö itseäsi mökki-ihmisenä?

– Joo, olen ollut aika mökkihöperö jostain teini-ikäisestä asti.

Mäkin olen aina tykännyt kesämökeistä. Mikään ei voita pulahtamista järveen heti aamulla.

– Meidän landella pulahdetaan järveen vähän vaikeasti, sillä mökki on kyllä ihan kuivan maan rakennus. Lisäksi järvivesi on melkein aina liian kylmää. Etenkin näin alkukesästä.

Mä en voisi olla mökissä, joka ei olisi rannassa. Sä olet joka tapauksessa tän mökkiprojektin takia ollut vähän poissa stadin kuvioista. Mä juttelin Rytmissä parin frendin kanssa ja ne kaikki sano, että hiljaista on ollut, kun Jamia ei ole näkynyt.

– Ai?

Kukaan ei ole puhunut itä- ja länsisuomalaisten pääkallojen eroista aikoihin.

– Totta, kallonmuotokeskustelu on yleensä kokonaan mun harteilla. Pitäiskin…

Sitä paitsi Sirdiessä on Miliza Korjus jäänyt pari viikkoa kokonaan soittamatta…

– Hei, mä käyn laittamassa rahaa automaattiin heti, kun taas palaan Helsinkiin.

Sä oot muuten ollut aika hyvin tapetilla viime ajat. Iltalehdessä sä vilahdit jossain obskuurissa siideritestissä toista viikkoa sitten.

– Pitihän mun olla siellä. Oli muuten helvetin pahoja uutuussiidereitä. Pelkkää makeutusainetta eikä omenasta häivääkään.

Miten vain, tyttöjen juomahan se on. Siksi sä kai olit myös tän viikon Menkkareissa?

– Menkkareissa?

Me Naiset -lehdessä. Mikä se Victoria-juttu oikein oli? Aiotko sä tosiaan skipata Vasemmistoliiton puoluekokouksen vain katsellaksesi ruotsalaista hattarameininkiä?

– Joo, kun ne on yhtä aikaa. Onneksi häät alkaa vasta neljältä. Ehtii töllön ääreen.

Mutta eikö se ole snadisti epäisänmaallista touhua?

– Ei mun mielestä. Mä olen prinsessa Victorian ihailija jo vuosien takaa. Ja Suomestahan pitäisi tehdä kuningaskunta.

Sen sun haastattelun perusteella Suomesta pitäisi tehdä pikemminkin vaaleanpunainen prinsessaunelma, jossa tehdään huonoja rakkausrunoja. Tuleeko susta isona Mikael Jungner vai Tommy Tabermann?

– Onko pakko olla demari?

Ei, mutta se luultavasti auttaa. Mitä sä aiot seuraavaksi tehdä?

– Ulkovessan paskat pitäisi lapioida pois.

Hyi, miten ällöttävää. Mä tarkoitin kysyä, mitä sä aiot seuraavaksi tehdä saadaksesi nimesi lehteen?

– En tiedä, ehkä mä annan maalata Kissin maskit naamaani ja soitan Aamulehden toimittajat paikalle.

Sortokausi

Kuva: /Sizemore/ @ Flickr

Kuluneet päivät ovat olleet sellaista feminismiä pullollaan, että YK:n tulisi julistaa vuoden 20. viikko täst’edes Miesten Sortamisen Viikoksi. Miehiä on hakattu, vähätelty ja jätetty – mutta miksi? Feministimafian julmuuden ja ilkeyden paljastamiseksi myös Kaasuputki-blogi aikoo työntää syyttävän sormensa syvälle uutispuuron voisilmään: kuinka valkoinen heteromies kärsiikään naisen luontaisen pahuuden vuoksi!

Viikon tapaus [PDF] oli tietenkin hätäkeskuksessa päivystänyt konstaapeli, joka oli naureskellut vaimonsa harjoittaman väkivallan uhriksi joutuneelle perheenisälle. Tämä 112:n äärifeministi – vieläpä miespuolinen sellainen – oli muun muassa provokatorisesti kysellyt, aikooko mies ottaa ”pataan” naiselta. Feministit, etenkin miesfeministit, tunnetusti suhtautuvat väkivaltaan lähinnä lupsakasti hörähdellen, joten näin tälläkin kertaa.

Tai, kuten Henry Laasanen sen naisteloituskomppaniaa uhmaten sanoo Uuden Suomen blogissaan:

Mitä feministisestä biaksesta seuraa? Se tuottaa miehiä syrjiviä käytäntöjä arkeen, kuten viime päivinä kohua herättänyt hätäkeskus-causti osoittaa.

Muutamat harhaanjohdetut tai muuten vain feministisen maailmankuvan omaksuneet ihmiset tietenkin olivat olettaneet, että hätäkeskuksen vähättelijämies olisi ollut vain vanhakantainen sovinisti, jonka mukaan ”mies ei itke” tai ainakaan ota turpaan muijaltaan. Mutta sehän ei nyt voi pitää paikkaansa, sanoo Kaarina Hazard mitä tahansa.

Uutisen toistivat eri muodoissaan mm. Yleisradio, MTV3 ja Helsingin Sanomat.

Kaikkien, mutta etenkin jälkimmäisen median uutisesta virisi vilkas nettikeskustelu, jonka avausviesti summaa koko kysymyksen ja kaikkialla käydyn keskustelun tason:

Teemu 17.5.2010 14:42

Tasa-arvo

Tässä taas näkee kuinka tasa-arvoinen on mies yhteiskunnassa.

Mikään, siis mikään instanssi ei suojele miestä naisen väkivaltaiselta käytökseltä. Mies saa kohdata vain vähättelyä ja epäluuloa.

Todennäköisesti tässäkin tapauksessa annetaan vielä lasten huoltajuus naiselle.

Kuten nimimerkki ”Teemu” ja feminismin veri-ikeessä kituva Suomen kansa tietää, tapaus tulee päättymään siten, että naisen pahoinpitelemäksi tullut mies kuohitaan julkisesti Olympiastadionilla Naisasialiitto Unionin toimesta ja jätetään valumaan kuiviin naurunremakan saattelemana. Sillä feminismi on täsmälleen sama kuin natsismi ja sen ainoa tavoite on lopullinen ratkaisu eli kaikkien miesten julma kidutuskuolema. Tähänkö verorahojamme syydetään?

Muitakin tarinoita miesten sorrosta on viime ajoilta kertynyt:

Nuo mainiot miehet valkoisissa toogissaan

Sakis Rouvas laulaa luotonsaannin vaikeudesta.

Kreikka, Ἑλλάς, Platonin, Aristoteleen ja Aleksanteri Suuren kotimaa, tuo οἰκουμένη, jonka οἰκονομία meni lopulta päin Τάρταροςta. Suomen kansa tuntee Kreikan hyvin. Jokainen suomalainen on kerran elämässään dokannut Ellin Boksissa Rodoksella, ostanut rantarolexin epämääräiseltä Γιώργος-nimiseltä mieheltä ja tavannut saman kaverin viisi vuotta myöhemmin jossakin suomalaisessa pikkukaupungissa avaamassa kreikkalaista ravintolaa vaimonsa Pirjoriitan kanssa.

Nyt Kreikka on tullut takaisin otsikoihin. Ei ouzokännejä Kosilla tai Akropolis-rallin tuloksia teksti-tv:stä. On vain vaikeasti määritelty ahdinko, josta seuraa jotain pahaa ja jonka syitä kukaan ei tiedä.

Iltapäivälehdet repivät kiljuvia otsikoita siitä, kuinka nämä laiskanpulskeat gigolot riistävät pettuleivän sotaveteraanin suusta – vuoden lapsilisät on lastattu ulosliputettuun kauppalaivastoomme vain kipattavaksi Välimeren suolaisiin aaltoihin.

Taustalla on inhottava tilanne, jossa Kreikan läpimätä hallinto ja tuon läpimätyyden kanssa elämään oppinut kansa ovat enemmän kuin taas yksi korruptoitunut balkanilaisvaltio. Kreikka on koko sielultaan osa yhteistä eurotaloutta. Jopa siinä määrin, että Timo Soinia kannattavien luddiittien hellimä ajatus EU:n ”purkamisesta” ei enää auttaisi.

Kreikan romahdus tekee muistakin huteralla pohjalla heiluvista talouksista liian houkuttelevia kohteita ylikansalliselle pääomakeinottelulle. Jotain tarttis tehrä. Hätäinen ratkaisuehdotus on ainoa mahdollinen: Kreikka on pelastettava. Rikkaat EU-maat lainaavat rahaa pankeilta omien, hyvien luottoluokitustensa turvin ja sähköttävät massit Kreikan shekkitilille. Tämän jälkeen toivotaan, että Giorgios Papandreou ei pane miljardeja taskuunsa, vaan siirtää tuohet takaisin edellä mainituille pankeille.

Opiskelijat tietävät saman menetelmän. Isokorkoisen Visa-laskun kuittaaminen pienikorkoisella, veronmaksajien takaamalla opintolainalla on nyt saanut siunauksen valtiovarainministeriöltä.

Kriisinhallintaoperaatio markkinoidaan romantiikkaan taipuvaisille kansalaisille Kreikan uutena vapaustaisteluna. Siitäkin huolimatta, että kyseessä on siirto veronmaksajilta pankeille – ja Kreikan köyhiltä Luxemburgin rikkaille.

Hälytyskellojen tulisikin soida kenen tahansa päässä, kun giganttista tukipakettia ovat äänekkäimmin vaatimassa Jyrki Katainen ja Sixten Korkman. Olisivatpa ahneet pankkiirit älynneet pyytää edes jotakuta sympaattista ihmistä – tai ylipäänsä ihmistä – ajamaan asiaansa. Missä on Bob Helsinki, kun sitä eniten tarvittaisiin? Kuka voisi olla uusi Byron, joka innoittaa nuoret sydämet sykkimään Kreikan asialle? Jussi Saramoko, tuo Länsimäen ainoa filhelleeni?

Ja sittenkin – kaikki tämä vaivanäkö on turhaa. Kansakunnille hyvinvointia jauhavat markkinat ovat jo saaneet päähänpinttymän, ettei mikään ole hyvin niin kauan kuin jossakin on ihmisiä elossa.

Kriisistä sanottua:

UPDATE (klo 15.45):  Kreikka ja Italia ulkoistivat väärennetyn kirjanpitonsa Goldman Sachsille ja JPMorgan Chaselle. Jälleen yksi osoitus siitä, miten paljon etevämpi yksityinen sektori on julkiseen verrattuna.

Pedon jäljillä

Jos sinulla olisi omia lapsia, et taatusti kirjoittaisi tuolla tavoin.Pedofilia määritellään sukupuoliseksi kiinnostukseksi, joka kohdistuu ”yksinomaan pikkulapsiin”. Se on tauti, joka luokitellaan ”käyttäytymis- ja kohdehäiriöihin”. Päinvastoin kuin uskoisi pedofiilit ymmärtävät myös olla toteuttamatta fantasioitaan. Kukapa haluaisi olla halveksittu rikollinen sekä lain että moraalin silmissä?

Tai, näin se on nähtävä, jos luotetaan vapaamielisten kukkahattutätien toimittamaan Wikipediaan. (Asioihin vihkiytyneet ymmärtävät olla nojaamatta mokomaan taistolaismediaan. Conservapedian mukaan kyseessä on yksinkertaisesti synti. Ja sehän tiedetään, mikä on synnin palkka.)

Länsi-Helsingin Vihreiden väistyvän hallituksen varapuheenjohtaja Vesa Hackin mukaan paras hoitokeino pedofilialle on ihmis- ja kansalaisoikeuksien poistaminen sekä mahdollinen pahoinpitely. Sama mies on myös sitä mieltä, että hänen esittämänsä ratkaisun arvosteleminen tarkoittaa kannustamista lastenraiskaamiseen.

Aihe kutkuttaa toki muitakin kuin Länsi-Helsingin Vihreitä – itse asiassa suunnatonta joukkoa nettiaktivisteja. Panee miettimään. Miksi niin monella on niin paljon fantasioita, jotka liittyvät yhtä aikaa lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja väkivaltaan?

Tai, kärjistäen, kuinka monta tuntia päivässä voi ihminen käyttää siihen, että hän ajattelee ”jonkun toisen” harrastamaa seksiä lasten kanssa? Kun lapsiinsekaantujia ja heidän kurittamistaan ajatteleva mies puristaa kotinsa pimeydessä kätensä nyrkkiin, onko aivan varmaa, ettei nyrkin sisällä ole mitään?

Puhumattakaan siitä, että näkemällä kaikkialla pedofiileja tulee samalla nähneeksi kaikkialla näiden uhreja. Kysymyksen lopullinen muoto kuuluu, kuka nyt seksualisoi lapsia, pedofiilit vai heidän takaa-ajajansa.

No, ei huolta! Puukot tuppeen, hyvä lukijat! Hyysäämättä sentään jäävät nämä mokomat. Facebook-lynkkaajien iloksi Suomen poliisijohto on valmis julkaisemaan nimi- ja osoitetiedot kaikista Jammu Siltavuorista. Niistäkin, jotka nyt vain sattuivat lasten nähden virtsaamaan julkisella paikalla tai saunomaan ilman vaatteita. Sepalukset kiinni vappuna, pedofiilit!