Linnan tähteet

Suomen kansa jonotti edustajiensa välityksellä koskettamaan Sauli Niinistöä ja Jenni Haukiota, tanssimaan valssin An der schönen blauen Donau (Johann Strauss nuorempi, Op. 314), juomaan boolia, tunkemaan tv-kuvaan, twiittaamaan kaverikuvia ja saamaan haukut tapakouluttajalta.

Bileet menivät siis aivan niin kuin ennenkin – vain TwitPicsejä nappailtiin hiukan enemmän kuin Urho Kaleva Kekkosen loistonpäivinä. Ehkä kännyköiden hypistelyllä kompensoitiin vähentynyttä tupakanpolttoa.

Niinistön ja Haukion juhlavalmisteluista on nyt jälkikäteen tihkunut uutta tietoa. Ennakkoon hehkutettua juustopöytää ei kertaakaan näytetty kansakunnalle, mutta onneksi muita uudistuksia tuotiin päivänvaloon. Eräs pontevan miespresidentimme suomalaisista teoista oli kolmesti kirotun Reilun kaupan kahvin korvaaminen epäeettisemmällä tuotteella.

Miesvaltaan siirtyminen ei ole tapahtunut aivan kivuttomasti. Uuteen aikaan sopeutuminen ottaa aikansa. Joukkoviestimien uutissähkeistä voidaan päätellä, että ilmassa on yleistä sekaannusta sukupuolten välillä. Muiden muassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja oli vähällä kaapata mukaansa täysin vieraan naisen.

Jopa naistenkaatajan maineessa ollut Ilkka Kanerva päätyi omituiseen tilanteeseen, jossa tapasi mallimitoissa huitelevan blondin ja tuli itse hiukan nolosti kaadetuksi.

Kanervan ja Risto E. J. Penttilän olisi ollut syytä ottaa mallia Teuvo Hakkaraisesta ja Jare ”Cheek” Tiihosesta, jotka kategorisesti kieltäytyivät kaikesta naisseurasta. Hakkarainen torppasi aluksi myös miesseuran, mutta päätyi lopuksi poistumaan ravintola Teatterista käsikynkkää päätoimittaja, sisunautti Matias Turkkilan kanssa. Cheek sitä vastoin sanoi kaikille tarjouksille jyrkän ”ein”, mikä vain todistaa tämän uuden ja paremman Timo T. A. Mikkosen vahvasta karaktääristä.

Mutta toisaalta, mikäpä siinä on naisia vältellessä, kun mokomat katoavat seinäpaperin ornamentteihin. Seitsemän päivää -lehti kertoo, että jopa tavallisesti niin pippurinen Päivi Räsänen oli muuttunut näkymättömäksi, hajuttomaksi ja mauttomaksi kuin mikroateria lounastauolla.

Ehkä kauneimmin koko juhlavastaanoton silti summaa Cheekin pop upräppi, josta on tehty parikin versiota. Lyhyempi on äkkiä kuunneltu linkin takaa ja pidemmän voi jokainen avata tästä alta:

[soundcloud url=”http://api.soundcloud.com/tracks/70252162″ params=”” width=” 100%” height=”166″ iframe=”true” /]

Ota osaa keskusteluun

1 kommentti

  1. Mikäs siinä; pöydät notkuivat parasta antiamme, ja me söimme ns. silmillämme. Nam, nam ja nam!
    Itsenäisyyspäivä sinänsä on jo niin kova clow, etteivät pienet ns. etikettivirheet sitä peittoa. Blogimme mainiolle kirjoittajalle sanoisin kuitenkin, että ”älä ala sössimään”; kun isänmaan paras kerma juhlii!
    Jos kuitenkin itsekin sorrun pieneen, no – ehkä jopa suureen virheeseen, kun tokaisen, että mihin ne illan parhaat eväät menivät?Toivottavasti ei roskiin, koska jos vaikkapa LINNAN PIHALLE aamulla aikaisin olisi otettu tarjottimet mukaan ja kehoitettu katulapsiamme syömään!

Kommentoi

Vastaa käyttäjälle Omenapuu... Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.