Kun kysytään keneltä hyvänsä joensuulaiselta, kiteeläiseltä tai kesälahtelaiselta, tulee yksi asia selväksi: Karjalan kysymyksestä on neuvoteltava Venäjän kanssa vakavissaan. Liian pitkään ovat karjalaiset saaneet sinnitellä juonittelevien kommunistien ikeessä, keinotekoisten rajojen emämaastaan erottamina.
Kyllä! Helsingin tulenpunaisten sosialistipäättäjien on tartuttava härkää sarvista ja tehtävä selväksi Dmitri Medvedeville sekä Vladimir Putinille, että Täyssinän rauhan rajaa on kunnioitettava.
Pohjois-Karjala on palautettava venäläisille!
Vuosikausia helsinkiläiset ovat yrittäneet sopeuttaa pohjoiskarjalaisia ”maan tapoihin” – turhaan. Venäläisessä kansojen meressä pohjoiskarjalaiset saisivat toteuttaa heimolleen ominaisia perinnäistapoja kenenkään häiritsemättä – taivas on korkea ja Moskova on kaukana, kuten musikat tapaavat lohkaista. Jää hyvästi, Pohjois-Karjala-projekti!
- Mainio esimerkki pohjoiskarjalaisen ja eteläsuomalaisen kulttuurin yhteentörmäyksestä on tämä vilpitön yritys elinkeinonharjoittamiseksi itärajalla. Maakunnan talouskehitys törmää Työ- ja elinkeinoministeriössä papereita pyörittelevien helsinkiläisviherpiipertäjien salakavalaan myyräntyöhön: ilmoituksen täysin harmiton sisältö jätettiinkin äärimmäisen ovelasti sensuroimatta. | Tämä työ ”ei sovi värivikaisille” (Flickr), Kohuilmoittaja IS:lle: Vain suomalainen pärjää hot dog -myyjänä (Ilta-Sanomat)
Toki on tunnustettava, että joensuulaiset eivät ole tykkänään vastuussa suomalaisten henkisestä alennustilasta. Jopa aivan eteläisimmän Perus-Suomen rajojen sisäpuolella on ollut jälleen siksi paljon aivopieruja, että jonkun pitäisi jo kohta avata ikkunat Eurooppaan ja tuulettaa.
- ”Voisin peljästyä, jos joku aamu heräisin ja olisin homo”, pohtii yrittäjä Toivo Sukari täysin loogisesti. Sukarin päähuoli ei kuitenkaan ole yön aikana kehittynyt löysä ranneliike, vaan hänen viattomien lapsiparkojensa kohtalo, mikäli heissäkin alkaisi ilmetä homo-oireita. Abortoidahan ne sitten pitäisi. | Sukari: ”Veisin pojan tai tytön lääkärille, jos olisi homo” (Aamulehti)
- Ajatteliko Sukari, siis, että hän saattaisi joskus herätä Vihdin Huhmarissa? | Sukari haluaa rakentaa Vihtiin ”Miesten maailman” (Helsingin Sanomat)
- Kokoomuslainen Yleisradio teeskentelee tuohtunutta, kun Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja onkin osoittautunut aikaa säästäväksi, tehokkaaksi hallintoneuvostotyöntekijäksi valtionyhtiössä. Ja hyvä työmies on palkkansa ansainnut. Harmi, että Jutta on nainen. | Urpilainen laiskin Neste Oilin kokouksissa kävijä – kahdesta kokouksesta lähes 14 000 euroa (Yleisradio)
- 90-lukunostalgia on viimeinkin rantautunut viihteen puolelta myös niin sanottuun vakavaan uutistoimintaan. | Väyrynen: Hävisin puheenjohtajuuden mediapelin takia (Helsingin Sanomat)
- 5.10. käynnistyneen lukihäiriöviikon kunniaksi kulttuuripääkaupunki Turku on päättänyt olla tässäkin asiassa kansallinen tienraivaaja. | Turkuun pystytettiin kirjoitusvirheitä pursuava muistomerkki (Turun Sanomat), Lukihäiriö yleisempi kuin luullaan (Kansan Uutiset)
Ulkoasultaan tämä blogi on niin uuden tyylinen, että meni kotvan aikaa sisällön jäsentämisessä. Onneksi on olemassa tuo googlen kääntäjä, joten selvisin myös otsikosta kunnialla. Kysymyksessä on siis typerien uutisten maailmanennätys. (Saattaa olla että puhun silti blogin tarkoittaman asian vierstä).
Kysymys Karjalan palauttamisesta Suomelle on todella typeryyden maailmanennätys. Eihän se ole koskaan Suomen valtiolle kuulunutkaan. Ruotsi ja Venäjä tappelivat aikanaan rajoista, jotka leikkasivat osiltaan Karjalan aluetta.
Jos heimoaikoihin halutaan palata, niin Venäjällä on muitakin Suomen sukuisia kansoja kuin Karjala. Suur-Suomen rakentaminen oli oikeistolaisen AKS:n lempiaiheita Suomen itsenäisyyden alkuaikoina, sen jälkeen kun Lenin bolshevikkien kansallisuusohjelman mukaisesti myönsi Suomelle itsenäisyyden.
Tarton rauhassa Karjalalle myönnettiin laaja autonomia, mutta itsenäistä valtiota siitä ei tullut. Itsenäiselle valtiolle ei Suomen ja Neuvostoliiton mielestä ilmeisesti ollut edellytyksiä. Ennen Tarton rauhaa Suomi hyökkäili Karjalan aluelle ja nostatti kansaa Neuvosto-Venäjää vastaan, mutta itsenäisen Karjalan tavoitetta Suomella ei ollut, ainoastaan imperialistinen Karjan valloitus Neuvostoliitolta oli sen mielessä.
Stalinin-Hitlerin pakti syyskesällä 1939 loin uuden kansainvälispoliittisen taustan Karjalan kysymykselle tulossa olevan Hitlerin hyökkäys-sodan oloissa (jossa Suomi oli osallisena). Siinä Suomi ja Baltia jäi Stalinin etupiiriksi ja Puola jaettiin tasan Hitlerin kanssa.
Tuohon sopimukseen liittyen Otto Wille Kuusisen johtama Terijoen hallitus liitti itä-Karjalan alueet kolmeksi kuukaudeksi Suomen yhteyteen, eli loi suur-Suomen. Se on luettavissa Terijoen hallituksen ohjelmajulistuksesta. Unelma suur-Suomesta siis toteutui kerran, mutta vain hetkeksi.
Kuusisen lisäksi julistuksen toisena allekirjoittajana oli Molotov. Kuusinen oli Terijoen hallituksen (siis Suomen Kansanhallituksen) pääministeri ja Molotov Neuvostoliiton pääministeri.
Moskovan rauhansopimus keskeytti Talvisodan maaliskuussa 1940, jolloin niin Terijoen hallitus kuin suur-Suomikin siirtyivät historian lehdille. Seuraavana vuonna alkanut Jatkosota ei muuttanuttanut tilannetta Karjalan osalta. Maailman osalta tilanne tosin muuttui, sillä fasismi tuli kukistetuksi, ja SKDL sai vaalivoiton Suomessa.
Karjala-kysymyksessä Kaasuputki-blogi kannattaa eräiden Suomen hallussa olevien Karjalan alueiden (erityisesti siis Pohjois-Karjalan maakunnan) palauttamista Venäjälle.
Tämä ei ole mitenkään jyrkimmän pään mielipide, sillä Suomessa toimii aktiivinen Pähkinäsaari-seura, jossa arvellaan maamme luonnollisten itärajojen kulkevan liki vuoden 1323 linjausta. Asutushistoriaamme tarkkailemalla asia näin onkin: suuri osa Pohjanmaata, Keski-Suomea, Savoa ja Lappi kokonaisuudessaan on modernein termein ilmaistuna siirtomaata.
Tietenkin jokaisen kansan reviirillä on oma historiansa ja useimmiten se on jonkilaisen sodan lopputuloksena piirretty. Reviiritaisteluita ei nykyaikana kannata ihan västä syystä aloittaa isojen maidenkaan, joten olkaamme tyytyväisiä, että Suomella on riittävästi tilaa elää ja elämöidä.
Muuten palaan siihen kaasuputkiblogiin lähiaikoina. Huomasin, että se taitaa olla sinun ylläpitämä. Palaan myös Pähkinäsaari-suran sivuille, mutta tänään enkä huomenna vielä ehdi. Mielenkiintoisia aiheita blogissasi. Menestystä.