Suloinen myrkynkeittäjä

Suomen kielen vaarallisin lause on tämä: ”Hei, se oli vain koira.”

Koiraharrastaja rakastaa lemmikkiään kuin itseään ja paljon enemmän kuin puolisoaan tai lapsiaan. Uuden siipan saa baarista, lapsia voi tehdä, mutta koira on täysin ainutlaatuinen, ainutkertainen olento, jonka jokainen karva on elämys ja ulosteet puhdasta kultaa. Siksi koiraa tulee puolustaa kaikilta uhkatekijöiltä, olivat ne sitten todellisia tai itse keksittyjä. Eikä näissä keinoissa ole mitään rajaa. Lakikirja revitään ensimmäisenä, sitten unohdetaan normaalit yhteisölliset pidäkkeet ja lopulta myös henkilökohtaiset arvot.

Mikäli edes vahingossa syntyy epäilys, että jossain tunnetun maailmankaikkeuden perukoilla joku ajattelee pahaa juuri minun rakkaasta hauvavauvastani, enempää ei tarvita: koiranomistajalla on mielestään oikeus ja itse asiassa velvollisuus suorittaa vaikkapa ennaltaehkäisevä kansanmurha.

Eläinparka ei tietenkään itse ole syypää mihinkään. Koira on ihmisen vanhin kumppani ja niitä harvoja toisen eläinlajin edustajia, joiden kanssa puhumme samaa kieltä. Mutta sitä mukaa kuin koiraa on sudesta kesytetty, ihminen on muuttunut verenhimoisemmaksi.

Facebookiin aikanaan pelkäksi yhteisöllisyyttä hehkuttavaksi hauskanpidoksi perustettu ITÄ-HELSINKI-ryhmä muuttui nopeasti lynkkausporukaksi, kun netissä levisi huhu koiria myrkyttävästä ihmisestä. Sillä ei ollut mitään merkitystä, että ainoa jokseenkin todennettu myrkytystapaus oli havaittu Tampereella. Joku oli tietävinään tuttavansa koiran kuolleen ”johonkin myrkkyyn” Kontulankaarella – ja joku toinen oli havainnut vanhemman naishenkilön pudottelemassa leivänpaloja kadunvarteen samassa lähiössä.

”Myrkyttäjästä” otettiin valokuva.

Reipas kontulalaismies oli kertomansa mukaan hyökännyt rouvan kimppuun kännykän kameran kanssa tällä avausrepliikillä: ”Ootsä joku vitun koiranmyrkyttäjä?”

Nainen oli hädissään sännännyt pakoon, minkä jälkeen koko Facebook tiesi, että syyllinen on löydetty. Eihän syytön pakenisi tuntematonta päällekarkaajaa. Etenkään, jos sattuu osaamaan suomea hiukan huonosti. Tampereen Kalevan myrkkysyötit muuttuivat Helsingin Kontulan myrkkysyöteiksi, puluja ruokkinut isoäiti koirantappajaksi.

Internetin suojeluskuntalaiset olivat heti valmiita tappamaan epäillyn.

Isoäiti sai myös lisänimen ”huora”, koska jotenkin tämä liittyy löyhään sukupuolimoraaliin. Etenkin nuoret miehet huomasivat hyvän tilaisuuden puolustaa toistaiseksi tappamattomia koiria ja kiillottaa omaa kilpeään suoltamalla tappouhkauksia, joiden rinnalla natsiorganisaatiot alkavat vaikuttaa pyhäkouluilta.

Niin, siis isoäiti. Naisen lapsenlapsi huomasi yhtäkkiä mummostaan levitellyn pitkin nettiä väkivaltaisia uhkauksia. Hän vastasi lyhyesti kertomalla, että kyseinen nainen on hänen kielitaidoton isoäitinsä, jonka ainoa rikos on lintujen ruokkiminen – mikä on kiellettyä ja mistä hänelle on myös kerrottu.

Tietenkään oikaisu ei auttanut mitään. Ryhmään putkahti innokkaan vigilantin ottama kasvokuva samasta naisesta bussissa matkalla Vesalaan. Tässä vaiheessa naiseen viitattiin jo suoraan ”myrkyttäjämummona”.

Koirantappajajahdissa on samoja piirteitä kuin ulkomaalaisvastaisuudessa ja pedofiilien vaanimisessa. Koira muuttuu äkkiä jo lapseksi, koska epäilemättä koko kansallinen henkiinjääminen on kiinni siitä, saadaanko mummo hirtettyä.

Ja muistutukseksi: ei se kiintymys koiriin tokikaan johdu siitä, että rotukoirat maksavat niin paljon. Eikä nyt ole väliä, vaikka mummo ei olisikaan myrkyttäjä, sillä varmuuden vuoksi ja hyvällä asiallahan tässä ollaan.

Ota osaa keskusteluun

22 kommenttia

  1. Raaka tosiasia on kuitenkin se, että joku todella myrkyttää lemmikkieläimiä sellaisilla syöteillä, joihin kajonneet lemmikit useimmiten kuolevat kivuliaasti. Yhtä lailla kun koiran suuhun, ne voivat joutua myös lapsen suuhun. Ongelma on oikea.

    Oletetaan, että joku henkilö on innostunut myrkyttämään koiria siksi, että kerrostalolähiössä asuessaan on kyllästynyt kuuntelemaan ikuista räksytystä yöt päivät vain siksi, että saman rapun edesvastuuton koiranomistaja on jättänyt koiransa kouluttamatta, tai parhaimmassa tapauksessa ei edes tiedä sen möykkäävän. Lisäksi sama onneton on aamulla astunut koiranpaskaan keskellä kirkasta päivää ja tästä syystä hän kokee oikeudekseen viljellä myrkkysyöttejä kadulle, jotta saisi tämän ja ehkä onnekkaasti pari muutakin koiranretaletta pois päiväjärjestyksestä. Okei.

    Ja sitten on me. Koiraihmiset. Sellaisia hulluja, jotka ovat sitoutuneet koiranpentuun sen ollessa jo 7 viikon ikäinen. Koiranpennulle on sen kotiuduttua opetettu hauskoja temppuja, sitä on tapakasvatettu kunnolliseksi koirakansalaiseksi ja arki sen kanssa on mutkatonta ja hauskaa. Se on persoonallinen veijari. Sitä seuraa vierestä, miten puolustuskyvyttömästä reppanasta kasvaa lihaksikas ja tervepäinen nuori koira, eikä enää ikinä tarvitse tulla tyhjään kämppään ja olla yksin. Vaikka työpäivä olisi ollut miten paskaa tahansa, huulille nousee heti hymy, kun se ilopilleri on ovella vastassa ja naputtaa häntäänsä jakkaran jalkaan. Se ottaa aina sinut iloisesti vastaan ja on aina valmiina lähtemään mukaasi – silloinkin, kuin koko muu maailma on sinua vastaan ja kaikki, ihan kaikki on paskaa. Ja sitten yhtenä iltana se koira alkaa oksentelemaan ja vapisemaan. Eläinlääkärillä käy ilmi, että se on lenkillä saanut suuhunsa pienen määrän myrkkyä ja tekee parhaillaan kivuliasta kuolemaa. Koira päästetään kivuistaan ja palaat tyhjääkin tyhjempään kotiin, joka ei oikeastaan edes ole enää koti. No, sanottakoon… Sellainen saattaa herättää tunteita.

    Ja sitten kohtaat huoran, mummelin, isoäidin tai Marjatan, joka viljelee omituisia syöttejä maahan. Totta helvetissä sulla on yhtä suurella oikeudella, kuin sillä alkuperäisellä idiootilla, joka otti oikeudekseen myrkytellä lähitienoon hauvelit, lynkata joka ikinen kadulla vastaan tuleva huora, mummeli, isoäiti tai Marjatta.

    Jos koiria myrkytellään muuten vaan siksi, että jotakin vajukkia on pienenä raapaissut koira tai sen naapurissa haukkuu chihuahua, niin ikävä kyllä, huoria, mummeleita, isoäitejä ja irmeleitäkin lynkataan vain siksi, että joku on nähnyt niiden viljelevän jotain. Koska se nyt vaan menee niin.

    Joo. Kelaa. Koiraihmiset on ihan sekasin kaikki. Ai kauhee.

    1. Ei ole mitään ”yhtä suurta oikeutusta”. Sä näet jonkun sivullisen, ja haluat tappaa sen, koska keksit juuri syyn omasta sairaasta päästäsi.

      1. Nimenomaan! That’s the point! Se, mitä yritän kertoa, on, että ei ole oikeutettua myrkyttää koiria, eikä myöskään tappaa sivullisia.

        Ei ole oikeutettua tappaa jonkun Rekkua siksi, että Fifi naapurissa haukkuu.

        Ei ole oikeutettua tappaa Irmeliä siksi, että Makea vituttaa Fifin haukkuminen ja se viljelee myrkkysyöttejä.

        Siis, rautalangasta: Myrkky-make on paha ihminen ja tekee väärin.
        Myös Irmelin tappajat on pahoja ihmisiä ja tekee väärin. Irmeli on ikäänkuin verrattavissa siihen Rekkuun, joka kuolee turhaan, koska Fifi haukkuu koko päivän ja se vituttaa Makea.

        Ei MIKÄÄN oikeuta kumpaankaan. Mutta aina, kun pelissä on suuria tunteita, on myös äärikiihkoilijoita ja vastaavia ”kansanliikkeitä”, oli kyseessä sitten pienet lapset, jalkapallo tai mikä tahansa tietylle ihmisryhmälle rakas harrastus tai elämäntapa.

        1. Hullu Koiranainen: Kai sä tajuut et sä vertaat nyt koiran tappamista ihmisen tappamiseen? Sanoisin että on kuitenki pikkasen eri vakavuusasteen asiasta kyse…

    2. Mites olis, että koiranomistajat ihan opettelis kouluttaan ne koiransa??? Tiedän itse koiria, jotka eivät ilman omistajan lupaa mene popsimaan suuhunsa MITÄÄN, joten jos jonkun koira tuollaisiin myrkkypaloihin kuolee, nii omistaja voi ihan vaan katsoa peiliin ja syyttää itseään oman osaamattomuutensa takia.

    3. Mitenkä helvetin monta koiraa on myrkytettty, että voidaan todeta tämä olemassa olevaksi vakavaksi ilmiöksi?

      Ja koiria tosiaan jatkuvasti myrkytellään muuten vaan. Ihan koko ajan. Me kaikki pikkuisen ajanvietteen puutteessa ostellaan rotanmyrkkyä ja rakennellaan koirille miinoja. Vähän niinkuin minä harrastan myös putkipommien rakentelua ja asetan niitä pitkin ostoskeskuksia…

      KAMOON!!! Edes HESY ei tunne tätä ilmiötä! Mikään todellinen fakta ei tätä ihmeellistä urbaania legendaa tue, ja silti tätä sössötetään koko ajan eteenpäin.

      PS: Spagettihirviö on totta!

  2. Niin siis pitäisikö ihmisten kattoa faktansa kuntoon ennen lynkkajaisia? Miksi ihmeessä? Jäisivät lynkkajaiset pitämättä ja olisi tylsää kun ei voisi purkaa raivoaan viattomiin ihmisiin.

    Voisiko joku virallinen taho kertoa minkä verran niitä koiria ihan oikeasti on Itä-Helsingissä myrkytelty viime vuosina? Onko? Entä jos vastaus on…”0″? Mitäs sitten…sitten meillä on netissä lynkkausmielialaa viljeleviä, valehtelevia, koiriaan rakastavia raivohulluja mutta ei myrkytettyjä koiria. Sit etsitään seuraava raivostumisen aihe. Voisiko se olla vaikka.. ”kengässäni taas löysää koirankakkaa, vedänkö koiran omistajia randomisti kakkaisella kengälläni turpaan vai alanko seurata kakkaa keräämättömiä omistajia ja heitellä jätetyllä kakalla niitä naamaan..vai olisiko vielä coolimpaa jos veisin kakat omistajan postiluukkuun?”

    Koirat ovat ihmisille, joilla ei ole elämää…eikä ymmärrystä siitä, mikä on viattomalle luontokappaleelle (koiralle) parasta: koiralle on parasta elämä jossain muualla kuin Itä-Helsingissä. Koiran on hyvä olla maalla.

  3. Kivasti tässä nyt leimataan kaikki tuhannet koiranomistajat kourallisen huonostikäyttäytyvän perusteella. Olen aikaisempien kirjoitusten perusteella kuvitellut, että Jami Järvinen nimenomaan vastustaa tuollaista leimakirveen heiluttelua.

  4. Mitäs jos syypäitä onkin koirat, jotka menee ja syö pois syljettyjä xylitolipurkkia yms xylitoli-karkkeja kaduilta? Xylitoli taisi kuitenkin olla koiralle tappava aine ja noita purukumeja on käytännössä joka puolella.

  5. Olen ollut 10 vuotta töissä eri eläinlääkäriasemilla, eikä joka vuotisesta ”myrkytysbuumista” huolimatta ole ikinä tullut vastaan todellista myrkytystapausta, jossa koira olisi kuollut ulkoa löytämäänsä, tarkoituksella jätettyyn myrkkysyöttiin.

    Aina kun näitä huhuja liikkuu, tai omistaja sellaista väittää, puuttuu todisteet; syöttejä ei ole mukana, myrkky on ”jätetty maastoon” ja/tai eläimen oireet eivät tue tarinaa.

    Oksennus- ja ripulitaudit ovat yleisiä vuodenaikoina, jolloin on lämmintä ja maastosta löytyy kaikkea pilaantunutta ja/tai kun koirat saavat lämpimässä seisseitä grilliherkkuja, tonkivat roskiksia, ydinluut ovat helteessä pitkään jne. Näistä ne koirat oireilevat, eivät mistään myrkkysyöteistä. Kuolemaan johtavia myrkytyksiä näen joka viikko, ja aina ne ovat omistajan omaa syytä. Yleensä kyseessä on lääkemyrkytys, kun kotona on jätetty Buranat pöydille tai ksylitolimyrkytys, kun ei jakseta laittaa purkkapussia piiloon. Rotanmyrkkymyrkytyksiä tulee vain silloin, kun eläimet ovat vapaana tallien tai muiden oikeasti rottien takia myrkytettyjen tilojen lähellä.

    Omistajista on tullut entistä hullumpia; vika ei koskaan löydy peilistä ja eläinlääkinnän ammattilaisten pitäisi nostaa eläin kuolleista, vaikka omistaja itse olisi pitänyt viikkoja puolikuollutta lemmikkiä vailla hoitoa. Olen itse vaihtamassa alaa, kun en enää jaksa omistajia, hulluja kaikki tyynni. Harmi sinällään, koska olin hyvä työssäni ja tein aina kaikkeni eläinten puolesta.

    1. Tuskin olet mikään eläinlääkäri… Eiköhän 6 vuoden pelkän yliopisto opiskeluaikana tämä sama olisi selvinnyt sinulle ja tuskin nyt vain jonkun myrkyttämisen takia vaihtaisit alaa.
      Jos olisit eläinlääkäri ja tekisit työtäsi sen takia että pystyt auttamaan sairaita eläimiä, niin eikö silloin tämän pitäisi vaikuttaa juuri päin vastoin siinuun. Tämänhän vain pitäisi antaisi lisää innostusta kertoa ja opettaa lemmikin omistajille mitä kaikkea eläimille ei tulisi syöttää! HUOH!

  6. Ja tässäkin alkuperäisessä jutussa oli kyse kuvasta, jonka joku julkaisijan tuttu oli ottanut jossain, ja yht äkkiä sitä levitetään koiran myrkyttäjänä… Ja samanlaisia kuvia levitellään milloin minkäkin rikoksen varjolla. Poliisin pitäis ottaa tiukempi linja näihin vääriin syytöksiin ja uhkauksiin, ennenkuin joku oikeasti kuolee!

  7. Osallistuin itse taannoin tuohon keskusteluun ja yritin toppuuttaa lynkkausporukkaa juuri tuolla mahdollisuudella, että kyseessä saattaa olla täysin viaton lintujenruokkijamummo, koska alkoi hirvittää se raivo, jolla asiasta kirjoitettiin. Varoittelin myös siitä, että jos ja kun kyseessä on täysin viaton ihminen, saattaa tämä lynkkausporukka joutua vielä oikeudelliseen vastuuseen kirjoituksistaan ja valokuvistaan. Facessa hiukan liian helposti jaetaan esim. kuvia ”epäilyksenalaisista” henkilöistä, jotka loppujen lopuksi osoittautuvat täysin viattomiksi. Pitäisiköhän kouluihin saada uusi oppiaine, jossa käsiteltäisiin immateriaalioikeuksia ja sananvapautta oikeudellisine seurauksineen.

  8. Mulla on koko asiaan aivan simppeli ratkaisu: kielletään lemmikkikoirien pitäminen kaupunkialueilla (voidaan asettaa vaikka joku asukasta/neliökilometri -tyyppinen raja).

  9. Eikös tässä vielä käynyt niin, että ”myrkyttäjämummo” osoittautui kielitaidottomaksi maahanmuuttajaisoäidiksi, joka jakoi homeeseen mennyttä leipää puluille?

  10. Suomessa on puoli miljoonaa rekisteröityä koiraa. Siihen päälle vielä sekarotuiset ja rekisteröimättömät.
    Tällä määrällä koiria on melkoinen määrä omistajia. Aika iso osa suomalaisista ja olisikin kummallista jos tähän ryhmään ei mahtuisi näitä lynkkaajia ja muita heinähattuja.

  11. Oon jo pitkän aikaa tässä näitä naamakirjan ja median koirajuttuja kattellut ja tullut siihen johtopäätökseen, että koirat tuntuu olevan nykyään tärkeämpiä kuin esim. meidän oman lajin edustajat. Ketään ei kiinnosta jos lapsi joutuu asumaan esim. väkivaltaisen narkkiperheen jäsenenä. Mutta sitten kun joku on laiminlyönyt koiraansa, niin alkaa maanlaajuinen vauhkoominen. Eikö jumalauta tässä maailmassa ole tärkeämpiäkin asioita kun joku helvetin koira?

    Eniten vituttaa, että ihmiset ovat aktiivisia tällasissa asioissa, mutta tärkeämmät asiat ei nappaa. Tietty kaikki määrittelee itse mikä on tärkeätä. Minä itse pidän oman lajin vähäosaisia/lapsia tärkeämpinä.

    1. Eläimet ylipäätänsä ovat paljon tärkeämpiä kuin me ihmiset. Ihmisiä on maapallo miljardeja, ei mikään yks tai 10 kuolemaa näy siinä vaiheessa missään. Onhan Afrikassakin miljoonia lapsia näkemässä nälkään ja eikä hirveen monta näytä nekään kiinnostavan.

      1. Jos lähdetään siitä että eläimet on tärkeempiä koska ihmisiä on enemmän, niin eläimiähän on maailmassa enemmän kuin ihmisiä? Käsittääkseni maailmassa on paljon enemmän kanoja kuin ihmisiä. Onko ihmiset siis tärkeempiä kuin kanat, koska muutaman tuhannen kanan kuolema ei tunnu missään niiden määrään nähden? Sarvikuonoja on vähemmän maailmassa kuin koiria. Joten miksei muutama sata hauvaa saisikin kuolla, eihän se tunnu koirien kokonaismäärään yhtään missään.

  12. Sosiaalinen media on vain todiste siitä kuinka tyhmiä ihmiset ovat. Kirjoitus oli hyvä ja on helpottavaa oivaltaa etten ole ainoa joka pahoittaa mielensä näistä typeryksistä.
    Ihmisiä voidaan tappaa miten sattuu, mutta auta armias jos koiraan koskee. Tätä kaksinaismoralismin määrää on vaikea hyväksyä. Sitäpaitsi vähintäänkin keskusta-alueilla koiran pitäminen lemmikkinä pitäisi kieltää lailla. Niin paljon paskaa.
    Lemmikin omistaminen yleensäkin on vähintään kyseenalaistettavan itsekästä puuhaa, ellei siihen ole järkevää syytä esim. sokeille,metsästykseen jne. Tästä aiheesta voisin purkautua vaikka raamatullisen mutta jätän nyt tässä vaiheessa tämän tähän ettei kukaan tule viemään minua ”saunan taakse” tai antamaan ”9mm buranaa”. Kjeh kjeh.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *