Paavo Arhinmäen ryhmäpuheenvuoro

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 24.5.2011. Aiheena valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Portugalille annettavaa lainoitusta varten Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta.

Paavo Arhinmäki /vas (ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Politiikassa pitää yrittää niin lujasti ja niin suurella tahdolla kuin mahdollista. Politiikassa ei tarvita niitä, jotka hyppäävät ensimmäisen vaikeuden edessä makaamaan maahan, potkivat ilmaan ja parkuvat. Tarvitaan niitä, jotka todella yrittävät puolustaa perusturvaa, niitä, jotka todella haluavat muutoksia siihen, että tuloeroja kavennetaan. Tarvitaan niitä, jotka uskaltavat laittaa itsensä likoon, tekevät kaikkensa sen puolesta, että ihmisten tilanne Suomessa paranee.

Arvoisa puhemies! Vasemmisto on johdonmukaisesti vaatinut sijoittajien vastuuta ja säätelyä finanssimarkkinoille. Olemme tuoneet tämän asian esille niin vaaleissa, vaalien jälkeen kuin myös hallitustunnustelijalle. Me olemme tehneet selväksi, että me emme hyväksy Portugali-tukea. Tässä puhuttiin muistista ja muistin menettämisestä. Viime päivinä kun on lehtiä lukenut, olen huomannut, että monilla perussuomalaisten kansanedustajilla on ollut pikkuisen ongelmia muistin kanssa. Se tuntuu nyt, arvoisa edustaja Soini, myös vaivaavan teitä. Te sanoitte ennen työväen suurinta juhlaa vappua Iltalehdessä: ”Timo Soini ei enää tyrmää EU:n kriisirahastoja.” Suora lainaus: ”Ei semmoinen ole mahdollista, että otetaan asento, mikä oli ennen vaaleja, Soini kiertää.”

Arvoisa puhemies! Me olemme tehneet selväksi, että emme hyväksi Portugali-pakettia. Timo Soini, te olitte valmiita neuvottelemaan näistä asioista. (Timo Soini: Tuletteko maitojunalla?) Ettekö te enää muista sitä, mitä te sanoitte ennen vappua? (Jukka Gustafsson: Melkoista takinkääntöä!)

Arvoisa puhemies! Vasemmisto on vastustanut Kreikan, Irlannin ja Portugalin tukijärjestelyjä kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on se, että valittu tukitapa ei auta näitä maita nousemaan jaloilleen vaan ajaa niiden taloudet entistä suurempaan ahdinkoon ja siten vaikeuttaa selviytymistä. (Timo Soini: Onko mielipide ensi viikolla sama?) Toinen syy on se, että näissä tukijärjestelyissä pankit ja suursijoittajat eivät ole joutuneet vastuuseen ja lasku on siirtynyt eurooppalaisille veronmaksajille.

Kirjanpidollisesti sijoittajat ovat menettäneet, kun ongelmamaiden velkakirjat nyt hinnoitellaan alaspäin. Se on kuitenkin kirjanpidollinen tappio. Koko pelastusmenettelyn tarkoitus on, että väliaikaisen tukirahaston kautta Portugalille lainataan rahaa, jolla se maksaa erääntyviä velkojaan pois. Tämä ei leikkaa lainojen pääomia.

Tavallisille portugalilaisille riski sen sijaan toteutuu kirjaimellisesti siten, että elämä käy kurjemmaksi ja ahtaammaksi. Tukijärjestelmä asettaa niin tiukat ehdot, että ne kasvattavat työttömyyttä. Paketti ei jätä Portugalille juurikaan mahdollisuuksia selvitä. Jo valmiiksi pienten palkkojen ja työttömyysturvan leikkaaminen yhdistettynä veronkorotuksiin estävät mahdollisuuden synnyttää hyvää kierrettä ja elvyttää taloutta. (Timo Soini: Ja samaan hallitukseen!)

Julkisen yhteisen omaisuuden myyminen alehintaan ei auta akuuttiin kriisiin mutta ajaa maan yhä vaikeampaan tilanteeseen. Postin, lentokenttien, energiayhtiöiden ja monenlaisen muun julkisen omaisuuden myyminen nopeasti on lyhytnäköistä politiikkaa.

Takauksiin sisältyy se riski, että Portugali ei kykene maksamaan velkojaan takaisin, jolloin osa takauksesta lankeaa mahdollisesti maksettavaksi. (Timo Soini: Hyväksyttekö viikon päästä tämän järjestelyn?)

Olisi ollut parempi, että Kreikan, Irlannin ja nyt Portugalin kohdalla olisi pakotettu sijoittajat nielemään velan alennus pääomien ja korkojen leikkauksella tai laina-aikojen pidennyksellä. Tällöin näille maille olisi jäänyt edellytykset selviytyä loppuvelasta. Silloin olisi ehkä tarvittu joitakin tukijärjestelyjä mutta mittakaava olisi ollut toinen ja ongelmamaan edellytykset maksaa tuet takaisin olisi ollut parempi.

Näissä takausjärjestelyissä suomalaisia veronmaksajia ei suojattu riskin varalta millään tavalla, ei esimerkiksi vaatimalla vakuuksia. Kiviniemen hallitus valitsi yhdessä muiden euromaiden kanssa ongelmamaiden kriiseihin ratkaisun, joka toimii huonosti mutta pelasti monet pankit ja muut sijoittajat. Vasta kun tämä ongelmamaiden jono on alkanut näyttää päättymättömältä ja joidenkin maiden selviytymismahdollisuudet olemattomilta, on herätty vaatimaan vakuuksia Suomen takauksille ja euromaiden lainoille ensisijaista asemaa verrattuna yksityisen sektorin lainoille. Nämä päätökset ovat perusteltuja vaatimuksia. Ne vievät tätä prosessia eteenpäin. (Timo Soini: Kannatatteko niitä, kummin päin?)

Arvoisa puhemies! Ongelmamaat ovat eri tavoin ajautuneet ahdinkoon. Kreikassa on ollut kysymys holtittomasta varainkäytöstä, jota on tuettu ulkomaisten pankkien lainoilla. Irlannissa taas hallitus antoi täysin hallitsemattoman kiinteistökuplan ja muun keinottelun viedä maan pankit ahdinkoon. Tämän jälkeen maan hallitus vielä takasi pankkien velat. Irlannin finanssivalvonta oli olematonta, niin kuin on ollut monessa muussakin maassa. Portugalissa ongelma taas on ollut se, että maan hallituksella ei ole ollut strategista näkemystä maan talouden tasapainottamisen keinoista. Muihin kriisimaihin Portugalia yhdistää lähinnä matala verotaso, joka ei ole tuonut riittävästi tuloja.

Kaikissa näissä tapauksissa kuitenkin ovat merkittävänä yhdistävänä tekijänä olleet säätelemättömät finanssimarkkinat, ne finanssimarkkinat, jotka syöksivät maailmantalouden lamaan. Tämän kuplatalouden romahduksen vuoksi Suomessa joudutaan nyt arvioimaan veroja ja menoja uudestaan. Jotakin siis on opittava siitä, mikä meni pieleen finanssimarkkinoilla. Suomen on ponnekkaasti vahdittava, että valvontatoimet ja sitova sääntely saadaan ajan tasalle koko Euroopassa. Suositukset ja ohjeet eivät enää riitä. On myös estettävä pankkien taseiden ulkopuolinen miljardikeinottelu.

Pankeilta on tarkoitus ryhtyä perimään maksua, mikä on hyvä asia, pankkivero. Tällä tavalla ne omalta osaltaan osallistuvat mahdollisesti tulevien kriisien kustannuksiin. Tämä pankkivero ei kuitenkaan yksin riitä kattamaan finanssipelin aiheuttamia kustannuksia. On lisäksi saatava voimaan koko unionin kattava rahoitusmarkkinavero, jolla pystytään ehkäisemään tulevaisuuden finanssikriisejä ja keräämään varoja. Meistä olisi myös hyvä, että jatkossa vakavasti pohditaan sitä, että saisimme aikaan Euroopan laajuisen pörssiveron.

Arvoisa puhemies! Me olemme toimineet, niin kuin olemme sanoneet. Emme pidä näissä oloissa takauksia Portugalin tukilainoille perusteltuina. (Timo Soini: Pitäisittekö ensi viikolla?) Siksi ehdotankin seuraavaa:

”Eduskunta ei hyväksy Suomen valtiontakausta Portugalin lainoituksen edellyttämälle ERVV:n varainhankinnalle.”

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *